V mua ottaa päähän tuo miehen äiti-lässytys!!!

Vierailija

Mies on niiiiin mammanpoika, että... Jos äiti pyytää jotain niin suostuu heti. Kun minä pyydän niin hyvässä lykyssä tekee homman n puolen vuoden päästä.



Esim kävi just pari viikkoa sitten vaihtamassa vanhempiensa ulko-oven. Minä olen pyytänyt jo kesästä asti, että värjäisi ja kasaisi lapsen sängyn, mutta homma ei ole vieläkään tehty. Nyt on jopa saanut hiottua sängyn osat ja osan osista jo värjättyäkin yhteen kertaan. Mutta en odota miehen saavan sitä sänkyä valmiiksi kuin korkeintaan parin kuukauden päästä. Siihen asti lapsi nukkuu patjalla lattialla :/



Meillä on viikonloppuna esikoisen synttärit ja mietin, mitä tekisin sinne tarjottavaa. Anoppi tarjosi jo pari päivää sitten, että hän voi tehdä vaikka jotain salaattia. Ok ihan hyvä, että tekee.

Mietinkin sitten ääneen, että mitä suolaista tarjottavaa tekisin. Tekisinkö piirakkaa vai...

Mies keskeytti ja sanoi ÄITI tekee salaatin!



Perse, ihan kuin en olisi sitä tiennyt! En saanut edes omaa lausetta loppuun sanoa, kun miehen piti tunkea se äiti-juttu väliin.



Jos minun äiti tarjoutuu tekemään jotain tai ostaa lapsille jotain niin se on vain meidän asioihin puuttumista, mutta jos hänen äiti tekee jotain niin onhan se jo ihan mitalin paikka!



Joo, ehkä ei ole niin vakavaa, mutta ottaa tosi kovasti päähän!

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Sekö, kun miehelläsi ja sen äidillä on läheiset välit?



Toivottavasti oma poikani ei ota itselleen tuollaista eukkoa kuin sinä! En kestäisi, jos mulla olis tuollainen miniä mille ei kelpaa mikään!



Mitä pahaa lastesi mummo on sulle tehnyt??

Vierailija

vielä hyvin pitkälle aikuisikään.



Mun mies on kanssa sellanen mammanpoika, ettei mitään rajaa..

No onhan se tietty ihan kiva että kunnioittaa vanhempiaan, mutta kun välillä homma menee ihan överiksi. Jos jompi kumpi hänen vanhemmistaan esim. sairastaa, niin mies soittelee noin kymmenen kertaa päivän aikana kuulumisia, ja sellasta ihan lässynlässyn meininkiä, puhuukin täysin eri äänensävyllä äidilleen silloin kun muuten. Kuulostaa ihan teeskentelyltä ja mielistelyltä. Ihan ku he eivät pärjäisi ilman pojan soittelujakin?! Ja jos he apua tarvitsevat jossain, on mies tikkana paikalla. Toinen heidän poikansa ei todellakaan ole, se on taas aivan päinvastainen!

Ja mies on kuitenkin jo lähempänä 30v... En ymmärrä. En tosiaankaan ole mitenkään mustis tästä, mutta siis se tapa, se on vaan niin ärsyttävä!



On mullakin läheiset välit vanhempiini, mutta ei kyllä mitään mieheni kaltaista.



Minulla itsellä kolme poikaa, ja toivon tosiaan että kukaan heistä ei takerru ihan koko elämäksi äidin helmoihin =D

Vierailija

sanoisin tiukasti miehelle mitä mieltä asiasta olen ja sanoisin et juu onhan oma äiti tärkeä mutta kenenkä kanssa sitä vietät elämää, pitäisi kuunnella senkin mielipidettä? tmv..

Vierailija

Vaan miehessä, joka koko ajan lässyttää "äiti halusi..." Äiti pyysi...", "Äiti tarvitsee..."



Ja onhan se hienoa, että mies haluaa auttaa vanhempiaan, mutta voisi sitä energiaa riittää edes vähän kotihommiinkin.



Meni miehellä vähän luu kurkkuun, kun kerran hänen tullessaan töistä olikin meillä uudet kylppärin kaapit asennettuina. Kävin pyytämässä anopin ja appen apuun, että sain kasatuksi kaapit. (minulla on kotona 6kk vauva, 2v ja 6v lapset eli en pysty ihan yksin kaikkea tekemään). Kun mies tuli kotiin ja huomasi kaapit, kysyi hän ihmeissään kukas nämä on koonnut. Kun kerroin pyytäneeni apua niin oli mies aika nolon näköinen.

Ja nekin kylppärin kaapit odottivat varastossa lähes vuoden ennen kuin minun mitta täytyti.

Vierailija

HYVÄ -käske anoppisi käskyttää vähän miestä tekemään hommansa ripeämmin kotona. Jos on suht kiva anoppi niin on ihan mielellään mukana jutussa:)



Mutta muuten meillä ei kyllä mikään tapahdu nopeasti..... Yhden oven vaihtoa (vanha ulko-ovi ei edes mennyt kiinni kun oli vääränlainen ovi; turvonnut, vino yms) odotin kuukausitolkulla. Sitten soitin johon talonmies-palveluun tms ja homma hoitui hetkessä. Iskin laskun pöytään miehelle. Nieleskelihän se mies vähän mutta sen jälkeeen hommat hoitui nopeammin -vähän aikaa.

Vierailija

Meillä on vanha mäntyinen jatkettava lasten sänky, joka on jo vähän kärsineen näköinen.



Mies itse halusi hioa sen ja petsata samalla sävyllä, kuin isompien lasten sängyt ja kirjahylly. Mutta nyt ei saa sitä hommaa tehtyä millään. Ja kun homma on jo aloitettu en oikein voi kasata sänkyä enää ennen kun homma on tehty loppuun.



ap

Vierailija

Omakin mieheni aikanaan taisteli irti äidistään, jotenkin tuo napanuora on pojilla tiukemmassa kuin tytöillä. Minun miehellä ongelmana oli, että äiti ei tahtonut millään irti päästää. No nyt anoppi on keskittynyt hyysäämään mieheni pikkuveljeä, ja sopii meille. Pääasia, että antaa meidän perheen elää omaa elämää.

Vierailija

no mikset itse maalaa sitä sänkyä? Ei luulis olevan ihan ylivoimainen homma, jos se on jo kertaalleen maalattu? Teet sen vaan kaikessa hiljaisuudessa ja kasaat kanssa. Kyllä sinä siitä selviät - sitten vaan laitat sängyn pokkana paikalleen ja lapsen siihen nukkumaan.



Meillä on vähän samaa vikaa miehessä - ei oikein saa hommia aloitettua... nytkin odotellaan olohuoneen ikkunaan verhotankoa asennettavaksi... on odoteltu jo neljä kuukautta.... Kaikki tarvikkeet löytyy, homma vaan pitäis tehdä - eli porata pari reikää betoniseinään ja propata ruuvit siihen - hommaa ei voi tehdä yksin - siksi en ole sitä itse tehnyt.

Vierailija

Mies on ärsyttävä - ja kyllä varmasti onkin jos nostaa äitinsä jalustalle. Mutta se ei ole anopin vika. Kouluta sitä miestäs rankalla kädellä, niin kyllä se alkaa kunnioittaa suakin.

Vierailija

Meillä oli ennen aika samanlainen tilanne. Voin lohduttaa että mieheni napanuora kuitenkin ajan myötä katkesi. Oli tosi rasittavaa kun hän mm. sai aina äitinsä tekemää ruokaa mukaan kun siellä kävi kylässä. Anoppi kun oli sitä mieltä ettei hän kuitenkaan kotona kunnon ruokaa saa!! Ja hei mä olen loistava kokki!!!! :) Ajan myötä mies alkoi heittämään äitinsä tekemän ruoan roskiin ennen kuin tuli sisälle. (On myöhemmin kertonut!) Näin ei pahoittanut minun, eikä äitinsä mieltä! :)

Vierailija

Minun miehellä on myös hyvät välit vanhempiinsa, mutta niin onneksi on minullakin heihin. Koen anoppini ystäväkseni, yhdeksi parhaista. Hän on myös sen verran fiksu, ettei puutu liikaa meidän asioihin. Ei esimerkiksi tunge koskaan kylään soittamatta ja sopimatta ensin jne. Ei myöskään loukkaannu jos ei sovi. Tapaamme heitä joka viikko ja minulla on myös yhteisiä harrastuksia anoppini kanssa. Miehen lisäksi sain siis naimakaupassa myös hyvän ystävän! :)



Joskus otti vähän päähän, kun anoppi vaatetti poikaansa eli osteli vaatteita lahjaksi, vaikka ei ollut syntymäpäivä tms. Mutta sekin loppui, koska miestäni itseään rupesi ärsyttämään ja hän kielsi ostelun. Kyllä suku on pahin -tai sitten paras :)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat