Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

nettikiusaamisesta

Vierailija

tästähän on puhuttu viime aikoina aika paljon eri medioissa, mutta kaikista niistä artikkeleista ja tv-ohjelmista puuttuu tarpeellinen konkretia tämmöiselle täti-ihmiselle kuin minä. ELI MITEN SAAN SELVILLE JOS LASTANI NETTIKIUSATAAN?



Alkusyksyllä oma lapseni kuuli huhun, että koulu"kavereilla" on häntä pilkkaava nettisivu jossain. Siellä oli kuulemma levitelty osin oikeita ja osin keksittyjä herjaavia tietoja lapsestani ja keksitty sanoja johonkin pilkkalauluun. Minä tietenkin hakukoneiden avulla yritin tarkista tämmöisen sivun olemassaoloa, mutta en löytänyt sellaista. Rekrytoin mukaan netistä ja tietokoneista ymmärtävän kaverinkin, mutta hänkään ei löytänyt mitään, kun "pitäisi tietää, missä ne hengaavat". Kun emme löytäneet mitään konkreettista, meillä ei myöskään ollut mitään keinoja puuttua asiaan. Huhut pikkasivuista kuolivat sitten itsekseen tai ainakaan ne eivät ole enää tulleet vanhemille asti. EHkä sellaisia sivuja ei koskaan okeasti ollutkaan, ehkä lapsemme oli käsittänyt itse jotain väärin tai ehkä huhu sivujen olemassaolosta oli sinänsä se kiusaamisen keino, eikä oikeita sivuja koskaan ollutkaan.



Käsittääkseni näistä pilkkasivuista ja vihayhteisöistä suuri osa on jossain suljetuissa yhteisöissä salasanojen takana. Miten sellaiseen voivat vanhemmat päästä käsiksi? Minä tiedän, missä oma lapseni surffaa, mutta en, missä hänen luokkakaverinsa hengailevat. En itse ole koskaan viettänyt aikaani missään ircissä tai chattikanavilla tai yhteisöissä, silloinkaan kun olin parikymppinen. Minä en tiedä, miten ne toimivat, enkä tiedä, miten voisin valvoa sitä herjataanko lastani tai kenties peräti minua itseäni jossain habbo-hotellissa tai ircissä. Kuitenkin sen valvominen ilmeisesti olisi minun tehtäväni, kun ei sitä kukaan muukaan tee.



MITÄ MINUN SIIS PITÄISI TEHDÄ, MITEN? Neuvokaa joku, joka näistä asiosita enemmän ymmärtää!

Kommentit (5)

Vierailija

todisteita?



Tilanne on sellainen, että meillä on muutenkin joukosta erottuva lapsi, joka muutenkin aiheuttaa opettajalle lisätyötä. EN minä koe voivani mennä vaatimaan, että opettaja tekee jotain asialle, jonka olemassaolosta en edes ole varma - enkä usko, että opettaja viitsisi nähdä vaivaa asian selvittämiseksikään. Tässä on vähän sellaisia oireita, että sekä opettaja että rehtori jakavat luokkatoverien käsityksen siitä, että tämä lapsi on sen verran huonompi, että ansaitseekin tulla kiusatuksi. Minun pitäisi pystyä selvittämään asiaa alkuun itse, edes senverran että voisin todistaa jotain todella tapahtuneen.

Vierailija

on joku maailmanluokan mölli häirikkö? Ja muiden pitäisi vaan niellä jatkuva häiriköinti tms.?



Mikset kasvata kakaraasi paremmin tai hommaa erityisopetukseen, jos kerran sitä tarvitsee?

Vierailija

Pyydä häntä tarkkailemaan tilannetta ja kerro kuulemistasi asioista. Jos ne todentuvat, voit jo vaatia. Mutta mielestäni prosessidraama olisi hyödyllinen kaikille, vaikka kiusaamista ei sillä hetkellä olisikaan. Se auttaa lapsia kasvattamaan empatiankykyään ja asettumaan toisen asemaan. Sekä lähentymään ryhmänä.



Oletko varma, ettei käsityksesi opettajasta ja rehtorista ole värittynyt? On nimittäin ammatillisesti aivan törkeän väärin ajatella noin kenestäkään. Ammattikasvattajan tehtävä on luoda mahdollisimman tasapuoliset asemat jokaiselle lapselle, ja nähdä jokaisen lapsen yksilöllinen hyvä itseys.



Minusta et tarvitse mitään todisteita siihen, että otat asian puheeksi. Minusta sinun on ehdottomasti otettava asia puheeksi, sillä jos se on totta tai jos lapsellasi edes on käsitys siitä, että toiset pitävät häntä huonompana, on asia puuttumisen arvoinen.



Jos tilanne jatkuu, ja lapsesi saa vuosi toisensa jälkeen kokemuksen siitä, että on tosia huonompi, se jättää valtavat jäljet hänen itsetuntoonsa. Tärkeää on, että sekä opettaja että koko kouluyhteisö yhdessä perheesi kanssa pyrkivät nyt luomaan lapsellesi tilanteita joissa hän kokee onnistumista ja saa positiivista palautetta. Voisit ehkä miettiä hänelle jotain mieluisaa harrastustakin?

Vierailija

Tosiaan netti on aivan valtava, eikä sieltä löydä helposti mitään, jos ei ole ollenkaan hajua missä sivu sijaitsee. Jos lastasi pilkkaamaan oli ihan sivut perustettu, niin ne voivat olla jonkun blogin muodossa. Ja blogien perustamista varten on varmasti satoja paikkoja, etkä varmaan niitä löydä. Taistelet tuulimyllyjä vastaan.



Lisäksi JOS sattuisit löytämään ja ilmoittaisit palvelutarjoajalle tai vaikka poliisille asiasta ja sivut suljettaisiin, ei olisi vaikea juttu kiusaajille perustaa uusi sivu jonnekin toisaalle, josta taas et sitä löytäisi.



Paras keino tähän tilanteeseen on se perinteinen keskustelu. Ota yhteyttä kouluun ja kysy lapsen opettajalta onko hän huomannut lapsesi syrjimistä. Nettikiusaaminen ei ole täysin näkymätöntä. Koita saada lapsesi puhumaan keiden luulee olevan sivujen tekemisen takana. Sano opettajalle, että tilanteeseen tulee puuttua. Kerro opettajalle vaikka Mediametkaa!-sivustosta, jossa on kasvattajille mediaan liittyvää materiaalia, myös internettiä koskevaa. Voit myös kertoa opettajalle prosessidraamasta, joka on työtapa esimerkiksi kiusaamisen käsittelyyn koulussa. Tapio Toivasen Lentoon!-kirjassa on selkein esimerkein kerrottu miten kiusaamista voidaa käsitellä koulussa ilman, että oikeasti kiusattu joutuu siinä silmätikuksi ja kantelijaksi.



Jos opettaja ei puutu asiaan, soita rehtorille tai siitä ylemmälle taholle. Ja ennenkaikkea selitä lapsellesi, ettei hänessä ole vikaa, eikä kiusaamista pidä hyväksyä. itselleni tuli lapsena sellainen olo, että kiusaaminen kuuluu elämääni pysyvästi ja se on oikeutettua, koska olen huonompi kuin muut. Olisin tarvinnut sitä, että joku aikuinen olisi toistellut että muut ovat väärässä ja ansaitsen parempaa, niinkuin muutkin maailmassa.

Uusimmat

Suosituimmat