Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Apua taaperon öihin!

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

hei!

Löytyisiköhän täältä viisaampia mammoja hieman avuksi.

Meillä tytöt 3v10kk ja 1v2kk. Esikoisen ajalta muistan hyvin nämä yöheräilyt mutta hän rauhoittui heti kun sai tutin ja peitteli.

Tämä kuopus onkin sitten eri maata. Pippuria löytyy ja tekee myös hampaita. Nyt kolme viikkoa yöt ovat olleet todella risaisia, yhtään kokonaista yötä ei olla nukuttu.

Herää siis yöllä ja KARJUU ihan täysillä, mennään hänen huoneeseen rauhoittelemaan, tassutellaan jne. Tai sitten vain seistään vieressä. Kun luulen että hän on unessa, hipsin hiljaa pois ja huuto alkaa taas. Tämä saattaa toistua kolme kertaa yössä ja viimeisellä kerralla otan väsyneenä viereen nukkumaan. Oma uni ei vaan silloin ole kovin hyvää kun toinen nukkuu ihan poikittain ja pyörii yms. Aamulla herää sitten kuuden jälkeen konttailemaan pitkin sänkyä jolloin on noustava.

Alkaa kohta keinot loppumaan. Nukkuu yhdet päikkärit, rauhoitetaan illalla menoa jne.

Aiemmin kävin ihan hyvin nukkumaan eikä tälläistä ollut. Johtunee uusien taitojen oppimisesta ja varmaan jotain uniakin jo näkee.

Kannattaisiko siirtää sänky meidän huoneeseen vai mitä? On 7kk iästä nukkunut omassa huoneessaan niinkuin siskonsakin.

HELP!

Kommentit (1)

Vierailija

Mein esikoisel alkoi 1v3kk iässä yöitkut ja -valvomiset juuri kuvailemaasi tyyliin. Ainoa ero oli, että mein neitipä ei nukahtanutkaan takasin ennen kuin oli valvonut 2-3 tuntia.. Joka kerta ku yritti sänkyyn ennen aikojaan alkoi hirveä huuto ja mekkala. Parhaina öinä saattoi juoda jopa 1,5 litraa maitoa eikä siltikään nukahtanut. Kipulääkekään ei auttanut (luulin itkevän hampaita).



Mä olin neljän kuukauden jälkeen jo ihan poikki. Neiti heräs joka aamu samaan aikaan ja nukku normaalit päikkärit, pikkukakkosen vuoksi itse en päässyt huilimaan.



Yhtenä yönä sitten seurailin neitiä tarkemmin: Tuo istui sängyssään, huusi ja raivosi täydessä unessa ja hieroi sekä pyöritteli käsiään ja jalkojaan. Heti seuraavana aamuna soitin neuvolaan ja pyysin päästä kasvukontrolliin, kuukaudessa oli pituutta tullut 2cm lisää ja se on paljon tuon ikäiselle. Eli meillä oli *kasvukipuja*.



Meidän yöhuudot loppui yhtäkkiä aivan yllättäen. Tulevaisuudessa sitten tiedänkin mahdollisen itkun syyn, tuolloin en edes osannut kuvitella noin pienen kärsivän kasvukivuista. Tämä oli meidän tarinamme, joten kannattaa miettiä myös mahdollisia allergioita (viljat yms. joita saa joka päivä), painajaisetkin on mahdollisia ym.



Voimia teille, koitahan huilia aina tilaisuuden tullen.



Terkuin,

Ufa & Viivi (23.2-07) ja Enni (22.4-08)

Uusimmat

Suosituimmat