Psukologi tai joku viisaampi! Teenkö väärin lapselleni?

Vierailija

Se ei ainakaan auta, pahentaa vaan. Joku lukko lapsella siinä nyt on, ja teidän tuoma paine ei auta..

Soita tosiaan sinne neuvolaan!

Tsemppiä teille!

Kommentit (14)

Vierailija

niin anna edelleen sitä. Meillä aikanaan se maustaan huolimatta sekosi esim. marjakiisseleihin ilman, että lapsi hoksasi sitä. Tämänkin yksi ajattelematon teko sitten sotki: olin itse runsaan viikon reissussa ja isä unohti homman ja kun lapsi meni ihan lukkoon, niin antoi väkisin useamman lusikallisen niin, että meni ripulille, jonka kanssa ei sitten pärjännyt.



Levolacista ei ole haittaa. En oikein ymmärrä, miksi vessassa käymisestä palkittaisiin. Se on jokaisen oma intiimikeikka.



Ja jos lapsi vaan suostuu jättämään vaipan pois, niin jätä ja anna kakata housuun. Kun huomaat kakan tulevan, niin vie rauhassa potalle - ehditte tai ette. Sano vielä lempeästi sen jälkeen, että melkein ehditte jne.

Vierailija

niin se tuli vielä mieleen että lukeminen hyvä keino saada pysymään potalla tarpeeksi pitkään yrittämässä kakkaa, menee lapseltakin huomio vähän muuhunkin kuin itse pelottavaan kakkaamiseen. meillä toiminut sekä niin että olen itse lukenut hänelle, sekä vielä paremmin niin että on itsekseen potalla lueskellut.



ja itse aihetta käsittelevät kirjathan ovat tosi hyviä olla olemassa, meillä on sen niminen kirja kuin Nalle oppii potalle (kirjalito), kysy äkkiä kirjakaupasta huomenna, se on tosi hyvä kirja! Siinä voi itse vetää vessan painamalla nappia, ja kuulee sen huuhtoutuvan pöntön äänen... ja sittenhän kun kakat on tehty pottaan tai pönttöön niin ne voi itse vetää alas pöntöstä, ihan samalla tavalla kuin Nalle teki siinä kirjassa...

Vierailija

anna vähän Levolacia muutaman kakkauskerran ajaksi, sitten kakka tulee väkisinkin. eka kakka tuli housuun, seuraava tai sitä seuraava voi tulla pottaan. vaipat kokonaan pois heti. juhlikaa uuden, vaipattoman elämän alkua jollakin keinoin, vaikka pikku juhlat missä keksiä, tms. siis vaan perheen kesken. näillä eväillä minä opetin vähän alle 4-vuotiaani kakkaamaan pottaan. muutaman kerran piti Levolacia antaa, sitten alkoi sujumaan. yllättävänkin helposti meni, vaikka sitä ennen kieltäytynyt ehdottomasti kakkaamasta muualle kuin vaippaan.



se pitää vaan tehdä itselleen täysin selväksi että ei yhtään vaippaa enää. kyllä se alkaa sujua kun on pakko. ummetus on seurauksena joo alussa, mutta siitä selviää ummetuslääkkeellä.



ekat ummetuslääkekakat meilläkin tuli muualle kuin pottaan. en silti rangaissut siitä, vaan päinvastoin ihailin että hienoa, osaat kakata muuallekin kuin vaippaan!

Vierailija

kyllä varmaan



Kasvatusneuvola kuulostaa hyvältä ajatukselta, jos on niin lukkiutunut tilanne.



Mitens hoitojärjestelyt? Onko kotona vai päiväkodissa? Isoja sisaruksia? Joskus lapset oppii kiireen vilkkaa potalle tai pöntölle kun näkevät muiden lasten mallia mutta sekään ei ilmeisesti ole auttanut teillä?



Jos lapsesta tuntuu inhalta pyyhkiä ite niin en pakottaisi nyt tässä vaiheessa siihen, ettei tule sitäkin pelättäväksi; sen ehtii oppia sitten kun se ite pönttöily sujuu ja jos hermot menee niin siitä tulee helposti rangaistuksenomainen asia (vihaisella äänellä: "nyt piru vie pyyhit ite paskaisen perseesi kun kerran kakkasit housuun ihan tahallas") Mihin sävyyn puhutte kakasta ja kakalla käymisestä? Voin kuvitella, että tilanne ottaa päähän, ja joskus voi tulla sanottua jotain harkitsematonta. Itseltäni on joskus päässyt suusta aika negatiivista marmatusta kuinka inhottavaa on pestä kakkapyykkiä yms. , mutta onneksi lapset eivät ottaneet sitä niin, että olisivat alkaneet jännittää kakalla käymistä.



Ennemmin niin että isojen tavoista tulee hieno ja tavoiteltava asia, mutta vahinkoihin kiinnitetään vähän huomiota.

Vierailija

Lapsi tuntee helposti huonommuutta ja syyllisyyttä tälläisessä asiassa, joten älä näytä omaa turhautumistasi ja hermostumistasi.



Anna aikaa. Koita tsempata, muista kehua onnistumisesta, anna vahinkojen mennä olankohautuksella. Koita tarrataulukkoa - vaikka 4 onnistunutta pönttökertaa ja viidennellä joku kiva yllätys.



Älä puhu aiheesta vaan ole kuin mitään juttua ei olisikaan meneillään. Keskity itsekin muuhun kuin tähän asiaan lapsessa niin et itse hiilly eivätkö otteeesi puhu toista kuin suusi.



Mutta voimia, itse painiskelin reilun vuoden tyttöni kanssa joka pidätti kakkaa...hartiavoimin ja vaikka 7 päivää putkeen...olin henkisesti melkosen kovilla, tytöstä puhumattakaan.

Vierailija

Meillä oli samanlainen tilanne- eikä siinä auta mikään lahjonta kun lapsi on oppinut pelkäämään kuollakseen sitä "kakkarefleksiä". Lihaksetovat oppineet toimimaan tietyllä tavalla- ja mieti miten vaikeaa aikuisenkaan on muuttaa jotain refleksitason juttuja.. Se ei siis välttämättä ole lapsen tahdosta kiinni. Ja siksi kaikki nöyryyttäminen on kauheaa- lapsen silmin katsottuna hän plekää kuollakseen jotain oman kehonsa toimintaa- ei voi sille mitään ja sitten vanhemmat vielä nöyryyttää. Meillä lapsi ei oppinut koskaan potalle koska pelkäsi- on jo koululainen, mutta ei koskaan mene kakalle esim koulussa.

Lahjonta on siis täysin väärä tapa.

Meillä tilenne helpotti pikkuhiljaa juuri tuossa iässä, kun lapsi alkoi ymmärtää näitä asioita- movicol-jauhoa syötettiin todella pitkään päivittäin niin että kakka pysyi pehmeänä ja suolisto pääsi tipumaan. Vähitellen lapsi uskalsi käydä vessassa- ja pikku hiljaa asia normalisoitui ja lääkekin lopetettiin. MOnta vahinkoa tuli housuun- otettiin huumorilla- ja kehuttiin niin että lastakin nauratti.

Peräruiskeet ovat vihoviimeinen väkivallanmuoto- ne löysytävät suolen omaa toimintaa ja aiheuttavat kipua. Ummetus aiheuttaa niin kamalat lihaskrampit ja traumat lihasmuistiin että vieläkin sydäntä sattuu ja ahdistaa kun muitelen niitä. Olkaa lempeitä ja koettakaa jaksaa.

Vierailija

ja pahentaa ongelmaa. Teit lapselle vaikeasta asiasta vielä vaikeamman. Hän sai vain viestin, että kakkaamisesta seuraa rangaistus, vaikka et niin tarkoittanutkaan.



Jätä vain vaipat pois, mutta älä moiti lasta housuun kakkaamisesta. Ennen pitkää lapsi huomaa kuinka paljon miellyttävämpää on käydä potalla/pöntöllä.

Vierailija

sitä vielä että meillä tosiaan oli alusta asti ja on yhä tosi kova sana toi että minkähän muotoinen kakka sieltä tänään tulee tai tuli... onko jonkin eläimen tai kirjaimen muotoinen esimerkiksi... jotenkin toi on toiminut paremmin kuin muut palkinnot. toi suoraan kakkaan liityvä ihailu. meilläkin luvattiin ummet ja lammet, herkut ja lelut ja muut, mutta ei mikään lahjonta auttanut. ne on ehkä liian kaukaisilta tuntuvia lupauksia juuri sillä hetkellä kun pitäisi kakata ja se potta pelottaa.



käytin myös huumoria pottapelosta, esim. että ei pottaa tarvitse pelätä, ei se pure, tai jos puree niin pure takaisin... siis sillä tyylillä sanottuna että naurettiin yhdessä lapsen kanssa, ei lapselle.

Vierailija

Lapsella on joku lukko mutta niin taitaa olla teilläkin, eikä ihme. Kysykää siellä kasvatusneuvolassa vinkkejä siihenkin, miten saisi omia hermoja pidennettyä niin, että kakka-asia ei muodostuisi peikoksi koko perheelle, eikä hallitsisi koko perheen elämää pääasiana. Keksikää jotain muuta kivaa perheen yhteistä tekemistä, mikä ei liity nelivuotiaan kakkaamiseen tai kakkaamattomuuteen millään tavalla, ja koettakaa hommata itellenne pikku breikki jos joskus alkaa kiristää liikaa.



Ja huolehtikaa siitä, että neljäveellä on päällä aina sellaiset vaatteet jotka hän saa helposti itse pois tieltä jos tulee vessahätä.

Vierailija

4-vuotiaani oppi pissakuivaksi 2,5 vuotiaana, mutta on halunnut aina kakata vaippaan johtuen alle 2 vuotiaana alkaneesta ummetuksesta. Päätimme yhdessä jokin aika sitten että kun hän täyttää 4, se loppuu. Nyt sitten on muutama päivä takana nelivuotiaan elämää ja kakan pidättelyä. Tänään hän ei enää pystynyt pidättämään muttei myöskään suostunut potalle/pöntölle ja kakkasi housuun. Laitoin hänet pyyhkimään itse takapuoltaan ennenkuin pesin hänet.



Hermo tän homman kanssa on mennyt tän puolentoista vuoden ajan monta kertaa. Pakkohan se on ihmisen oppia normaaliin elämään ja suututtaa myös turhat kakkavaipat, jotka on kuitenkin luonnolle jätettä. Ei kai lapsen ihmisoikeuksiin kuulu kakata vaippaa? Mutta pääsemmekö tällä pakotustaktiikalla eteenpäin vai tuleeko lapselle elinikäisiä traumoja?



Ajattelin huomenna soittaa kasvatusneuvolaan kun en keksi miten päästään asiassa eteenpäin. Mikään lahjonta tai kiristys ei tunnu auttavan, on niin pelottava asia tuo meille niin luonnollinen asia.



Kirjoittakaa ajatuksianne! Otan kaikenlaisia mielelläni vastaan!!!

Vierailija

että pakotustaktiikkahan meillä sitten loppujen lopuksi oli. mutta lempeä sellainen - lohduttava, kannustava, ihaileva. mutta järkähtämätön. kyllähän se tuntui itsestäkin tosi pahalta muutaman päivän kun lapsi parka itkien rukoili vaippaa, mutta ajattelin että se on hänen omaksi parhaakseen että oppii nyt tämän asian, ettei mene vielä pitemmälle ja tule ongelmia tai kiusaamista tms. myöhemmin esim. päiväkodissa. siitä en tiedä tuleeko siitä traumoja joita sitten aikuisena käydään läpi terapeutin sohvalla, mutt ainakin nyt parin kuukauden päästä vaippojen jättämisestä täällä asuu iloinen ja itsestään ja hienoista pottakakoistaan ylpeä lapsi. on monta kertaa puhunut miten kivaa on kun oppii uusia asioita. ja on todella ylpeä kakoistaan, katsoo aina miten hieno ja minkä muotoinen kakka tuli pottaan! joten ainakaan nyt ei kauhean traumatisoituneelta vaikuta. en sitten tiedä toimiiko pakotustaktiikka kaikilla lapsilla, mutta omani tuntien mikään muu ei olisi toiminut, jääräpäinen kun on, ja kaikki muu oli jo kokeiltu. olen siis lempeän, ihailevan pakotustaktiikan vannoutunut kannattaja.

Vierailija

Kotihoidossa on ja pienempi sisarus kohta kaksi ja harjoittelee potalla käyntiä myös. Aiemmin pidätti kakkaa myös vaippaan, nyt ollaan n. vuoden verran oltu siinä tilanteessa että suostuu tekemään kakan vaippaan. Myös levolacia ja peräruiskeita on käytetty, mutta ei juuri enää aikoihin.



Meillä on lyhyen ja pitkän ajan palkinnot tiedossa jos alkaisi onnistumaan; heti herkkuja runsaasti (on perso makealle), yllätys kun isi tulee kotiin ja muutaman kerran jälkeen mummi vie pikajunareisulle. Ei auta mikään lahjonta. SItten kun menee hermo siirrytään kiristykseen. Sitten ei voida tehdä sitä ja tätä (eikä oikeiasti voidakaan kun lapsi ei pysty leikkimään kakkahädän kanssa). Mieheni ei jaksa enää ollenkaan ja pakottaa ja kiristää, vaikka myös puhuu kivasti.



Jotain siellä on nyt niin pelottavaa ettei pääse siitä eteenpäin eikä me osata auttaa. Kiitos kuitenkin vinkeistä!

Vierailija

Jos olet sanonut lapsellesi, että maailmassa on muuten sellainen sääntö, että nelivuotiaat käyvät kakalla pöntöllä/potalla, niin kyllä lapsi sen pikku hiljaa uskoo ja hyväksyy, kunhan olet kärsivällinen. Muutaman kerran saattaa tulla hätä housuun, mutta kyllä se siitä. Ole lempeä ja kärsivällinen äläkä tee vahingoista suurta numeroa, pesukone kyllä pesee likaisen pyykin. Älä moiti lasta, jos sattuu vahinko vaan sano, että no voi voi, sattuipa vahinko, mutta ensi kerralla sitten yritetään ehtiä pöntölle., Ja jos ehditte sinne pöntölle ajoissa, kehu lastasi, mutta älä liioittele. Kyllä se siitä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat