Miehen bändi on tekemässä omakustannelevyä -motivoikaa minua suhtautumaan hankkeeseen myönteisesti

Vierailija

bändi ei ole erikoisen hyvä ja tiedän levyprosessin vievän aikaa perheeltä ja kenties jutusta tulee taloudellisia kustannuksiakin.



Musiikki on miehelle tärkeää ja haluaisin tukea ja tsempata toista harrastuksessaan, mutta tuollainen ei-niin-hyvä levy ei-niin-hyvältä bändiltä ei-niin-hyvillä biiseillä on minusta jotenkin...

Kommentit (7)

Vierailija

itse ainakin kannustan miestä harrastuksissaan. Ja mies kannustaa minua. Pitäisikö miestenne käyttää ainoa elämänsä vain ja ainoastaan sellaiseen, joka on teidän mielestänne ehdottoman tärkeää?



Ihanaa, että miehillänne on tuollaisia luovia harrastuksia.

Vierailija

Mä voitan siinä itsekin, kun mies on jostain innoissaan ja hyvällä tuulella. Näen sen eron miehessä verrattuna niihin aikoihin, kun oli enemmän työstressiä eikä jaksanut harrastaa - kotielämä ei ollut herkkua vaikka miestä enemmän siellä näkyikin.



Tosin, jos rahat on tiukilla ja harrastus on kallis, tilanne on vähän eri. Ei kai miehesi ajattele, että hän voi käyttää koko palkkansa omaan harrastukseensa ja sinä maksat lapsen kulut omista tuloistasi? Tästä pitää ehkä vähän puhua...



Samaten, jos tilanne menee siihen että vaimo on aina kotona lasten kanssa ja mies poissa kaikki illat, ei sekään ole hyvä. Jokin tasapaino pitää olla. Meillä homma menee siten, että mies harrastaa säännöllisesti 3 kertaa viikossa, mulla on yksi sännöllinen harrastus ja lisäksi käyn teatterissa, kavereiden kanssa tai pitkillä lenkeillä kerran pari viikossa.

Vierailija

SUN mielestä bändi ei ole hyvä, eikä biisit, eikä lsvyt, mutta sun miehes mielestä on. Kai meillä on oikeus jokaisella omaan makuumme?



Ja mitä väliä vaikkei se nyt niin hyvä olisikaan? Oletko sä maailman huippujuoksija, vaikka käytkin lenkillä?

Vierailija

ja rehellisesti sanottuna aikoinaan se harmitti minua, ja kiukuttelinkin kun olisin halunnut häneltä enemmän aikaa minulle.



Sitten kerran veljeni, joka oli tuolloin vasta märkäkorvainen pojanjolppi (tosin ikäisekseen harvinaisen fiksu ja humaani), sanoi minulle yhtäkkiä jotenkin niin, että onpa hyvä juttu että sun miehellä on toi harrastus, se antaa sen elämään varmaan tosi paljon. Että on niin hyvä kun ihmisillä on juttuja jotka on niille tosi tärkeitä ja jotka tekee ne onnellisiksi.



Ja... Sillon mä sen jotenkin äkkiä näin, että toihan on totta. Juuri niin totta. Olen kiukutellut jutusta, joka on hyvä asia mieheni elämässä. Minä rakastan miestäni, ja minun kuuluisi olla onnellinen asioista, jotka saavat hänet nauttimaan elämästään (varsikin kun kyseessä on terveellinen ja hauska harrastus, eikä mikään todellisuuspakoinen rellestys vaikka viinan anssa).



Tajusin että olin ollut oudon itsekäs, sellaisellä minä-minä-asenteella koko suhteessa, enkä vaan kerta kaikkiaan ollu ajatellu asiaa miehen suunnasta. Eipä ihme että pipo kiristi. Oli hyvä tunne päästää siitä irti.



Ja seuraava askel oli sitten että hommasin itsellenikin pari kivaa harrastusta.

Vierailija

Voihan ukko harrastaa vaikka laskettelua. Ei se tarkoita että hänen pitäisi olla Palanderin tasoinen jotta voi harrastaa.

Ison virheen teet jos alat harata vastaan.

Miehet tarvitsevat sen "oman" juttunsa. Oli se sitten puuvajassa nikkarointia tai auton räpläystä. Ei naisen sitä tarvitse ymmärtää.

Kaiken kesken on vain löydyttävä tasapaino. Ei niin että harrastus vie kaiken vapaa ajan tai ettei saa mitään itsekseen puuhailla.

Vierailija

Intoa ei lisää se että olen raskaana ja miehen pitää toki juuri nyt ostaa satojen eurojen vahvistimia ja maksella studiosta jne... Rattaat ja pinnasängyn voi ostaa käytettynä ja mielellään vasta just ennen h-hetkeä. Juu. Ja toki on aika paljon poissa kotoakin tämän bändinsä vuoksi. Mutta, yritän suhtautua positiivisesti kun toinen on niin innoissaan...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat