Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

miten jaksaa keskennon jälkeen?

Vierailija

Pitkien ja rankkojen hoitojen jälkeen - ivf + ja raskaana muutama viikko ennen karmeaa keskenmenoa. millä tästä jaksaa eteenpäin??

Kommentit (5)

Vierailija

aika!



Kolme perättäistä keskenmenoa otti kyllä lujille mutta palkittiin lopulta. Meillä tosin oli yksi jo ennestään. Nyt odotan kolmatta ja pelko keskenmenosta on päällimmäisenä...mutta eipä sille mitään voi jos tulee.



Voimia uuteen yritykseen!

Vierailija

Mutta jaksettava on, tavalla tai toisella. Itseäni auttoi aikanaan se, että annoin itselleni luvan surra ja olla poissa tolaltani. Ajattelin hetken aikaa vain itseäni ja tein vain sitä mikä milloinkin tuntui hyvälle. Se oli toki itsekästä, mutta auttoi siinä tilanteessa hyvin.



Voimia!

Vierailija

sulla eka keskenmeno?



Mulla oli ivf hoitojen aikana kaksi keskenmenoa ja kolmas raskaus oli kaksosraskaus, joista niistäkin toinen meni kesken.



Semmoistahan se oli hyvin jännittävää ja hermoja raastavaa aikaa... Itse kuitenkin olen ilmeisesti niin sisupussi, että ajattelin että en ikinä lopeta hoitoja kesken, vaan jatkan vaikka sata kertaa, jos on pakko. Niin paljon lasta halusin.



Nyt meillä on kohta kolme vuotias suloinen tyttö!



Tuo neuvo, että teet mikä milloinkin tuntuu hyvältä on aivan erinomaisen hyvä neuvo! Nuo ajat on niin rankkoja, että itsekäs ajattelu on mielestäni selviytymisen ehto.



Mutta muista, ettet vajoa kokonaan itsekeskeisyyteen. Sekin vaara on olemassa. Jaa tuntemuksiasi ystäviesi tai edes yhden sellaisen kanssa. Ja koita kuitenkin pitää normaalista arjesta kiinni ja suo itsellesi hemmotteluhetkiä silloin tällöin.



Surut pitää muistaa surra kun niiden aika on, mutta niihin ei kannata jäädä piehtaroimaan pitkiksi ajoiksi.



Suuri voimahali sinulle ja onnea uusiin yrityksiin!!

Vierailija

mutta päivä kerrallaan. meillä helpotti suunattoman paljon kun kaikki läheisimmät tiesi odotuksesta. osasivat sitten olla tukena keskenmenon jälkeen. ei tarvinnut enää siinä tuskassa alkaa selittelemään että oli muttei oo enää. kaikki lähimmät kun olis kuitenkin huomannu meistä että jokin asia on pielessä. tietenkään toi ei kaikille sovi että kerrotaan "liian aikaisin" odotuksesta. meillä toimi ja päätimme että jos vielä tärppää niin silloinkin kerrotaan hyvissä ajoin. voimia kaikille keskenmenon kokeneille! omastani on nyt hieman reilu kuukausi aikaa ja pikkuhiljaa alkaa pahin helpottaa. onneksi on yksi ihana pieni jo ennestään. uutta yritetään jo=).

Uusimmat

Suosituimmat