Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Itkettää! Taas tuli huudettua hidastelevalle 5-v:lle aamulla. :(

Vierailija

En käsitä, miten tyttö voi olla niiiiiiin hidas pukemaan joka ikinen aamu. 7-v. isosisko kiskaisee vaatteet päälle yhdessä hetkessä, kun pikkusisko venyy eteisen lattialla ja touhuaa kaikkea muuta kuin mitä pitäisi.



Ja minä tietenkin hermostun. Eihän se mitään auta, mutta silti hermostun. Kello menee ja on pakko ehtiä päiväkotiin ja töihin. Minusta 10 minuuttia ulkovaatteiden pukemiseen pitäisi olla ihan riittävä aika tuon ikäisille - mutta ei se näköjään riitä. Tytöllä menisi varmaan tunti, jos hän saisi itse päättää.



Tänään herätin lapset 10 minuuttia aikaisemmin, jotta heille jäisi enemmän aikaa pukemiseen. En tiedä mihin tämä ylimääräinen aika katosi, mutta kiire tuli jälleen - ja minä huusin.



Lapseni saa varmaan traumat hirviöäidistä, joka on aina vihainen. Tyttö jotenkin itsekin kärsii hitaudestaan. Hän saattaa esim. itkeä sitä, miksi isosisko aina "voittaa" pukemisen ja miksi hänellä menee niin kauan.



Mistä ihmeestä saan voimaa kestää ainaisen hidastelun, ja miten osaisin rohkaista tyttöä positiivisesti? Tyttö on hirveän tarkka ja huolellinen, siksi varmaan pukeminenkin vie niin paljon aikaa. Joka ikinen nappi on oltava kohdillaan just eikä melkein.

Sivut

Kommentit (64)

Vierailija

hidas kuusivuotias, fiksu muuten ja helppo lapsi, joskin voimakastahtoinen, mutta tahtoo jäädä aina haaveksimaan. Juuri pukeminen on aivan älyttömän hidasta. Ei halua apua, suuttuu siitä. En alennu huutamaan, minulle on opetettu aikoinaan ettei se ole kohteliasta käytöstä. Meillä toimii sellainen, että sivusilmällä seurataan sitä pukemista koko ajan, ja joka kerta kun tyttö pysähtyy, kehotetaan jatkamaan esim "laita takki päälle". Saa sanoa monta kertaa, mutta kehotus yleensä katkaisee haaveilun ja pukeminen jatkuu ainakin muutaman hetken (ja taas "laitapa se takki päälle"). Jos kovin on vaikeaa, voidaan antaa käteen aina se seuraava vaatekappale. Ja aina kun huomio kiinnittyy johonkin muuhun, ohjataan se huomio takaisin siihen pukemiseen. Tärkeää on reagoida heti siihen, jos huomio herpaantuu. Tämä toimii ainakin meillä, eli ajoissa päästään lähtemään. Ei tartte huutaa eikä mene itselläkään aamu pilalle.

Vierailija

Lainaus:

jos äiti jaksaa aina vaan rauhallisesti kehua ja kannustaa esim. vaatteiden pukemisessa vaikka lapsi ei osaamisestaan huolimatta viitsi nähdä sitä vaivaa että pukisi. En minäkään pidä vetkuttelua kiukutteluna vaan kunnioituksen puutteena vanhempaa kohtaan. Ja jos minä en sitä ansaitsemaani kunnioitusta muuten saa, niin sitten vaadin sen sellaisella tavalla mikä toimii. Meillä se on tämä satunnainen äänen korottaminen. Ja nyt joku pipertäjä sitten alkaa valittaa että ei se mitään kunnioitusta ole jos lapsen on huutamalla saanut tottelemaan. Voi olla että pipertäjä on oikeassa, mutta minulle se on ihan sama, kunhan hommat hoituu ilman että minun pitää ruveta pitämään sirkusta tuulikaapissa.

Vierailija

eri tilanteesta.



Esikoiseni oli hyvin tarkka ja katsoi jopa rannekellostaan aikaa, että lähti kouluun oikeaan aikaan, vaikka minä olin häntä kouluun lähettämässä, niin itse teki valmistelut täysin. Ehti aina kouluun ajallaan. Matkaan varattiin aikaa vain 15 min (1km).



Toinen lapsemme, 4 v nuorempi ,ei sitten selviytynyt kouluun ajoissa. 2. ja 3. luokka menivät koulusta myöhästellessä, asiasta opettajan kanssa keskustellessa, neurologisissa tutkimuksissa, joista ei löytynyt mitään poikkeavaa ym. Laitoin hänet matkaan yli tuntia ennen koulun alkua ja usein myöhästyi. Onneksi pärjäsi muuten koulussa hyvin, vaikka olikin ja onkin haaveilija. Nyt jo lukion käynyt ja opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä :)

Vierailija

tokihan se on parempi jos asiat hoituu ekalla sanomisella ilmankin mutta ei se nyt _niin_ kamalaa ole että vähän kovemmalla äänellä komentaa

Vierailija

En halua enää tuon ikäistä pukea, eikä hän itsekään avustamisesta innostu.



Olen ostanut kartonkia ja tarroja ja selittänyt, että aina kun pukee itse itsensä reippaasti, saa laittaa tarran tauluun. Kun on viisi tarraa pukemissarakkeessa -on siis myös syöntisarake:) - saa pienen palkinnon. Nyt pitäis vaan saada koko komeus viritettyä eteisen seinälle. Keneltäköhän tuo hitaus onkaan periytynyt...



Aioin kyllä kokeilla tätä, huutaminen on ikävää jokaiselle.

Vierailija

päästään lähtemään tarhaan ilman huutoa ja itkua kun äiti auttaa hidastelevaa lasta pukemisessa. Helpottaisi varmasti teidänkin aamuja.

En usko että auttamisesta mitään haittaa on kun lapsi kerran osaa itse pukea.



Joka-aamuinen kiukkuaminen ja huutaminen ei varmasti ole hyväksi kenellekään perheessä.

Vierailija

Sitä joutuu kans hoputtaa tai muuten se vaan jää haaveilemaan ja myöhästyy taksista.



Lainaus:

meillä on hidasteleva 5-vuotias poika.

Lapsi on hidas ihan kaikessa tekemisessä ja sen lisäksi unohtuu helposti haaveilemaan tai tutkimaan jotain juttua. Häntä täytyy aina pukemistilanteissa muistutella "laita nyt se sukka jalkaan ..... ja toiseen jalkaan myös".

Syöminen on ihan samanlaista, melkein jokainen suupala pitää muistuttaa =o.



Tarhaan lähteminen onnistuu helpoiten kun autan poikaa pukemisessa. Osan vaatteista puen hänen päälleen ja poika pukee osan itse. Silloin hän ei unohdu haaveisiinsa vaan pukee reippaasti ne vaatteet jotka itse laittaa ylleen.

Lapsi osaa kyllä pukea kaikki vaatteet itse ja napit ja vetoketjut laittaa kiinni. Tarhassa pukee itsenäisesti ja kotonakin yleensä, vain tarha-aamuina äiti auttaa.

Vierailija

miten voi olla noin täydellisiä ihmisiä täällä, että on varaa tulla jeesustelemaan esim. siitä, että 5- vuotias ei saa päättää meneekö pukemaan aiemmin kuin muut vai ei. Uskon, että Ap kyllä saa lapsensa eteiseen, mutta jos se lapsi ei siellä itse pue niin ei se pue. Voihan sitä taas väkisin pukea ja hermostua, mutta eikös tämän ketjun tarkoitus ollut päästä rauhaisampaan ratkaisuun.



Ja toinen on tuo "Meillä ei tarvitse huutaa" . Grrr, että pistää vihaks. Lapset ovat erilaisia!!! Jos teillä onnistuu kaikki asiat ilman äänen korottamista niin Onnea, nauttikaa siitä. Joillakin on kuitenkin niin paksukalloisia (vaikkakin muuten maailman parhaita ) lapsia että se ei onnistu. Ja kaiken lisäksi me aikuisetkin ollaan erilaisia!!!

Vierailija

Meillä myös 5v tyttö ja oi ja voi, juuri esim. aamupukemiset usein veeeeenyvät. Ja kyllä, minäkin sorrun välillä huutamiseen vaikka tiedän ettei se juuri auta ja molemmille tulee paha mieli :( Mutta aina ei ole ainakaan tämän äidin hermot terästä..

Kun on myös 2v puettavana, niin on kyllä tosi rasittavaa välillä kun isonsiskon pukeminen takkuaa. Minäkin autan sitten yleensä lopulta paljonkin..Usein saa tosiaan seistä vieressä ja hokea "Laita sukat jalkaan. Sukat jalkaan. Toinen sukka myös. Ensin kauluri. Haloo, "****". Kauluri.Kauluri ensin. Laitappa sitten villahaalari. Sitten hanskat..ei, ei, "****" ensin hanskat, sitten haalari.....jne jne.."



Ja levitän vaatteet valmiiksi erilleen lattialle, ja silti lapsi hukkaa jonkun vaatteen sekunnissa ja sitä taas etsitään..

En tiedä onko tyttö vaan jotenkin niin hajamielinen, ja on tarinaa kerrottavana, ja jos samaan aikaan puhuu niin ei näköjään osaa pukea ;)



Meillä vauhtia tulee ehkä eniten kilpailusta..eli kun rupean itse pukemaan (pikkusisaruksen pukemisen jälkeen) saatan sanoa että katsotaanpa kuka on ensin valmis. Silloin monesti tyttö herää horroksestaan..muttei aina.



Tsempit sinne, ei mulla mitään takuuvarmaa konstia ole kyllä.. Mutta ymmärrän tuon morkkiksen huutamisesta. Mulla vaikuttaa myös pms oikeasti paljon siihen miten äkkiä pinna katkeaa..eikä se ole lasten syytä että äidillä hormonit heittelee :((

Vierailija

Siis tämä kuhnaileva kuopus määrää teillä tahdin, onneksi olkoon.



Avuton olet jos on näin päässyt käymään että lapsi pyörittää perhettänne tahtonsa mukaan. Lapsi toimii noin jos siihen antaa mahdollisuuden. Lapsi kokisi olevansa turvassa jos vanhemmat asettaisi rajat vaikka vaikean kauttakin - siitä tässä on oikeasti kysymys.



Katso peiliin ja ala herätä näkemään tämän asian oikea laita.

Vierailija

Minulla on 6-v tyttö, joka on niin aamu-uninen ja sen takia hidas, että jos jättäisin ulkovaatteiden pukemisen hänen harteilleen, aamut olisi yhtä tappelua. Sen sijaan puen itselleni kengät ja sanon tytölle että tules, niin puetaan vaatteet päälle. Haen tumput, hatut ym. siihen viereen valmiiksi ja eikun toimeksi. Me ollaan 5 minuutissa ulkona. Sen verran tyttö on nykyisin reipastunut, että saa vikkelästi jo villasukat jalkaan ja puvun päällensä. Kunhan valvon vieressä että pukee.



5-v on kuitenkin aika pieni.

Vierailija

kai nyt vastaajatkin ymmärtävät, ettei jokainen netissä annettu vinkki "ihan välttämättä" sovellu yks yhteen toisten ihmisten elämään. Ajatuksiahan tässä on tarkoitus vaihtaa, eikös vain.



Tämä siis sinulle, joka kehotit lukemaan vastauksia...



ap

Vierailija

Lainaus:

siihen asti kun muut tulee pukemaan jos ei suostu autettavaksi ?




vähän hankalaa se on. Sinänsä ihan hyvä vinkki kyllä.



ap

Vierailija

uudestaan ja otat uuden tarrataulun esille ja alat keskittyä seuraavaan tehtävään, eli siihen että pääsette autolle reippaasti eikä lapsi jää haahuilemaan pihalle. Ja tietty samaa munakello-tarrasysteemiä voi alkaa käyttää jo hampaidenharjauksen ja aamupuuron kanssa, joten pukemisen kohdalla rutiini on jo hyvin hanskassa. Voi ihme miten viitseliäitä ihmisiä sitä maailmasta löytyykään.

Vierailija

Lainaus:

vaikka 15 min ennemmin kuin sisarus.



Joten siirrät herätyskellon soimaan 15 minuuttia aiemmaksi - yksinkertaista eikö totta.




Kuopus ei pue (itse) ennen kuin muutkin ovat eteisessä, piste. "Helppojen" ja ei-voimakastahtoisten lasten vanhempien voi olla vaikea tätä uskoa, mutta niin se vain on.



Tänään tosiaan laitoin kellon 10 min. aikaisemmin soimaan, mutta ylimääräinen aika hävisi johonkin. Taisimme kaikki olla tavallista väsyneempiä. Pitää huomenna varmaan varata puoli tuntia lisäaikaa, jospa se auttaisi...



ap

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat