Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

*Onnea vauvan saaneille ja sitä noutamaan lähteneille!!*



Mies lähti tunti sitten töihin ja tietenkin mullakin piti aamiaista nousta syömään, kun niin alko kurnimaan.. Rupesin sitten vauvalle kutomaan villasukkaa, nyt on varsi valmiina. Sitten aattelin huovuttaa tuohon päkiään pienet vaaleanpunaiset sydämet, Novitan sivuilla oli malli. Mutta tuohan tuleekin niin nopsaan... Kunhan vaan jaksais tehdä molemmat valmiiksi, kun on taipumusta mulla jättää kesken nuita.. Korillinen keskeneräisiä käsitöitä löytyy, että olis mistä valita mitä tekis mutta aina pitää alottaa uus. Yks äitiysloman tavoite oli ennen vauvan syntymää saada edes osa nuista valmiiksi, mutta heikolta näyttää... No mutta joo, meni taas asian viereen. Mutta jee! Meidän kaikkien vauvat saa marttojen kutomat villasukat siitä hyvästä, että syntyvät juuri tänä vuonna!!



Asiasta viidenteen. Sitä piti tänne tulla kirjottamaan, että minkälainen se *limatulppa* oikein on? Kun äsken pyyhkiessäni tuli semmosta kirkasta limaa, niinku olis räkää ollu. (anteeksi sanavalinta) Ja aika monta kertaa piti pyyhkästä että loppu... Olisko ollu sitä kuuluisaa limatulppaa?? Vai toiveajattelua? Vai viikkojen flunssa valunu alas? :D Selässä on vähän semmonen menkkamainen tunne ja muutenkin vähän etova olo. Etova olo on ollu kyllä jo useamman päivän.. Tietenkin tämä alkaa nyt syntymään, kun miehen kanssa sovittiin että viikonloppuna, kun sillä on niin kiirettä töissä. Tai sitten tämä menee yli, kun olen päättänyt synnyttää tammikuussa, enkä missään nimessä helmikuussa. Joku ihme päähänpinttymä mulla. Ja huomenna vasta, kun horoskooppi vaihtuu vesimieheen enkä kaurista aikonut tehdä. (äiti on kauris). Murphyn laki. Se tulee joko tänään tai sitten helmikuussa. Mutta mieluummin tänään!! :D



Anteeksi aamuturinat ja taas tämä omanapaisuus.. Näyttää tulleen meikäläisellä tavaksi, mutta se tässä tilassa sallinettakoon :D



Semmosta piti vielä kysästä, että kun tein eilen vauvalle toiset hahtuvabökät, niin kun niihin tuli haaroväliin sauma, niin kuinka ilkeä sitten käytännössä on? Vaikka tuleehan sinne kyllä harso ym muuta "krääsää" väliin, mutta painaako? Suunnittelin kyllä jo itse ohjeen nuille housuille, kun tuo ohje minkä eilen tein ei oikein hyvältä tuntunu.



Tänään neuvola, jos jotain uutta ja ihmeellistä ilmenee, niin tietenkin sitten tulen uudemman kerran teitä ilostuttamaan. Muuten *Ihanaa maanantaipäivää isomahaiset ja mahastaan jo eroon päässeet kohtalotoverit!*



Hömppä ja typy 38+3

Sivut

Kommentit (147)

Taas pitkästä aikaa kirjoittelen vaikka monta kertaa päivässä käyn lukemassa teidän viestejä. Täytyy sanoa että voisin samaistua niin monen teidän kirjoitteluun kaikkine vaivoineen ja turhautumisineen.



Tänään on la eikä juuri mitään merkkiä että vauva olisi syntymässä lähipäivinä. Kivuliaita supisteluja on silloin tällöin ja vauva painaa lantioon, mutta mitään säännöllisiä supisteluja ei ole ollut. Ei myöskään limatulppaa ole näkynyt. Tosin valkovuoto on ollut kellertävämpää kuin aiemmin. Ei ole mitään hajua siinä.



Olen kyllä vihreä kateudesta niin kuin moni muukin on täällä kirjoittanut. Olisi jo ihanaa saada oma nyytti syliin. Nukkumiset on menneet enemmän päin per***tä... aiemmin riitti että kävi pari kertaa wc:ssä. Nyt on välillä tunnin välein käytävä vessassa ja nyt parina yönä olen herännyt 04:30-05:00 aikaan enkä ole enää saanut unta. Lonkkia särkee öisin ja kylkeä saa vaihtaa jatkuvasti...huoh meidän kaikkien kirjoitukset alkaa olemaan melkoista valittamista :D

Ehkä se meille kuitenkin suodaan.



Onko ketään muu miettinyt sellaista...kun mulla on jotenkin sellainen pelko että kun pitää ponnistaa vauvaa ulos...saattaisi pissaa tulla samalla kätilön päälle :)... toivottavasti ei näin kävisi..



No ei muuta kuin supistuksia kaikille niitä kaipaaville!!! Myös mulle :)



Ja sitä piti kommentoida, että tänään on tullut varmaan 10 puhelua että joko on syntynyt....ei ei ei ei ei OLE :)





Lila82+vauva 40+0rv

Täälläkin on nyt jotain edistystä havaittavissa synnyttämään lähdön kanssa. Aiemminhan mulla ei oo ollut mitään oireita, tosi harvoin sellasia kiristäviä harkkasuppareita, mutta ei muuta. Yöllä sitten kolmen aikaan heräsin kipeään supistukseen ja sen jälkeen niitä on tullut koko aamun 5-10 minuutin välein. Nyt harkitaan tässä lähtöä Naistenklinikalla, mutta on kyllä vaikea sanoa, koska tarvis lähteä. Supistusten välillä olo on hyvä eikä supistuksetkaan vielä niin kamalan kipeitä. Mutta toisaalta kun niitä tulee niin usein...



Taisi supistukset saada vauhtia mun eilisestä suursiivouksesta. Tein nimittäin kunnon siivouksen eilen, pesin lattiat ja vaihdoin lakanatkin. Illalla miehelle ihmettelin, ettei yhtään supistusta aikaansaanut mun siivousurakka. Yöllä sitten heräsin kuitenkin supistuksiin ja kyllä vähän mietitytti, että olisko sittenkin pitänyt jättää siivoilut väliin. Mulla kun ei ole ollut mitään kiirettä päästä mahasta eroon, vaan oisin ihan hyvin voinut vielä ensi viikon rentoutua, nyt kun kaikki siivoilut ja muut hommat on saanut hoidettua ja vointikin on ollut hyvä.



Mutta eihän sitä tiedä vaikka nämä supistukset vielä loppuisivat ja homma siirtyisi viikolla tai parilla eteenpäin. Mutta seuraillaan ja ilmoittelen sitten, jos jotain tapahtuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

*Onnea vauvan saaneille!! Tsemppiä synnyttämään lähteville ja lähteneille! Niinaniille voimia rankasta kokemuksesta toipumiseen!*



Tulin ilmoittautumaan, että yhessä koossa vielä ollaan. Tänään on limatulppaa tullut enemmän ku muina päivinä. Joka kerta pitää pyyhkiä useampaan kertaan ja äsken oikein "tulvahti" housuihin. Viime yön nukuin huonosti, pyörin ja olin puolivalveilla melko paljon. Jossain vaiheessa tuli vertakin nenästä, toisen kerran elämäni aikana.



Tänään on taas hermo ollu pinnassa, johtuneeko siitä että en ole koko päivänä juonu kahvia. Närästys ollu taas niin järkyttävää, että aattelin kokeilla josko helpottas. Äsken kyllä piti ottaa Rennietä..



Pesen nyt kaikkia mahdollisia pyykkejä pois odottamasta. Jopa kelkka/mp puvunkin kaivoin kaapista ja pesin, toiveessa päästä käyttämään (mahtumaan?) siihen vielä tänä keväänä. Himottais kovasti kelkkailemaan, mutta miten menet kun sohvalta ylösnousu jo vihloo alapäässä niin ihanasti..



Ei nyt ajatus juokse, pitänee alkaa evään tekoon ja lepäilemään..



Hömppä ja typy 38+6

Nyt vasta lueskelin tämän viikon keskusteluja, sen ajalta, kun olin sairaalassa, ja joku oli puhunut välilihan leikkauksesta synnytyksessä. Multa meinattiin leikata, mutta huusin ettei saa. :D Pelkäsin, että se olis sattunu ihan kauheesti tai jotain, mutta en antanu leikata eikä olis kyllä tarvinnukkaan, kun en pahemmin revennyt. :)



Ja sama sekin, että mullekin oli yllätys, että vaikka lapsivesi meni kotona, niin että sitä tulee niin kauan, kunnes on vauva ulkona.



Ja joku puhui pelostaa, että pissaisi kätilön päälle; 5min ennen ponnistusvaihetta sanoin, että on kauhea pissahätä, mutta eivät enään päästäneet vessaan, vaan käskivät alkaa ponnistaa, kun kerta ponnistutti. Sen takia siis ponnistuvaiheeni kesti niin kauan kuin kesti (vähän reilu tunti). Lopulta tuli uusi kätilö, kun vuoro vaihtui, ja katetroi heti, kun huomasi, että rakkoni on täysi ja ponnistaminen sen takia hankalaa.



Synnytyksen jälkeen kävelin ihan itse suihkuun, tosin olo oli aivan tajuttoman heikko ja kauhea huimaus päällä..:/



Johonkin piti vielä kommentoida synnytykseen liittyen, mutta nyt unohdin sen..

Ihmeen aikaisin olette päässee äippäpolille kontrolliin. Täällä siihen mennään vasta viikolla 41+3 (eli mulla se olisi visiin 8. helmikuuta, kun 7. on sunnuntai, neuvolan la 29.1. kun ei huomioi mun normaalia lyhyempää kiertoa). Tosin lohduttavaa kuulla, ettei vauvat juurikaan kasva la:n jälkeen, jos sokerit kunnossa... silti synnyttäisin mielummin viikolla 40 kuin 42... ihan noin varmuuden vuoksi.



Tänään on ollut kumma tuntemus alapäässä, ihan kuin sieltä olisi tulossa jotain... siis tämä on paineen tunnetta vissiinkin.



*Sukka-asiaa*. Esikon isomummo on himoneuloja, ja kaappeja siivotessani löysin yli 30 villasukat, joista suurin osa on numeron 36 jalkaan liian pieniä. Osa sukista on ihan uusia, osa vähän käytettyjä, ja suurin osa niistä on 7 veljestä langasta, eli sukat kestävät 40 konepesun. Jos jollakulla on sukkatarvetta, niin voisin lähetellä niitä postikulujen hinnalla, loput ajattelin viedä kierrätyskeskukseen. Kuvan sukkaparaatista ja sukkien mittoja saa pyytämällä sähköpostista mervukka(at)luukku.com.



Curious 39+2

No tai, mitäs siinä, kun ei tämä poikkea mitenkään muista päivistä... synnytys tuntuu suorastaan kaukaiselta ajatukselta! Taidanpa olla täällä vielä helmikuun puolellakin. Onpa jännä nähdä, onko tämä sitten tyttö vai poika, kun meillä tuo poika oli hätäisempi ja syntyi ajoissa, tyttö taas viivytteli lähes maksimiajan yli...



Ihanaa kun on tullut lisäkerros lunta, lapset ovat innoissaan. Ja äiti pääsee tekemään lumitöitä...



eikkuli 40+0

*Curious ja MOELPA* - liityn kerhoon!! Synnytystä on tehty jo toista viikkoa...

Viime yönä taas kerran supisteli 03:sta alkaen 10 min välein, osa jo kipeästikin. Taas kerran olin jo valmistautunut synnyttämään ja taas kerran ne heikkenivät sitten kun kello löi 7! Tää alkaa käydä hermoille tosiaan. Päivän mittaan on myös supistellut, välillä tiiviimminkin, mutta ei näillä vielä mihinkään laitokselle päästä. Menkkamaista kipua on myös ollut sekä vatsan että selän puolella.



Alkaa jo pää olla kovilla, samoin kuin vanhempieni, jotka ovat jatkuvasti valmiustilassa ottamaan lapset hoitoon.... jotenkin nyt just rupes masentamaan tämä odotus! Minkälainen Vesimieslapsi sieltä oikein on tulossa, kun soutaa ja huopaa kokoajan!!



*hömppä* mulla kanssa esikoista odottaessa lapsivettä tihkui jostain "ylhäältä" pari päivää, sitten alko kyllä kunnon supistukset. Toivottavasti sinäkin jo pääset synnyttämään!



*Lootuskukkanen* - kiitti kommentista vauvan koosta! Sukuvika vissiin pienet lapset, mutta helppo ponnistaa ainakin :-) ja kevyt kannella.



*Ensi viikon sääennustus meille kaikille* : Suunnaltaan vaihtelevia ja voimistuvia supistuksia, lapsivettä tihkumalla tai rankkoina kuuroina. Voimakas vauva-aalto pyyhkäsee yli tammimasujen ensi viikon aikana.



:-) Joopa joo, taidan olla sekoamassa...



T. Jaffa rv 39+1

Minnikin vauva on suloinen:) oman vauvan näkemisen odotus tuntuu niin pitkältä.

Mulla ollut nyt pari päivää kunnon menkkamaista kipua ja luulisin, että se limatulppakin irtosi. ainakin tuntui yhtäkkiä että ois ikään kuin housut hieman kosteat ja pikkuhousuissa oli runsaasti jotakin möhnää, jota sai paperilla pyyhkiä alapäästäkin vaikka kuinka kauan pois. Näytti se kyllä sinänsä valkovuodolta, mutta ei sitä kyllä oo tollasta määrää ikinä tullut.

Muuten vointi hyvä. Koiran kanssa olen lenkkeillyt, leivoin tiikerikakun pakkaseen ja kävin kauneushoitolassa nypittämässä kulmakarvat ja värjäämässä ripset. Nyt olen sitten ulkoisesti valmis vauva syntymään:)

Aamulla kävin neuvolassa, ja yllätys yllätys, neidin pää oli kiinnittynyt! Siitä riemastuneena jatkoin matkaa kirpputorin ja käsityöliikkeen kautta kotiin - ja nyt muuten myös tuntuu että pää on kiinnittynyt! Mutta ei kai tää kiinnittyminen mitään merkkaa, vai miten teillä muilla on aiemmissa raskauksissa mennyt? Mä en nimittäin muista yhtään, miten kauan mulla esikon kanssa tuosta kiinnittymisestä meni synnytykseen, eikä sitä ole varmaan minnekään merkattu.



Jostain syystä tää raskaus on ollut jopa jännittävämpi kuin eka: ehkä tään on ottanut jotenkin "vakavammin" kuin sen ekan silloin parikymppisenä. Synnytys ei varsinaisesti jännitä noin tapahtumana, vaan se, että milloin se tapahtuu. Ja että millainen vauva on ja miten sitä jaksaa, nimimerkillä vaikka salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan niin voihan kakkosellakin olla paha koliikki...



Curious 39+3

Täällä ollaan edelleen... jotenkin olen melkein "unohtanut" jo koko jutun, että tässä pitäisi siis synnyttää lähiaikoina, kun mitään ei ala kuulua. Miehelle juuri sanoin, että kun lapset on syntyneet molempina ääripäinä, niin matemaattisesti olisi ihan miellyttävää jos tämä syntyisi lasketun ajan tuntumassa ja keskiarvo olisi siis se noin 40 viikkoa mun raskauksien kestolla ;)



Kaikkea sitä tylsiintyneen päähän putkahtaa.



eikkuli 39+4

En ole *Pantsa*, mutta eikös tuo supistuskäyrää mittaava anturi ole paineanturi, joten sen lukema on aika lailla subjektiivinen ja riippuu myös siitä, miten kireelle se remmi on asetettu. Ja siihen käyrään voi tulla piikki myös siitä, kun vauva täräyttää siihen jalalla? Mutta kaipa se lukema on jotenkin suuntaa antava, ts. siitä näkee milloin supistaa ja kuinka kauan. Ja voihan niitä supistuksia verrata sitten toisiinsa.



Täällä ainakin vielä ihan yhtenä pakettina. Supistellut on perjantaista lähtien päivisin epäsäännöllisesti. Maanantaina yllätyksekseni huomasin myös vatsan laskeutuneen. Nyt on myös kahtena päivänä ollut vatsa kuralla. Suunnitelmissa oli lähteä huomenna "ihmisten ilmoille" eli ostamaan lisää kangasta (kaikki varastokankaat olen jo kohta ommellut) mutta tuo vatsa on vähän arvaamaton, etenkin aamuisin. Saa nähdä sitten uskallanko minnekään.



Limatulppaa ei ole täällä näkynyt, ja viimeksi bongasin sen vasta pari tuntia ennen synnytystä. Kaipa se on sitten yksilöllistä ja tilannekohtaista.



Kiva kuulla vauvauutisista, jospa sitä itsekin.... saa nähdä meneekö kaksi viikkoa yli la:n kuten erikoislääkäri ennusti viime ultrassa. Kohtelu oli samanlaista kuin *Jaffalla*: liukuhihnameininkiä, ehkä siinä viisi minuuttia meni kaikkine hyvineen. Ironisinta tässä oli se, että kävin samalla lääkärillä yksityisellä, ja sain siellä tosi hyvää palvelua, ei muuten ollut kiire, olin varmaan reilun 20 minuuttia tutkimushuoneessa. Saikulla miestäkin nauratti, kun lääkäri kysyi hoitajalta tutkimuksen jälkeen: "Mitäs minä sanoin siitä kohdunkaulasta?"



Nukkunut olen nyt kohtuullisen hyvin, ts. vessareissujen jälkeen saan heti uudestaan unen. Aamuisin olen tosin herännyt supistuksiin, mutta nuo vajeet olen yrittänyt ottaa kiinni päiväunilla. *Annille* sellaisia terveisiä, että yritä saada nukuttua ettei käy kuin mulle (tuli siis se psykoosi viimeksi) vaikka ei tuntuisi siltä että väsyttää.



Jaksuja kaikille ei vielä vauvautuneille. Pidetään lippu korkeella ja pino pystyssä! ;-)



Curious

39+0

Kyllä tuo hömppä kuullostais siltä limatulpalta :) Et jos pääsisit sitten toimiin ennen la:aa, paitsi et oon kuullut kyl semmosiakin, et on vasta siitä parin viikon päästä syntynyt, mut mulla kyllä oli n. kolmisen päivää ja esikoinen maailmassa sen bongaamisen jälkeen.



Mä en tie kuvittelenko, kun teidän juttuja lukee.. Mut mullakin toimii ihmeen hyvin vatsa tänään, kun mulla ollut päinvastaisia kokemuksia kokoajan aiemmin. Mut nyt toimii ja hyvä niin, helpottaa kummasti tätä muutenkin raskasta oloa :D



Voi, kun pääsis jo tositoimiin.. Nyt odottaa NIIN malttamattomana, et tulisko lähtö aiemmin jo, mutta kun ensviikkoon päästään ja laskettuun, niin sitten voikin rauhassa odotella käynnistystä ;) Sit ei oo enää mikään kiire, kun tietää, et viimeistään parin viikon päästä.. Mut nyt en jaksais enää oottaa..



Mies vähän aatteli, et tää syntyy loppuviikosta.. torstai ois hyvä päivä, et kerkee huilaan yhen yön ennen varpajaisia ;) Tyypillinen mies.....



Neuvolaan tässä kohtapuoliin ja tuun sitten uutisten kaa myöh.

Mukavaa alkuviikkoa!



Emmuli rv 38+5

Täällä alkaa kohta huumorintaju loppua... en oo koskaan ollut näin pitkään raskaana...vaikka vielä olis viikko siihen että on oikeasti yliaikainen. Että viikon päästä kai ne alkaa hätyyttämään tätä ulos jos ei ite tajua tulla.. ei mitään merkkejä edelleenkään. Vauvan liikkeitä tulee nyt enempi seurattua ja aika hyvin liikkuu edelleen.



Oysissa ruuhkaa, että ei houkuta hirveesti, mutta toivotaan että sieltä joku huone meille löytyy missä pukata toinen maailmaan kun tarve on.

Nyt saunaan! jaksuja kaikille...jaffakin tais päästä vauvan hakuun...mäkin haluun... huomenna taas neuvolaan...



mehiz rv 41

Ensinnäkin onnea kaikille vauvan syliin saaneille ja jaksamisia teille muille vikoihin päiviin massun kanssa.



Lelun synnytys oli siis 10.01 ja nyt vihdoin pystyy istumaan sen verran että jaksan muutaman rivin näpytellä koneella.



Lapsivedet menivät heti aamulla. Soitin sairaalaan ja sieltä kehoitettiin tulemaan illalla osastolle jos mitään ei siihen mennessä tapahdu. Luulin muuten että kun lapsivedet menevät niin ne ovat sitten menneet mutta yllätys olikin että sitä tulikin runsaasti koko ajan synnytykseen asti. Illalla osastolla kerrottiin että synnytys käynnistetään seuraavana aamuna. Joskus 0030 aloin laskemaan että kipuja tuli noin 5min välein. En oikein tajunnut että ne olivat supistuksia. Kävin kysymässä pitääkö tehdä jotain ja minua kehoitettiin odottelemaan aamuun kunnes lääkäri tulee ja synnytys käynnistetään. 0400 kävin juttelemassa hoitajalle ja olin huolissani ehtiikö mies ollenkaan sairaalaan. Edelleen sain kehoituksen odottaa aamuun. 0600 en kestänyt enää kun ravasin koko ajan vessassa vaihtamassa sidettä tuon lapsiveden tulon takia ja matkalla sängyn ja WC.n välillä pitelin seinistä kiinni. Silloin hoitaja ehdotti että otetaanko vaikka sydänkäyrää. Käyrää hetken kuunneltuaan teki sisätutkimuksen ja totesi että olen 6-7cm auki. Siinä kiireesti soittamaan mies paikalle ja minut kärrättiin synnytys saliin. 0700 pääsin sitten synnytys saliin ja kymmeneltä poika oli imukupin avulla ulkona. Vauhdikas synnytys sinänsä mutta yö yksin osastolla tajuamatta mitä tapahtuu oli kurjaa. Joitain repeämiä tuli ja episiotomia haava plus toistakymmentä tikkiä ovat kipeitä mutta kaikki unohtuu nopeasti kun katselee tätä tyytyväistä nyyttiä.



Lelu ja poika 10pv

Minä pääsin äitipolille aikaistettuun kontrolliin rv 40+2, koska edellisissä raskauksissa mulla ollut raskausajandiabetes. Tässä raskaudessa kävin kahdessa testissä ja molemmat oli ok. Paasto oli kyllä lähellä sitä rajaa.. mutta sallituissa rajoissa vielä. lääkäri sitten viimeisessä neuvolalääkärissä päätti, että vauvan koko tarkistetaan lasketunajan tienoilla jos ei ole syntynyt.



Muuten täällä pääsee yliaikakontrolliin 41+5 ja sinne tässä ollaan sitten menossa jos vielä kasassa silloin ollaan. toivon kyllä, että tää lähtee itsekseen käyntiin,kun edelliset on käynnistetty. Että sikälikin jännää aikaa eletään,kun en tiedä millä tavalla mulla synnytys voisi käyntiin itsekseen lähteä ja milloin.. mutta odotellaan....



mehiz edelleen...40+4

Hei kaikki,



revin pelihousuni jo aikojen alussa tämän listan teknisiin ongelmiin, mutta koska nimeni tuolla tammikuun listalla edelleen roikkuu, niin tuntui korrektilta tulla kuittautumaan ulos. Lueskellut olen kuulumisianne aina silloin kun palvelin on pelittänyt.



Meille syntyi kymmenen pisteen poika 9.1.

Kaikki meni nopeasti ja hyvin ja sairaalasta kotiuduttin jo seuraavana päivänä.

Näin jälkikäteen ajateltuna voi todeta että vaivaton raskaus johti vaivattomaan synnytykseen, josta ei paljon kertomista ehtinyt kertyä.

Onnea kaikkille ja hyvää jatkoa!

t. Trio

Onnea kaikille vauvautuneille ja voimia lopuille loppumetreille. Tosiaan se lähtö voi tulla milloin vain...luin vanhoja ketjuja ja olin käynyt 13.1 kirjoittamassa tuntemuksia ja joku oli laittanutkin, että taidan olla yöllä synnyttämässä ja kappas niin olinkin. :)



Pikku poitsu (joka on nimetty Kalleksi) uinuu tuolla makkarissa. Imetyskin alkaa nyt sujumaan ku rinnat eivät ole niin täynnä koko ajan vaan maidon tuotanto on tasoittunut. Vauvan hoito alkaa olemaan jo varmempaa ja todella ihanaa...jopa silloin keskellä yötä väsyneenä jaksaa vaan nauraa sille, että pikkuinen kakkii juuri puhtaaseen vaihdetun vaipan. :) Aluksi tuntui, ettei jää mihinkään muuhun aikaa ja energiaa kuin perustarpeiden tyydytykseen, mutta nyt alkaa ne sujumaan rutiinilla ja jää aikaa ja osaamista sylitellä paljon ja eilen poika pötkötteli sitterissä ja oli ekaa kertaa 3 tuntia putkeen hereillä. Harmi vain, että toinen hänen pirtein aikansa on yöllä klo 02-05. Mutta eiköhän tuo rytmi käänny itsekseen pikkuhiljaa. Nukun sitten aina iltapäivällä ja aamulla pitkään, ku pikkumieskin nukkuu. Ja oikeasti huomasin, että pitää muistaa nukkua. Oli pari yötä parin tunnin unilla takana ja yhtenä iltana katsoin itseä peiliin, niin en nähnyt toista silmääni ja käsiin ku katsoi, niin en nähnyt yhtä sormea. Menin ihan paniikkiin, ku luulin, että saan jonkun aivoverenvuodon tai halvaannun, mut mies tiesi armeija-ajaltaan, että yliväsymyksen merkki. Ja sitte meni oikea puoli kädestä ja kasvoista turraksi ja pää kipu tuli ja puhe ei sujunu. Nukuin kaks tuntia sitten ja se helpotti. Tosi pelottavia oireita oli.



Vauva on pelottavan ihana ja rakas. Pelkään koko ajan tekeväni jotain väärin tai jotenkin omilla toimillani aiheuttavani vauvalle jotain...ensimmäisinä öinä en uskaltanu nukkua ku piti tarkistaa, että hengittääkö se. :) Mut joka päivä tulee varmuutta lisää. Ja pieni baby blues vissiin päällä, ku kaikki, iloiset ja surulliset, asiat itkettää.

Huomenna tulee neuvolantäti kotikäynnille. :)

Ai niin, joku sanoi pelkäävänsä pissan tuloa kätiön päälle. Minun pahin pelkoni oli se kakan tuleminen... ja ihan turhaan. Siinä vaiheessa kun on kivut päällä ja pitää keskittyä ponnistamiseen niin se on ihan sama mitä niistä reistä tulee kunhan sieltä yhdestä reiästä saadaan se vauva ulos. Ja jos sieltä jotain pääsee lirahtaan niin kätilöt hoitaa kyllä tilanteen huomaamatta alta pois.

Anteeksi niin pitkä viesti...kunhan jaarittelin ajatuksia pois. :)

Amelie ja Kalle (viikon vanha parin tunnin päästä) :)

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat