Lapsi vai elämänkumppani?

Vierailija

Jollain foorumeilla on varmasti aihetta jauhettu, mutta nostan kissan pöydälle nyt täällä, kun kerrankin satuin käymään lukemassa näitä keskusteluja...



Kun ajatellaan elämää kokonaisuutena, niin kumpi on tärkeämpää, lapsi vai kumppani????



Itse ajattelen - ja tämähän on henkilökohtainen mielipide - että kumppani on se tärkeämpi. Lapset ovat meillä vain lainassa, heillä tulee olemaan oma elämä, vaikka vanhemmat toki useimmiten ovat erittäin tärkeitä ihmisiä heille koko elämän ajan. Jos menettää lapsen, on sitä tuskaa jakamassa useimmiten toinenkin ihminen, joka käsittää sanoittakin, miten pahalta tuntuu. Jos taas menettää kumppaninsa, ei ole ketään jonka kanssa jakaa surua. Lapselle ei sellaista taakkaa voi missään nimessä laittaa, vaan päinvastoin hänen omaa murhettaan on jaettava ja yritettävä helpottaa.



Ja ilman tuota menettämisen uhkaakin: itselleni elämänkumppani, ihana mieheni, on se tärkein ihminen maailmassa. (Olen silti täysin vastuussa lapsestani, eli älkää alkako jauhamaan vastuusta. Myöskään ei voida tässä yhteydessä miettiä kumman vaikkapa pelastaisi jos vain toinen olisi mahdollinen. Varmasti se olisi silloin lapsi, koska vastuu ei lopu koskaan.)



Nyt puhun siitä, miten kukin näkee oman elämänsä ja olen erittäin kiinnostunut lukemaan erilaisia näkemyksiä!!

Sivut

Kommentit (95)

Vierailija

ennen kuin luen edellisiä. ihan vaan sen pohjalta miltä tuntuu.



jos ajatellaan kumman menettäminen olisi vaikeampaa niin ehdottomasti lapsen. rakastan miestäni todella paljon, mutta kyllä lapsen menetys olisi vaikeampi paikka.

mulle lapsi ja lapsen tarpeet tulee aina ensin, sitten mies, sitten vasta minä itse. parhaani mukaan yritän pitää parisuhtestaamme huolta, koska jonain päivänä jäämme mieheni kanssa kaksin. siihen asti olen ensisijaisesti äiti. en nainen, en vaimo vaan äiti.

Vierailija

ja sen jatkumisen edellytys ei ole kumppani vaan lapsi. ihan siis biologisesti. Eli Biologisesti lapsi on tärkeämpi.



Vastuun kannalta lapsi on tärkeämpi, koska lapsi on riippuvainen. Kumppani voi pitää huolta itsestään.



Tunnepuolen kannalta tämä varmaan riippuu ihmisestä. Jos on sellainen, ettei osa elää yksin niin sitten se on kumppani. Jos on sellainen joka panostaa jatkuvuuteen niin se on lapsi. Jos on suhteellisen snormaali ihminen niin ne on varmaan aika tasapainossa.



mutta koska kokonaisuuden kannalta pitää ottaa huomioon nämä kaikki aspektit (biologia, vastuu ja tunnepuoli) niin kaikenkaikkiaan se palsi on kaikille tärkeämpi. Joillain se kumppani vaan sitten saa myös osansa.

Vierailija

vaikka miestäni rakastankin suuresti.



Voin kuitenkin kuvitella tilanteita/tekoja jotka saisivat rakkauteni mieheeni sammumaan (esim jos mieheni ryhtyisi yhtäkkiä väkivaltaiseksi ym). En kuitenkaan voi kuvitella yhtäkään tilannetta, jossa lopettaisin rakastamasta omaa lastani.

Vierailija

Silloin kun puoliso tulee ykkösenä tärkeysjärjestyksessä (ihmisistä), niin asiat on aika hyvin. Eipä tule pettämisiä ja jättämisiä silloin, kun parisuhteesta huolehditaan, vietetään yhdessä aikaa, nautitaan toisistaan. Lisäksi lasten on hyvä ja turvallista kasvaa, kun vanhemmilla on toimiva ja rakkaudentäyteinen suhde.



Ei ne lapset kaukana puolisosta tietenkään tule. Mutta puoliso on se, jonka kanssa olen valinnut elää loppu elämäni, myös sen jälkeen kun yhteiset lapset on maailmalle saateltu. Pakkohan puolison on olla tärkein!

Vierailija

Siinä vaikuttaa vain järkiajattelu: kenellä on suuremmat mahdollisuudet pelastautua itse, jää avutta.



Vastauksissa näkyy (ivaamatta ja pilkkaamatta) se, että vastaajilla on suurimmaksi osaksi pieniä lapsia itsellään. Pieniä, söpöisiä, vanhemmistaan riippuvaisia, avuttomia.



Miehen kanssa sitä pitäisi olla valmis elämään siitäkin eteenpäin, kun lapset ovat jo lentäneet pesästä.

Vierailija

Mutta en oikein käsitä miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Ei tässä mun mielestä kysytty kummalle annat enemmän huomiota, tosin siinäkin tapauksessa mun ykkönen olisi lapset vaikka välillä toivon että voisin vastata toisin :)



Lainaus:

laittavat lapsensa etusijalle:

- eivät pidä huolta itsestään (kulkevat ryysyissä, lihoavat, rasvaiset hiukset..)

- mies jää vaille huomiota ja hakee ennemmin tai myöhemmin huomiota toiselta naiselta



korjatkaa mielikuvani!?

Vierailija

Kumppani on aikuinen omilla toimeentuleva ihminen, joka kriisin sattuessa selviäisi elämästään ilman minuakin. Lapseni eivät selviäisi äitnsä kuolemasta. Olen heille täysin korvaamaton ja se tieto riittää laittamaan lapset etusijalle.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat