Onko sinun lapsesi päiväkodin kaveripiirin pomottaja?

Vierailija

Olen huomannut, että lasteni päiväkodissa on muutama tällainen tuittupää. He määräilevät muita lapsia ja manipuloivat heitä mennen tullen.



Viimeksi tänä aamuna lapsia viedessäni tajusin, miksi tyttöni on pitkään vienyt unikaveriksi tietyn lelun ja sille kaikkia tarvikkeita. Hänen kaverinsa on käskenyt tehdä niin! :o Eikä tämä ollut todellakaan ainut kerta, kun huomaan kaverin käytöksessä tällaisia piirteitä. Hän omii muut itselleen ja manipuloi heidät suosimaan itseään. Hän myös saa tehtyä toiset mustasukkaisiksi omasta seurastaan.



Kaveri tuli heti eteisessä vastaan ja varmisti, että tytölläni on mukana hänen määräämänsä unilelu. Kaveri sieppasi lelun mukaansa ja alkoi leikkiä sillä. Onneksi sentään tyttöni sai sanottua, että mä leikin kyllä tänään "Maijan" kanssa. Siihen kaveri ylimielisesti, että Maijapas ei ole hoidossa, sä leikit mun kaa.



Toivon todella, että kiltti tyttöni osaa pitää puoliaan tällaisia pomottajia vastaan. Pyrin toki antamaan hänelle eväitä siihen, mutta kyynärpäätaktiikalla elämässä etenemistä en halua ikinä lapsille opettaa. Uskon, että yleensäkin elämässä viisaus ja hyvä itsetunto kantavat paljon pitemmälle.

Kommentit (7)

Vierailija

En tiedä onko sellanen tarhassa, toivottavasti ei. Laitan usein istumaan tän takia ja snaon ettei kukaan halua leikkiä tollasen kanssa joka komentelee ja itkee sitten kun muut ei halua tehdä niin :( lapsi on 5v, toivottavasti tämäm kasvatus menee perille, ettei ole aikuisena samanlainen ja voi toki olla että on vain kotona tollanen

Vierailija

Ovat ala-asteella ja kaveri ollut tällainen jo päiväkodissa. Määrää kuka leikkii kenen kanssa ja mitä leikitään. Sitten itkee ja syyllistää muita, jos ei tehdä hänen mielen mukaan. Pojat sopii keskenään tapaavansa koulun jälkeen ja tämä yksi tulee ja ilmoittaa, ettei tämä tällainen sovi, vaan sinä menet kotiin ja me leikitään omia leikkejä.



Tästä kärsii koko kaveripiiri ja vain yksi vanhempi lisäkseni on huolissaan tilanteesta. Tämä pomottaja on aikuisille erittäin hyväkäytöksinen ja ystävällinen poika ja sen vuoksi pystyy toimimaan näin: kukaan ei voi uskoa, että se sama poika käyttäytyy niin ilkeästi kuin käyttäytyy.



Tunnen itseni niin voimattomaksi tässä, yritän piristää lastani ja pitää itsetuntoa kohollaan, mutta välillä se ottaa vaan niin tiukille, kun kaveri lyö maahan.

Vierailija

meidän tytöllä on pomottamisen vikaa. Pyrkii olemaan se joka keksii leikkejä, pyrkii olemaan se joka ohjailee muita. Päiväkodista onkin sanottu että tytöstä tulee varmaan joku johtajatyyppi (no saapa nähdä...).



Joskus on tyttö kertonut surkeana että XXX ei tykkää enää minusta. Hetken aikaa kyseltyäni sainkin selville että XXX oli suutahtanut (oikeutetusti) meidän tytön määräilyyn. Tästä on monta kertaa tytön kanssa puhuttu, opastettu, muistutettu että hyvä johtaja ja leikin ohjaaja ei ole se joka aina päättää itse vaan se joka on tasapuolinen ja antaa toisillekin vuoron jne. Mutta eipähän se kovin pitkään tietenkään tuollaisen 4-vuotiaan muistissa pysy ellei ole joka hetki muistuttamassa.



Olenkin päiväkodissa itse joskus sanonut hoitajille että katsovat vähän perään ettei tyttö pääse liikaa pomottamaan pienempiä. Ja toivoisin että myös "pomotettavien" lasten vanhemmat sanoisivat huolensa pk:n henkilökunnalle, voi olla että aina noita tilanteita eivät hoitajat huomaa (olen ollut myös tuossa tilanteessa äitinä, meidän tyttö oli jossain välissä pienempänä se pomotettava).



Että anteeksi pyydän syvästi niiltä äideiltä joitten lapset jää "jonossa viimeiseksi" kun meidän tyttö "järjestelee"... asiasta on puhuttu ja puhuttu ja taas puhuttu.

Vierailija

Lainaus:

Mutta mistä sä päättelet että tää yks kaveri tekee toiset mustasukkaisiksi omasta seurastaan, syrjityltähän se kuulostaa jos tyttösikin päättää jo etukäteen että ton kanssa mä en ainakaan tänään leiki?




Heidän lapsensa itkevät kotona, että mitäs jos xxxxx ei leikikään mun kaa, vaan sen toiseen kaa. Ja tämä toinen itkee ihan samaa. Näitä itkuja on itketty meilläkin.



Tyttöjen etukäteissopimukset seuraavan päivän leikeistä ovat ihan universaali ilmiö. Tietenkin olisi mukavampaa ettei näin tehtäisi, mutta minusta asiallinen sopiminen on ihan ok.



ap

Vierailija

Mutta mistä sä päättelet että tää yks kaveri tekee toiset mustasukkaisiksi omasta seurastaan, syrjityltähän se kuulostaa jos tyttösikin päättää jo etukäteen että ton kanssa mä en ainakaan tänään leiki?

Vierailija

tyttömme on varsin voimakastahtoinen. Toki toivon, että päiväkodin henkilökunta puuttuu tarpeen vaatiessa asiaan. Itse en töistä voi sille valitettavasti tehdä mitään.

Vierailija

Meilllä esikoinen oli varsinkin 4-5vuotiaana todella pomottava pihapiirissä. Ja suuttui, jos kaverit eivät tehneet niin kuin hän halusi, ja poistui paikalta murjottamaan johonkin nurkkaan. Asiasta puhuimme ja hän ymmärsikin aina keskustellessa, miksi kaverit eivät aina halua tehdä, kuten esikoinen haluaisi. Silti näitä pomotuskohtauksia tuli pajlon.



Kun lapsi oli lähempänä kuuden vuoden ikää, huomasin, ettei suuttumisia ole kauheasti enää. Olinkin tyytyväinen, kunnes kuulin, että naapuruston kuusivuotiaat olivat sopineet, että se jonka pihalla leikitään, saa pomottaa. Esikoinen ei suostunut läheskään aina meneen muitten pihoille, kun ei saanut pomottaa siellä. Ja taas keskusteltiin. Pikkuhiljaa pomottaminen väheni ja leikit helpottuivat.



Päiväkodissa pyysin monta kertaa seuraamaan, tapahtuuko samaa pomottamista siellä. Mutta viesti oli, että ei tapahdu. Ja sen kyllä uskonkin, sillä hoitajat siellä ovat erittäin päteviä ja olisivat varamasti huomanneet, jos pomottamista olisi ollut. Eli kotona tutussa ympäristössä pienemmässä piirissä tapahtui tätä.



Nyt kun lapsi on seitsemänvuotias sujuvat leikit jo todella hienosti. Tottakai vuorollaan kukanenkin tuntuu olevan päättämässä, mitä tehdään. Ja yksi lapsista on täysin muiden vietävissä. Olen yrittänyt kannustaa lapsia ottamaan tämän hiljaisemman ja aremmankin mielipiteet huomioon.



Mitä taas tulee etukäteissopimiseen kenen kanssa leikitään milloinkin, sitä en ole huomannut päiväkodilla ollenkaan. Esikoisen eskariryhmä on harvinaisen rauhallinen ja sopuisa porukka. Kaikki tuntuvat leikkivän kaikkien kanssa, vaikka tietenkin omia suosikkikavereita on. Ja usein näen tyttöjä leikkimässä kolmen-viiden ryhmässä. Ei kaksisteen. Tästä olen iloinen. Sillä itsekin pidin pienenä ryhmässä leikkimisestä enemmän kuin kaksin tolskaamisesta. Meillä myös tuntuvat tytöt ja pojat leikkivän keskenään, ainakin vielä. Sekin on kiva. Jännityksellä odotan, mitä ensi vuosi tuo tulleessaan, kun esikoinen siirtyy koulumaailmaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat