"Vain" yksi lapsi..

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kuinka moni täällä haluaa ainoastaan yhden lapsen? Miehen kanssa oli aiemmin puhuttu, että meille tulisi 2 lasta jos ne meille suodaan. No, nyt meillä on yksi ja itsestäni on alkanut tuntua, etten ehkä haluakaan enempää. Mies haluaa, mutta on sanonut, ettei se ole välttämätöntä eikä hänkään halua jos minäkään en. Mies meinaa jo hermostua, kun en usko, että hän todella tarkoittaa tätä eikä sano vain mielikseni. Tuntuu hullulta uskoa, kun toinen kuitenkin haluaisi. Itsestäni tuntuu vaan siltä, että jos päätetään, ettei meille tule enempää lapsia niin olisin jotenkin "pettänyt" mieheni, vaikka hän vakuuttaa, ettei näin ole. Onko muilla ollut tällaista? Kertokaa omia kokemuksianne.

Kommentit (3)

Vierailija

Meillä 2 lasta ja (ainakin) sen verran toivoinkin sen vuoksi, ettei lapsi olisi yksinäinen sitten kun hän alkaa kaveria kaivata. Toki kavereita voi olla muutoinkin, mutta paljon on näitä yksinäisiäkin...

Vierailija

Mutta sitten kävi vahinko, ja nyt näitä on kaksi :-) Esikoinen on 4 v. ja kuopus 6 kk.



Mutta mielestäni on ihan ok haluta vain yhtä. Yhdessä lapsessa on paljon etuja mm. tarvitaan vähemmän asuintilaa, ei tarvita isoa autoa, helppo saada tarvittaessa hoitoon, voi antaa paljon huomiota lapselleen, on varaa enemmän mm. harrastuksiin, helpompi lähteä matkoille yhden kanssa, yms.



Olen myös sitä mieltä, että toista lasta ei tarvitse tehdä ensimmäiselle seuraksi. Meillä esikoisella on ollut ihan tarpeeksi seuraa kavereitten lapsista ja päiväkodissa ym. Hän tosin viihtyy hyvin myös omissa oloissaan, vaikka onkin toisaalta hyvin sosiaalinen tapaus.

Vierailija

ja alunperin puhuimme mieheni kanssa yhdestä. Itse olisin elänyt ilman lastakin tyytyväisenä, tosin nyt en enää asemaani vaihtaisi! Sukulaisetkin ymmärtävät ettemme lisää lapsia tee, joten sieltäkään ei aseteta paineita.



Meillä oli kaksi vuotta yritystä takana ennenkuin tärppäsi, itse olin asettanut takarajaksi sen, että vauva syntyy ennenkuin täytän 40, tai sitten kun en enää jaksa näitä pettymyksiä ja kierron seuraamista. Pari kertaa olin laittamassa rukkaset naulaan, mutta mieheni hyväksyi tauon ja ilahtui, kun totesin että yritetään taas. Hän ei millään tavoin painostanut minua. Oli helpottavaa, kun minulla oli tilaa tehdä itse päätös. Tiesin, että lapsi on hänelle tärkeä, mutta hän toisti, että tärkeintä hänelle on kuitenkin meidän toimiva ja onnellinen suhteemme.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat