Vierailija

Eli ensin eilen olin kaupungissa asioita hoitamassa+ vähän shppailemassa, kun alkoi kamalat supistukset (rv 37) niitä tuli aika harvoin mutta kovina, ja ajattelin, että lähden kotiin huilaan. Bussilla lähdin kun päättelin pääseväni niin kotiin nopeiten kun ei autoa ollut. Bussi oli muuten täynnä, mutta erään noin 65-75 vuotiaan naisen vieressä oli tyhjä paikka, jossa oli tämän naisen laukku. Menin kysymään pääsisinkö istumaan hänen viereentä (eli ottaisiko laukun pois) kun on vähän hankala seisoa. Nainen katsoi isoa mahaani ja tokaisi "Ei se raskaus ole ennenkään sairaus ollut" eikä liikuttanut laukkuaan mihinkään. Minä ystävällisesti kerroin, että tulee supistuksia ja on välillä kovatkin kivut ja seisominen vaikeaa, niin nainen vastasi että "No et sinä nyt ainakaan minun viereeni tule synnyttämään ja lapsivesiä lorottelemaan" ja jatkoi vielä että " Turha puhua kivuista yhtään mitään kun ei sun ikäiset niistä mitään tiedä. Minä olen kuusi lasta synnyttänyt ilman mitään lääkkeitä kotona sängyssä ja te valitatte kivuista vaikka saatte kaikki lääkkeet ja puudutukset".

Olin ihan ihmeissäni ja päätin lopettaa juttelun kun se ei näköjään mihinkään johtanut, onneksi naisen takana istunut nuori mies nousi ylös ja tarjosi omaa paikkaansa minulle. Koko bussimatkan sitten kuuntelin kun tämä mummo ympärillä oleille pauhasi kuinka me nuoret olemme niin töykeitä eikä mitään kunnioituksta enää kun ei anneta edes vanhempien istua rauhassa.



Toinen tapahtui tänään tuossa muutama tunti sitten kun olin 2-vuotiaan esikoisen kanssa poistossa, ja hän kaatui. Puistossa oli vanhempi nainen lapsenlapsensa kanssa, ja tyttöni itkiessä tuli varta vasten valistamaan kuinka "ei ole ihme että lapsi itkee turhasta kun nykyään ei osata enää lasta kasvattaa ja pitää sitä tyytyväisenä ja lapsi oppii että kaiken saa parkumalla" ja lisäsi vielä muutaman kasvatuskikan aina piiskaaamisesta tukistamiseen....



Jostain syystä minulle tullaan usein paasaamaan lapsenkasvatuksesta ja siitä mitä me "nykyajan nuoret" ( minäkin 36v) teemme väärin, ja aina nimenomaan vanhojen naisten toimesta... Olenko ainut vai onko muillakin vstaavia kokemuksia?

Sivut

Kommentit (53)

Mua on tökitty kaupassa rollaattorilla, ja sitten kun huomasin mummon niin mutisi jotain, että "siinä sitä vaan keskellä tietä seisotaan".



Ja toinen vanhempi ämmä, ihmetteli kans mulle että "kuka tähän maailmaan lapsia voi tehdä".



Mikä noille tulee? Ei papparaiset oo tommoisia!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta pakko myöntää, että vanhuksilla on joskus ne kielenkannat vähän turhan löyhässä. Tuohon liittyy monta juttua: voi olla sairauksia, jotka alentavat itsekontrollia (esim. dementia). Voi olla, että kun on asunut yksin parikymmentä vuotta lasten aikuistuttua ja miehen kuoltua, ei enää yksinkertaisesti SIEDÄ mitään häiriötekijää.



Ja dementiaan mm. liittyy juuri se, että kaikki pikkuisenkin rutiinista poikkeava ärsyttää vanhusta tavattomasti.



Mielenterveydenkin kanssa voi olla ongelmia.



Eivät nuo tietenkään anna lupaa kenellekään olla törkeä, mutta kun tajuaa, ettei vanhus välttämättä ole tahallaan veemäinen harppu, niin voi antaa ilkeyden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei se vanhus ap.tä nolannut, vaan itsensä!

on oikeesti kaikista pahimmat mummot.



Mulle on täällä sanottu kaikenlaista, lähtien siitä kuinka "en auta bussissa koska kulutat meidän veronmaksajien rahoja ja ilmaiseksi ajelet" ja päättyen siihen että "kersat ryhtyy tekemään kersoja" (olen 25-vuotias).

lyö, jos menee vaunujen kanssa ennen häntä hissiin. Hänen mielestään hänellä on etuajooikeus kauppakeskuksen hisseihin. Tiedän jo varoa häntä.

Olin vauvan kanssa kaupassa jonossa. Edessä oli kaksi mummoa, jotka alkoivat suureen ääneen jurputtaa.

On se kumma, kun penskojen pitää tehdä penskoja heti koulun jälkeen! Sitten tullaan naama valkoisena ja väsyneen näköisenä ihmisten ilmoille...



Juu kiitti vaan, anteeksi, että minäkin (normaalistikin kasvoiltani vaaleaihoinen) äiti uskaltauduin kauppaan keskellä päivää!!!

Siitä on ihan tutkimustuloksia, että miehet törsäävät suuren osan palkastaan ITSEENSÄ, sen sijaan naisten palkkatuloista hyötyy koko perhe.



Sillä välin kun perhe puree näkkäriä, niin iskä vetää pihviä raflassa. Se siitä elättämisestä.

jonne oli kutsuttu koko perhe. Lapsemme ovat eläväisiä, eivätkä ujostele vieraassakaan paikassa. Juhlapaikalla ei ollut lapsille mitään, ei leluja, ei tekemistä. Nujusivat ja touhusivat sitten sohvalla, mutta eivät riehuneet. Satuin ohikulkiessani kuulemaan kun Vanha Täti sanoi siihen että mitä te siinä koko ajn hypitte, istuisitte siinä niin kuin ihmiset. Olin vähän että ai jaa, istuako niitten pitäis pari tuntia liikkumatta. Meni vähän juhlatunnelmat.



Ymmärrän kyllä vanhustenkin häiriintymisen hälinästä ja lasten äänistä, mutta ei ole silti mukava kuulla tuollaista kommentointia.

sankarihautausmaalla jouluhartaudessa. 2,5 vuotiaamme oli siinä polvillaan maassa ja kaivoi käsillään hankeen kuoppaa. Ei ollut kenenkään hauta siinä kohtaa ja tyttö oli tosi nätisti ja hiljaa touhuissaan. Vieressä seisoi mummo joka mulkoili lasta ja lopulta sanoi "ei millään pahalla mutta tämä on hautausmaa eikä leikkipaikka" en reagoinut siihen mitenkään ja mummu toisti asiansa. Sanoin hänelle että me kyllä kunnioitetaan näitä tänne haudattuja mutta olisiko parempi että pitäisin kiukuttelevaa lasta sylissä vai eikö tänne saa lapset tulla ollenkaan? Mummu jatkoi vaan urputustaan, mulla hitsas kiinni, otin tytön kainaloon ja vaihdoin paikkaa. Huutohan siitä tuli.

joten vatsaa oli jo jonkin verran. Juttelin parin tutun mummon kanssa, ja toinen kysyi koska on laskettuaika. Tähän toinen mummo alkoi kiekumaan " Herttileidi, oleksää raskaana, mää luulin et sää olet vaan entisestäs lihonnu!". Enkä mä nyt mikään tankkeri muutenkaan ole..

Saatanan masentuneita, ei osata asua kaupungeissa muiden ihmisten kanssa, kaikki ovat vaan häiriöksi, ketään ei siedetä, mitään kaunista ei koskaan sanota, vaan olla rehellisesti kusipäitä.



Suomalaiset on masentuneita, ilkeitä ja säälittäviä reppanoita. Kotimaassa kävellään päin ja vittuillaan muille suomalaisille ja ulkomailla sitten hävetään ja nolostellaan omaa säälittävää olemusta ja nuollaan ulkkareiden perseitä.



Häpeän olla suomalainen.

Milloin lapsella on liikaa tai liian vähän päällä yms. Raivostuttavaa, mutta olen vain koittanut antaa mennä ohi korvien. Kerran kun menin esikoisen kanssa bussiin hänen ollessa vauva, eräs vanha rouva tokaisi, ettei hänen mielestään ole mitään järkeä tehdä lapsia tällaiseen maailmaan! Eipä kai mitään muuta keksinyt!

Oikeastaan ainoa tapaus, joka liittyy raskauteen ja vanhuksiin, on se, kun olin näyttämässä esikoisvauvaani naapurin vanhalle rouvalle, niin hän huokaisi jotenkin erikoisesti ja sanoi synnytyksestä: Siinä touhussa ei vain luule kuolevansa vaan tietää kuolevansa.



Minun synnytykseni oli kova koitos ja tuosta sain sanat sitä kuvaamaan: tiesin kuolevani. Vaikken sitten tietysti kuollutkaan enkä ollut edes lähellä sitä. Minulle tuli tunne, että naapurin rouva oli säästänyt minut tuolta huomautukseltaan raskausaikanani ja sanoi sen vasta liityttyäni "synnyttäneiden kastiin".

Mieheni joutui kertausharjoituksiin vauvan ollessa 3 kk. Jouduin siis hoitamaan kauppareissut miten parhaiten taisin. Isompi lapsi oli noin 2,5 -vuotias. Koska 2,5- vee tapasi myös karkailla, jouduin käyttämään hänen kanssaan kävelyvaljaita, että kauppareissu ylipäänsä onnistui. Sisarusistuimeen hän oli jo liian painava ja puheen ymmärtäminen oli hänelle vaikeaa.



Kauppamme oli lähikauppa, jossa vieressä vilkasliikenteinen katu, eli valjaat oli turvallisuussyistä. Kassajonossa seisominen on keskittymishäiriöiselle lapselle tuskaa, joten hän alkoi rimpuilla valjaissaan ja vilkuilla katua kohti, josta siihen edellä ollut mummo alkoi voivotella ettei lasta saa tuolla lailla kiduttaa, ottakaa ne valjaat pois. Minä muutaman kuukauden valvoneena suutuin ja kiljaisin että "kuule akka, mieluummin elävä lapsi kuin karannut lapsi auton alla niin että TURPA KIINNI JA HOIDA OMAT ASIASI!"



Suosittelen samaa vastausta, varsinkin hänelle jonka äiti tekee ruutuvihkoon listoja.

niin ilkeitä mummoja kun bussikuskejakin on tampere pullollaan.

Tampereella kun seisoo bussipysäkillä, niin saa aina jännittää että pyshtyykö bussi jos huitoo, vai eikö jaksa pysähtyä, pysähtyykö, mutta ei avaa ovea, pysähtyykö, ja ottaa mummon pysäkiltä, mutta vetääkin ovet kiinni juuri kun itse on astumassa bussiin ym. Mummot tulevat aukomaan päätään missä millonkin, kuten muutkin ihmiset. Ei tarvi kun kavellä Citymarketista ulos niin lauma naispuolisia juoppoja tulee tökkiin ja haastaan riitaa. Välillä oikein tuntuu, että kaikki kilpailevat ilkeydessä. Näin koko elämän Tampereella asuneena on tottunut, mutta joskus hämmästys on suuri kun sattuu menemään käymään esim. pääkaupunki seudulla. Mitä, se bussikuski päästi kyytiin vaikka matkat olikin kortista loppunut? Ei onnistuisi Tampereella. Mitä, se bussikuski odottaa minua pysäkillä, vaikka minulla on vielä kaksikymmentä metriä juostavaa ennenkun olen ovella? Ei tapahdu Tampereella. Mitä, poliisi oikeasti auttaa ja neuvoo, eikä ärsyynny ja kohtele kovakouraisesti. Ei tapahdu Tampereella.

Metrolla kulkiessa kun joutuu menemään rattaiden kanssa hissillä niin on useammankin kerran siihen tullut joku mummo sitten selittelemään, kuinka "minun aikanani äidit pysyivät kotona" ja "hätätilanteessa kyllä taksilla pääsee" Aijaa? Äänensävystä päättelin, että minun siis pitäisi pysyä kotona, jotta HÄN pääsisi nopeammin hissiin. Minun pitäisi vaan kökkiä kotona maailman tappiin asti ja jos on menoa niin mennä taksilla?



Sitten on tietysti niitä vanhuksia, jotka arvostelee joka liikettäsi... Jos vauva huutaa niin saat kuulla, että "työnnä vaan tissi suuhun"... Joo, en ehkä työnnä tissiä suuhun liikkuvassa täpötäydessä bussissa kun kotimatka kestää 5 min. Ja toinen on, että "onko sillä raukalla tarpeeksi vaatetta päällä".



Kerran kun lapseni sai ensimmäisen ja toivottavasti myös viimeisen kunnon raivokohtauksen niin ympärilleni kerääntyi oikein kokonainen hyeenalauma. Lapsi kiljui ja väänteli, minä yritin rauhoitella ja itseltäkin melkein itku tuli, kun en ollut ikinä nähnyt sellaista kohtausta niin teki mieli vetästä lättyyn sitä mummelia, joka tuli sanomaan, että "jos sillä on liikaa vaatetta päällä.." Ja kyse oli 3-vuotiaasta, joka osaa kyllä kertoa jos hänellä on kuuma.



On ihan kiva, että tuntemattomat auttavat, jos sitä apua kaivataan. Mutta miksei kukaan auta silloin kun apua oikeasti tarvittaisiin... Itseänikin ärsyttää joskus raivoavat lapset, mutta nyt äitinä olen tajunnut, että aina sille ei voi mitään ja mukavinta mitä voit tehdä on kävellä huomaamattomasti ohitse...

Olin siskoni lapsen kanssa kaupassa ( minä silloin n 17 ja lapsi n 1v). Lapsi istui kiltisti rattaissa. Kun pääsimme kassajonoon niin eikös eräs 80+ mummeli kiilannut törkeästi meidän eteemme kassalle. Siinä sitten aloin jutella lapselle kuinka nuo vanhukset aina valittavat kun nuoriso ei osaa käyttäytyä mutta todellisuudessa ne on juuri nuo vanhukset jotka etuilevat jonossa ja ovat näin ollen huonokäytöksisiä. No, viereinen kassa avautui niin sopivasti juuri silloin että pääsin suoraan ensimmäiseksi tähän kassalle maksamaan ostokseni. Siskoni odotti kassojen ulkopuolella ja lähdimme kohti ulko-ovia. Kuinkas sattuikaan että tämä samainen mummeli sattui samaan aikaan oville ja ihme ja kumma, piti meille kaikille ovea auki jotta pääsimme ulos. Totta kai kiitimme tätä mummelia ovenavauksesta. Siskoni oli kyllä hieman huuli pyöreänä että mitä ihmettä tässä tapahtuu kun noin ystävällisesti avasi oven. Nauroi kyllä kovasti kun hetken päästä kerroin hänelle tapahtumat.



T: "huonokäytöksinen nuori"

Mulle sanoi mun kaverin 50-vuotias äiti, kun esikoinen pulautti, että ei ihme että oksentaa kun tuolla lailla roikotat. Mitä siinä voi mennä sanomaan, enhän lastani osaa kantaa. Valitettavasti olen sitten opettanut satoja äitejä kantamaan lastansa väärin, sillä työskentelen lapsivuodeosastolla ja työhöni kuuluu lasten käsittelyn opettaminen uusille äideille. Ja tämä kaverini äiti tietää sen varsin hyvin.

Viihdytän itseäni päivät kiusaamalla kaikkitietäväisiä pikkunilkkejä yleisillä paikoilla.

Tukin rollaattorillani hissit ja jalkakäytävät. Otan asiakseni kommentoida tuntemattomien ulkonäköä kuin perhesuhteitakin. Ja minähän en persettäni siitä bussinpenkiltä nosta yhdenkään leuhkan "olen-niin-raskaana" lehmän takia.

HA!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat