Miksi lapsemme käyttäytyvät näin? Ja miten pitäisi itse vanhempana toimia?

Vierailija

rantautuivat myös meille eskarin alettua. Toki ne sanat olivat tiedossa aiemminkin, mutta nyt niitten hokemisessa on hohtoa.

Kommentit (13)

Vierailija

Nauraa kätkätti vielä päälle. Myös pierujutut olivat olevinaan hauskoja, mitä äänekkäämpi pieru ja mitä lähempänä toista ihmistä, sitä enemmän nauratti.

Ja voin vannoa, että kotoa ei moista oppia ole saanut.

Meni kyllä ohi suhtkoht nopeasti, ehkä puolivuotta sitä kesti.

Vierailija

sitä houkuttelevampia ne ovat.



Pukemisissa vitkasteluun on meillä auttanut muutama kikkakolmonen:

1) tehdään niin löysät aikataulut kuin mahdollista. Saavat siis vitkastella.

2) Jos ja kun välillä kuitenkin tulee kiire, pukee tyynesti itse ja lähtee ovesta ulos. Kun esitykselle ei ole yleisöä, alkavat lapset monesti pukea kunnolla.

3) meidän pojalla on hurja kilpailuvietti ja olen sitä hyödyntänyt. Lasken sekunteja, kuinka kauan pukeminen kestää- Tyyliin "otetaan kisa, än, yy, tee, nyt!" Joskus leikin urheiluselostajaa, vastakkain pukeutumiskisassa vaikka Suomi ja Ruotsi.

Vierailija

Meillä päiväkotiaamut saivat aivan uuden vaihteen, kun reippaasta pukemisesta alettiin keräämään tarroja (leimoja, äidin piirtämiä kukkasia tms.). Aina kun lapset pukevat reippaasti, he saavat tarran jääkaapin ovessa olevaan "taulukkoon". Ja kun tarroja on kerätty esim. 20 kpl (tai mikä sitten onkin hyvä määrä, lapsen ikäkin vaikuttaa), lapselle on ostettu joku pieni reippauspalkinto.



Kun lapsia on kaksi, tarrojen keräämisestä tulee aivan uutta virtaa. Nimittäin tarraa en sitten ole antanut, jos jommalla kummalla ei pukeminen ole sujunut. Arvatkaapa sujuuko seuraavana aamuna, kun vaikkapa isosisko on saanut tarran, mutta pikkuveli ei ja se tietysti harmittaa!



Mutta tuossa tarrojen jakelussa kannattaa olla tarkkana: jos lepsuilet, lapset huomaavat että ei sitä niin hirveän reipas tarvitsekaan olla ja silti äiti antaa sen tarran. Älä siis ota paineita siitä, että jonakin aamuna jompi kumpi ulvoo, kun ei olekaan saanut tarraa ja pitää lähteä päiväkotiin :). Siperia opettaa tehokkaammin kuin mikään muu :).



Mitä sitten tulee vaikkapa ruokapöytäkäyttäytymiseen, niin en epäröi poistaa lasta ruokapöydästä, mikäli hän käyttäytyy huonosti (typerät jutut, jotka eivät kiellosta huolimatta lopu tms.). Meillä tarjoilu päättyy siihen sen aterian osalta. Ei tuota tarvitse kuin kerran pari tehdä, niin lapset tajuavat kyllä vallan mainiosti millainen käytös ruokapöydässä on sopivaa.

Vierailija

auttaneet tuttava perhettäni. :)Kirjastosta löysivät ja lukeneet niitä sitten aina iltasaduksi ja aina kun jotain kirjaa halunneet lukea. Pian olivat muksut kyllästyneet kirjoihin ja pian oli pissa kakka pieru jutut jääneet....

Vierailija

Meillä tytöt 6v ja 3v. Isompi muuttunut aika paljon eskarin myötä, ennen niin rauhallinen lapsi lietsoo lähes jatkuvasti levottomuutta kotona (eskarissa käyttäytyy kuulemma mallikkaasti!), nauraa käkättää todella isoon ääneen, puhuu pissa- ja kakkajuttuja, hokee ja höpöttää niitä välillä lähes jatkuvasti, saaden pienemmän mukaan ja minut hermostumaan. jutut menneet aina vaan pahemmiksi, haistattaa pienemmällä pyllyään jne. Pieru, kakki, pissa koko ajan mielessä.

Pienempi muutenkin luonteeltaan vilkas ja monesti isompi saa pienemmänkin mukaan ja sitten yhdessä hoetaan puuta heinää pieruista ja pissoista ym.



Ja jos jonnekin pitää lähteä, niin vitkastellaan pukemisen ym vessassa käynnin, välipalan syönnin kanssa, riehutaan ja pelleillään, isompi yleensä johtaa tätä toimintaa. Heittäytyy lattialle kikattelemaan jne. Todella raivostuttavaa suoraan sanoen!! Ja syönnin kanssa temppuilevat molemmat.

Tätä on jatkunut jo niin kauan että en tiedä mitä teen :(( Hermot menee ja tulee sitten tuuletettua kitapurjeita sen mukaan.. mutta eihän siitä mitään hyötyä ole. Mikä hemmetti tähän auttaisi?? Ja mistä tämä kaikki johtuu?

Vierailija

Siis tuohon pukemiseen ja syömiseen. Aloitin jo hyvissä ajoin pienemmälle sen hehkuttamisen, miten hyvin hän osaakin laittaa itse housut ja kengät ja hanskat. Kun sitten sain kuopuksen puolelleni ja pukemaan nopeasti, ei isompikaan aina viitsinyt yksin temppuilla. Ja jos temppuili, saatoin lähteä pienemmän kanssa ulos odottamaan - kuten joku muukin sanoi, yksinään se lapsi pukee taatusti ihan vauhdikkaasti.



Muista myös, että on aivan loistavaa, jos lapsellasi on jo niin hyvä tilannetaju, että osaa eskarissa olla mallikkaasti ja kotona päästellä höyryjä. Mun esikoinen oli samanlainen - eskariopettajat kuuntelivat äimistyneinä kun kerroin mitä heidän maallioppilaansa kotona touhusi - ja hänestä on tullut aivan loistava koululainen, vastuuntuntoinen, sosiaalisesti taitava, luotettava. Kuopus taas on ollut aina aika samanlainen kotona ja vieraissa, ja hän joutuu myös koulussa useammin vaikeuksiin, kun ei ole sisäistänyt sitä että joskus pitää hillitä itsensä.

Vierailija

Toki siis vertaisryhmässä aikuisen huomaamatta oppii kaiken hyvän lisäksi monemoista ikävääkin. Mutta yllättävän kekseliäitä ovat ihan itsekseenkin tullessaan tiettyyn kehitysvaiheeseen. Kuusivuotiaana kuuluu irtautua vanhemmista ja kouluun lähtöä ajatellenhan se on ihan hyvä juttu. Ilmenee vaan vanhempia raivostuttavilla tavoilla,kuten edellä kuultiin hyviä esimerkkejä.

-lto-

Vierailija

Lainaus:

Meillä eskari-ikäinen haraisi pyllyväliään ja haistatteli sitten sormiaan meillä muilla. Nauraa kätkätti vielä päälle. Myös pierujutut olivat olevinaan hauskoja, mitä äänekkäämpi pieru ja mitä lähempänä toista ihmistä, sitä enemmän nauratti.

Ja voin vannoa, että kotoa ei moista oppia ole saanut.

Meni kyllä ohi suhtkoht nopeasti, ehkä puolivuotta sitä kesti.




Ihan huippua. Siis sori, mutta juu, kyllä nuo keksii kaikkea.

Terkuin nelonen. Joka miettii kirjoittavansa ylös noita lasten tempauksia, ja antavansa vihkosen sitten vaikka rippilahjaksi :)

Vierailija

Itse en vaan voi sietää niitä typeriä kakkajuttuja, en millään. Olen koettanut sulkea moiselta korvani, mutta hermot menee kuitenkin kun hokevat niitä jatkuvasti, en voi olla puuttumatta asiaan vaikkei siitä yhtään mitään hyötyä olekaan :((

ap

Vierailija

Mutta kiva kuulla että toisillakin on samanlaista.

Meillä isompi 5v käy kerhossa kaksi kertaa viikossa, pienempi 4-vuotias kerran viikossa kerhossa äidin tai mummon kanssa. Muuten kotihoidossa.



Meillä kanssa pissa- ja kakkajuttuja alvariinsa. Jotenkin ei jaksa enään edes lotkauttaa korvaansa :( No ollaan nyt otettu tiukka linja, laitetaan noista puheista vessaan jäähylle. Että vessapuheita, sinne juttelemaan niitä. Isompi lietsoo nuorempaa muutenkin tekemään kaikkea, yllyttää tyhmyyksiin ynnä muuta mukavaa. Pienempi tietenkin innoissaan tekee mitä isompi käskee.



Kilttejä on kumpikin, toistaiseksi myös vieraskoreita, tuntuvat tietävän että tuollaiset jutut ja tempaukset tapahtuu vain kodin sisällä.



Jospa tämä vain olisi taas yksi vaihe lapsen elämässä :)

Toivotaan niin. Ei no oikeasti, varmaan vaan ns. ihan normaalia käytöstä lapsilta.

Vierailija

Mulla 5v. ja 3v. lapset ja sama homma alkanut jokin aika sitten.

Olen kanssa aika kädetön...nykyään suhtaudun aika laimeasti, katson päätäni ravistaen että "ei saa", jollei auta niin muistutan että kakka ja pissajutut kuuluukin sinne, niin muistattekos minne (vessaan), ja jollei sekään auta niin uhkaan jäähyllä. Se on tehonnut toistaiseksi (siis pelkkä uhkaus).



Otin myös eräänä päivänä ihan asiallisesti jutuksi tän kakka-asian, sanoin että saavat kysyä nyt kaiken mahdollisen niistä tärkeistä asioista, ja vietettiin sitten välipalahetki pöydän ääressä pissan ja kakan reitityksistä ja merkityksistä puhellen. Oli oikeasti ihan hauska jutusteluhetki. Ei sanoilla rilluttelu siihen loppunut, mutta nyt tilalle on tullut ihan asiallistakin jutustelua asiasta, salapoliisina kun olen keskinäisiä juttelujaan kuunnellut.



Eli voisiko faktaa kehiin auttaa hiukan teilläkin? Avoin perhepalaveri pissa ja kakka teemalla?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat