1v 8kk ja soseet vielä täysin pehmeitä?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Meillä 1v 8kk vanha poika, jolla vaikeuksia syödä kiinteää ruokaa. Teen soseet itse, sillä pojalle käy vain 4 ruoka-ainetta. Jos soseen jättää hiemankin rakeisemmaksi, poika yskii, repii mitättömän pieniä paloja suustansa pois ja lopulta oksentaa. Viimeiseen saakka yritämme pitää oksennusta loitolla, sillä energiamäärää on vaikea muutenkin saada täyttymään päivän aikana näin suppealla ruoka-valiolla. Jos soseet on tehty ihan pehmeäksi "vaahdoksi", ruoka menee hyvin kaupaksi. Pehmeät lihapalat tai riisileipä jää kurkkuun. Mitään muuta sormiruokaa ei voi syödä kuin puhdasta porsaan läskiä. Eikä sitäkään viitsisi kovasti antaa. Poika juo nokkamukista, mutta olen alkanut nyt antamaan ihan mukia, josta juoda.



Sanoja ei ole kuin muutama. Elekieli ja viittoma sen sijaan runsasta.



Voisiko, olla niin, että suun motoriikka on vain jäänyt huonoksi harjoittelemattomuuden takia? Tai onko kenelläkään mitään vinkkiä antaa tilanteeseen?

Kommentit (12)

Vierailija

Tuntui, että sain paljon teiltä apua.



Pojalla tosiaan ollut syömisen kanssa aina ongelmia. Synnytyssairaalassa alkoivat jo vatsavaivat ja ne jatkuivat rajuina vielä vuoden ikään, ennen kuin ymmärrettiin lopetella allergisoivia ruokia. Aina kun ollaan sen jälkeen kokeiltu uusia ruokia (mitä poika on syönyt tosi mielellään), niin vatsavaivat ovat alkaneet. Mikään ei ole sopinut. Ruuan syömiseen on liittynyt jollain tavalla mielipahaa, välillä pakottamistakin ja nyt melkein vuoden verran poika on syönyt samaa riisi-porsas mössöä 5 kertaa päivässä, kerran päivässä mustikkahilloa. Olen ollut tyytyväinen, että ruokailu on sujunut näillä setapeilla sentään joten kuten. Ja tosiaan olen laittanut etusijalle sen, että energiantarve tulee edes lähelle sitä, mikä sen pitäisi olla. Pojalla on myös pieni huulihalkio, mutta sen ei pitäisi mitenkään vaikuttaa syömiseen tai vastaavaan.



Näin muuten on ollut, kuten WAW kirjoitti, että karkea ruoka on mennyt paremmin alas sellaisenaan. Jos hienon ruoan seassa on vähänkin jotain muuta, se kakotaan pois tai nypitään suusta jo sitä ennen. Tämä oli ihan hyvä huomio, jota noudatan jatkossa. Olen myös huomannut, että illalla on turha enää antaa mitään kiinteämpää tai syömisestä ei tule mitään.



Mitä puhumiseen tulee, pojalla on vähän kuin oma kieli. Paljon on ns. äännähdyksiä, joilla tarkoitetaan esineita ja asioita. Ja viittomakieli on tosiaan melko runsasta. Vuoden aikana pojalle on tullut pari "oikeaa" sanaa. Varmaankin käyvät tämä syömisasia ja puhumaan oppiminen käsi kädessä. Mutta kuten loduttavasti Mammukk@ kirjoitti, näillä asioilla on ennen pitkää taipumus korjaantua, ja tosiaan onko näillä asioilla sitten loppujen lopuksi niin kiire. Tärkeintä tässä meidän pojan tilanteessa tällä hetkellä onkin, että saa riittävästi edes jotain ruokaa.



Kokeilin eilen Luppakorvan ideaa, että laitoin ensin riisitikkuja kulhoon ja niitä sitten pystyi dippaamaan hilloon, Se toimikin yhden tikun verran! Huomasin, että tärkeintä oli, että söin itsekin niitä. Tämähän alue on jäänyt tyystin pois ruokailusta, että me muut söisimme samaa ruokaa kuin poika. Tänään tein riisi-possu -pataa. Söin itsekin, ja poika söi sitä aluksi kanssani! Ja naama loisti kuin aurinko, kun sai samaa ruokaa kuin äiti. Sitten jatkoimme pehmeällä soseella. Ja näin ainakin tämä toimi hyvin. Toivon siis, että karkeamman ruoan syöminen paranisi harjoittelemalla ja tekemällä syömisestä jotenkin mielenkiintoisempaa. Olisi unelma, jos saisimme edes yhden ruoka-aineen vielä lisää mukaan, niin ruokailuun saataisiin uutta ulottuvuutta. Mutta näillä eväillä on nyt vain jatkettava toistaiseksi eteenpäin.



Tsemppiä kaikille ruokapuuhien kanssa ja kiitos vielä hyvistä kommenteista!



myttö

Vierailija

syöminen voisi todella kehittyä, jos sitä sormiruokaa olisi tarjolla. 4 ruoka-aineesta on tietenkin vaikeaa repiä kovin erikoisia harjoittelukappaleita, mutta kyllähän nuo pikkulapset aika hienosti riisinjyviä poimii suuhunsa.



Ehdotan siis, että ennen varsinaista ruokaa laittaisit pojan istumaan pöydän ääreen. Ja asettaisit tarjolle noita sormiruokia: riisileipää, keitettyä riisiä tai keitetystä tahmaisesta riisistä voisi saada veden kanssa muotoiltua jonkinlaisia puikkoja tai mitä nyt vaan keksit. Silloin ei vielä mahassa ole muuta ruokaa, joten pienet yökkäilyt ei tyhjennä mahaa. Sormiruuassa on muuten minusta parempi ja turvallisempi, jos on isoja paloja, joista lapsi joutuu pakosti puraisemaan mieleisen palasen. Eli leipäkin tarjolle kunnon palasena. (No, katsot tietenkin, miten lähtee liikkeelle ja onko lapsella kiinnostusta koko hommaan).



Tämä sormiruoka olisi siinä ruuan alussa tavallaan leikkinä ja sitten tulisi se oikea ruoka, joka mahan täyttää. Ja pikkuhiljaa siihen ruokaan kökköisyyttä... Näin meillä on edetty ja molemmat ovat ensin tottuneet tuohon kökköisyyteen itsenapsituissa suupaloissa ja vasta sen jälkeen siinä varsinaisessa ruuassa.

Vierailija

Tunkeudun taas tähän ketjuun. Meillä oli eilen neuvola ja otin asian puheeksi. Sanoin, että kun banaaniakaan ei suostu pureskelemaan vaan nielee isoina paloina ja irvistää päälle. Neuvolan neuvo oli tilskiä kaikki ruoka edelleen soseeksi. Minä olin vähän toista mieltä, koska miten lapsi oppii pureskelemaan, jos kaikki on aina valmiina muussina. Mutta kiitos noista aikaisemmista neuvoista. Täytyy varmaan koittaa ensin totuttaa kotiruoan makuun ja sitten kökköisyyteen.

Vierailija

Oletteko kokeilleet maissinaksuja -

meidän kaikki lapset ovat harjoitelleet niiden avulla pureskelua ja hyvällä tuloksella. Ne sulavat suuhun, sylki sulattaa ne, jos suu on kuiva vesi tai maito ajaa saman asian :D Lapset totta tosiaan kakoo, kun harjoittelevat nielemistä ja se näyttää hieman siltä ,että ne tukehtuisi.

Toivotan teille jaksamista, jos tämäkään ei auta.

Vierailija

Hei!



Kuulostipa tutulta tuo teidän tilanne. Meillä on esikoisen kanssa taisteltu samojen asioiden kanssa. 2.5 vuoden iässä huomasin, että tilanne oli kuin itsestään helpottunut ja nykyisin ei ole ongelmana niinkään se, että kokkareinen ruoka ei kelpaisi, vaan se että hampaita ei ole kuin kuusi kappaletta. Ikää siis vähän vajaa kolme vuotta (02/06). Meillä ainakin yksi syy oli rakenteellinen, sillä lapsella on laaja halkio. Syöminen oli alusta asti hankalaa ja sen kanssa taisteltiin pitkään. Syöminen ei ollut mukavaa, mutta se oli pakollinen toimenpide, koska paino menee myös jossain -10 ja -20 välillä. Itse jotenkin sokaistuin koko asialle ja vain muussasin ruoat pienemmäksi ja pistin maitoa sekaan, jottei ruoka olisi liian kuivaa vaan paremminkin liukuisi helpommin alas. Viimeisimmät ruoka-oksennukset olivat n 1v 7kk iässä. Meillä asiaan auttoi ikä ja hoidon aloitus. En tiedä esimerkkikö sen teki, vai se, että vieras täti ei muussannut ruokaa niin paljon ja poika ei ehkä viitisinyt vaatiakkaan sitä. Nyt huomaan, että vuotta nuorempi sisko syö paljon paremmin. Hän on aina ollut kiinnostunut ruoasta ja hänellä on takimmaisia puruhampaita lukuunottamatta kaikki hampaat. Vanhempi siis ei ikinä ole ollut kiinnostunut ruoasta ja syömisestä.



Teillä on vielä lisäksi riesana ruokarajoitukset, mikä tekee asiasta vaan mutkikkaampaa. Sanoisin kuitenkin, että älä stressaa liikaa. Yleensä ikä auttaa asiaan kuin asiaan ja luulen, että kun vähitellen hekä saatte lisää ruoka-aineita käyttöönne, myös kiinnostus syömiseen lisääntyy. Meillä o vähitellen pojalle muodostunut lempiruokia. Makaronilaatikko ja muusi+jauhelihakastike on varmimpia. Tuore pannukakku häviää käisistä, tällä viikolla tein iltapalaksi lapsille pannaria ja poika pisteli yli neljännes pellillistä. Tätä en olisi ikinä uskonut vaikka vuosi sitte. Meillä poika ei siedä oudon tuntuisia ruokia suussaan. Pannarin päälle ei halua hilloa ja soppa puuron päällä on kelvannut vasta muutaman kuukauden. Liekö liukas koostumus tms mikä on tehnyt ko. aineesta epämiellyttävää.



Suun alue on hyvin herkkä, ja lapsi muistaa hyvin epämiellyttävät kokemukset. Älä vertaa lastasi muihin samanikäisiin. Kyseessä voi olla rakenteellinen vika, ero luonteessa (kiinnostus ruokaan ja syömiseen) tai sitten lapsi tarvitsee vain enemmän aikaa asian oppimiseen. Jokainen ihminen oppii syömään normaalia ruokaa eikä sillä minun mielestäni ole niin suurta merkitystä tapahtuuko se vuoden vai kahden ja puolen vuoden iässä. Nykyisin lasten vain pitäisi oppia asiat aikaisemmin ja aikaisemmin.



Kahden taaperon äiti

Vierailija

Milloin aloitit ensimmäisten kiinteiden antamisen?



Oletko neuvolassa puhunut asiasta, voihan syynä olla jokin rakenteellinenkin syy?



Tietysti kaikki ovat yksilöitä tässäkin suhteessa.

Vierailija

Meillä on ollut ja on edelleen samanlaisia ongelmia. Pojan kanssa on koko ikä ravattu painokontrolleissakin, joten neuvolakäyntejä on tavallista enemmän. Neuvolassa olen aina asiasta puhunut, mutta sieltä en sen kummempaa tukea ole saanut. Omassa työssäni kohtaan jnkv tällaisia ongelmia, joten onneksi oma työkokemus on auttanut ratkomaan pulmia. Mutta oman lapsen kanssa sitä on kuitenkin avuttomampi kuin muita ohjatessa...



Meillä poika on nyt reilu 2v. Hän on syntynyt keskosena ja jo korvikkeen menekki oli aikoinaan huonoa. Kiinteiden aloitukseen saakka mentiin aivan minimiannoksilla maidon kanssa. Kiinteitä on aina syönyt todella vähän. Karkeampien ruokien opettelu on vienyt todella paljon aikaa. Muistaakseni noin 1,5vuotiaaksi asti muussailin purkkiruokia. Olemme siis kuitenkin aina ostaneet purkkiruoat oikean ikähaarukan mukaan, jotta maut kävisivät tutuiksi. 1,5 vuotiaaksi asti kotiruoat maistuivat todella huonosti (vaikka siis yritin vedellä niitä tehosekoittimella mahdollisimman sileäksi). Nimenomaan pureskelu oli meilläkin ongelma hyvin pitkälle, poika yritti vain suorilta niellä kaiken ja sitten kakoi ruokaa ulos. Ei puhettakaan, että olisi pureskellut vaikka hampaita löytyi tarpeeksi. Kotiruokaan (jos nyt ei keittoja laske mukaan) verrattuna kaupan soseet ovat aina "mehevämpiä" tai "kosteampia", joten sen vuoksi uskon niiden meillä uponneen paremmin.



Nyt reilu 2-vuotiaana syöminen on siis edelleen huonoa. Parhaiten maistuvat keitot ja kiusaukset ja muut mitä pystyy helposti tarpeen tullen muussailemaan. Joitakin karkeita ruokia suostuu maistelemaan, mutta esim. makaronilaatikkoa ei ole koskaan suostunut syömään. Se on selkeästi liian tiivistä ja kuivaa rakenteeltaan. Meillä uusien makujen ja koostumusten kanssa auttavat mahdollisimman pienet lusikalliset. Näin suu ei täyty vieraasta ruoasta ja ruoan hallinta suussa on helpompaa. Ja erituntuiset ruoat on aina pidettävä erillään. Eli ruoan pitää meillä olla selkeästi kokkareista tai selkeästi sileää. Sileän muussin seassa ei saa olla kokkareita tai taatusti alkaa kakominen. Ja monesti karkeamman ruoan kohdalla pitää muistuttaa pureskelemaan.



Karkean ruoan syöminen edesauttaa suun motoriikan ja tätä kautta puheen kehitystä ja ainakin me olemme tämän vuoksi noidankehässä. Pojan puheen kehitys on hieman ikätasoa jäljessä ja tuotetut sanat ovat melko epäselviä. Eli tarvitsisi motorista harjoitusta, mutta syömisen kautta aistituntemusten antaminen jää vähäiseksi, koska syöminen on mitä on. Pillillä osaa kyllä imeä ja puhaltaminen onnistuu. Kuolaamista on ollut, mutta ei kovin runsasta.



Minä uskoisin, että meillä huono syöminen juontaa juurensa jo vauva-aikaan. Ruokailusta ja ruoasta ei vain koskaan ole syntynyt kovin houkuttelevaa meidän pojalle. Harjoituksen puutteesta meidän ongelmien en usko johtuvan, koska olemme säännöllisesti yrittäneet tarjota karkeampaa ruokaa. Painon vedellessä -20 käyrällä niin on vain pakko antaa sellaistakin ruokaa mikä varmasti uppoaa. Ja siltikään poika ei syö paljoa.



Mutta parempaan päin ollaan siis koko ajan menty. Ja nyt kun mietin, niin puolessa vuodessa varsinkin on tapahtunut paljon edistymistä!



Tsemppiä teille

Vierailija

Me jätimme syksyllä maidon pois (selkeitä allergiaoireita ei ollut, mutta hieman yölevottomuutta ja löysää kakkaa) ja sen jälkeen yöt paranivat ja kakka muuttui kiinteämmäksi. Samalla syöminenkin harppasi eteenpäin. Ja sairastelut vähenivät selvästi. Eli uskon meillä myös maitoallergian vaikuttaneen, todennäköisesti poika oli oppinut, että syömisestä tulee maha kipeäksi.



Teillä oli vissiin paljon allergioita kun ruoka-aineet olivat niin minimissä. Kuinka aikaisessa vaiheessa ne on todettu?

Vierailija

vastauksia. Meillä tyttö 1v1kk ja ei suostu yleensä syömään vuoden ikäisten ruokia, koska ei osaa pureskella. Jos ruoassa on paloja, yrittää niitä nieleskellä, mutta pureminen ei häneltä oikein suju. 6 hammasta on. Samaa ruokaa kuin me vanhemmat syömme en voi antaa sen takia, etten saa sitä riittävän hienoksi, jotta se menisi tytön siivilästä alas. Siksi olemme vielä menneet purkkiruoilla, joista 8kk ikäisten ruoat menee. Tekisin mielelläni itse tytölle ruokaa, mutta en oikein tiedä, millaista. Olisiko kenelläkään vinkkejä/ reseptejä?

Vierailija

Elikkäs meillä on 1v 1kk vanha poika. Suussa on kokonaista kaksi hammasta! Hän on syönyt kolmen kuukauden ajan täysin samaa ruokaa muun perheen kanssa, joskus pitää hieman haarukalla muussata. Eli hampaiden vähyys ei estä pureskelemasta!



Aliotimme oikeaan ruokaan siirtymisen niin, että yksinkertaisesti vetäisin sauvasekoittimella pojan annoksen soseeksi. Ajatuksena oli siis totutella ensin oikean ruuan makuihin, ja se sujuikin nopeasti. Aika pian lopetin tuon muussaamisen, ja annoin pojan syödä itse lusikalla (oppi alle 1-v) ja sormin.



olisiko sormiruoan antamisesta apua? Esim keitetyt makaronit, herneet, maissit, keitetty peruna kuutioina, karkea omenaraaste, leipäkuutiot jne?



Luulen, että kyse todellakin saattaa olla suun motoriikan harjoituksen puutteesta. Jos lapsen antaa harjoitella puremista, kyllä hän sen oppii. Ja ei siitä ole haittaa, jos aluksi nieleekin pikkupaloja :)



Onnea harjoitteluun!

Vierailija

Voi olla puhdasta harjoittelun puutetta, jos lapselle ei ole tarjottu karkeampaa ja käsittelyä vaativaa ruokaa. MIkäli olet tarjonnut eikä kehitystä ole tapahtunut, voi kyseessä olla motorinen vaikeus. Kuolaako lapsi paljon? Miten hän ääntelee? Osaako nuolla, imeä, puhaltaa?



Lapsella voi olla myös yliherkkyyttä suun alueella niin että hän ei pysty erottelemaan erilaisia koostumuksia, vaikka kastikkeen joukossa lihaa tai muussin joukossa paakkua. Karkea ruoka voi tuntua todella epämiellyttävälle suussa, ts. suu välittää ihan erilaista aistimusta kuin mitä normaali suu.



Miten lapsen motorinen kehitys on sujunut kaikenkaikkiaan? Syökö lapsi tuttia tai peukkua?



Kannattaa ehdottomasti ottaa asia puheeksi neuvolassa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat