Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

auttakaa ja kertokaa mitä olette mieltä

olen ihan kauhuissani

mitä minä teen

Sivut

Kommentit (48)

Olin 16-vuotias ja suinpäin rakastunut 38-vuotiaaseen turkkiaiseen kahden lapsen isään. Asui parin kymmenen kilometrin päässä toisella paikkakunnalla, john sitten hain opiskelemaan lukioon, ja pääsin. Vähän ennen muuttoa äitini sai tietää miehestä, ja kielsi muuttamasta hänen luokseen (olin aijemmin vain puhunut, että muutan kimppakämppään nuoren tytön kanssa). Minä sitten viisaana "karkasin kotoa" ja menin kuin meninkin tuon miehen luo asumaan. Meni viikko, niin olin takaisin vanhempieni oven takana, raiskattuna ja henkisesti aivan rikki. Opiskelu paikkaa en enää saanut mistään, koska olin hakenut vain yhteen paikkaan, josta siis jouduin lähtemään, ja muihin haku ja peruutusaikat jo menneet. Vuoden sitten siivosin osa-aikaisena pareman tekemisen puutteessa, ja seuraavaa vuonna hain ja pääsin kotikunnalle lukioon. Tuon vuoden aikana, jopa tuon raiskauksen jälkeenkin näin vielä kyseistä miestä, koska tunsin jonkinnäkistä syyllisyyttä kun "olin antanut ymmärtää utten ymmärtänyt antaa, ja näin ollen pakotin miehen raiskaamaan" ja sama jatkui: pakotti ottamaan suihin ym.



Mutta tämä "kauhutarina" nyt oli vain esimerkki siitä, miten voi käydä, tuskin tyttärellesi käy samallatavalla kun minulle, onhan hän jo vanhempi ja fiksumpikin. Toisaalta jos mies on muusikko, ja näin ollen edes hiukan julkkis, on kynnys tehdä mitään negatiivista suuri. Kauanko muuten ovat seurustelleet?

Jos ovat seurustelleet pari viikkoa niin on huonompi idea kun monen vuoden seurustelun jälkeen muuttaa yhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

edut/haitat ihanaa jos on tosi rakkaus jne lapsen kanssa oleminen niitä kun on peräti neljä 10 vuoden siällä syntyneitä ovat kaikki, eli pieniä vielä

että miten sitten niiden kanssa, kun mies kuitenkin tapaa ja yhteiseen kotiin tulevat käymään, että miten tyttäreni heidän kanssaan on jne



miestä en ole nähnyt, tyttäreni tuntee minut niin hyvfin että tiesi etten tykkäisi asiata, on siis valehdellut minulle pitkään



otin miehestä ns selvää ja sain sähöpostiosoitten johon kirjoitin asiallisen viestin hänelle, hän keroo vastauksessaan rakastavansa tytärtäni ja odottelee siis eron virallista päätöstä



minua nyt siis kauhistuttaa kun tyttäreni suinpäin on muuttamassa miehen kotikuntaan, joka siis 400km päästä kotoota

mies on kunkas ollakkaan muusikko, ja keikalla tapasivat

en halua että tyttäreni suin päin muuttaa, mutta millä sen nyt siis estän

pääni on ihan sekasin, enkä keksi enää mitään



joten apua kaivataan

Ällöttävä tilanne, otan osaa. Täytyy olla kyllä henkisesti jotenkin hukassa/taantunut tuo mies, ei tiedä tyttärellesi hyvää. Toivottavasti keksit jotain, ennen kuin tyttö on raskaana.

Olet ap itse kiinni niin lapsessasi, ettet varmaan päästäisi häntä, vaikka yksikseen menisi toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.



Ja miksi tahdot suojella häntä pettymyksiltä: Et voi elää tyttäresi elämää. Mielestäni miehesi on täysin oikeassa.



T: Myöskin tyttären äiti.

että et hyväksyisi vävykokelasta, vaikka hän olisi 20-v unelmien mies. Löytäisit hänestäkin jotain vikaa..

Eniten sua pelottaa päästää tytärtäsi maailmalle.

Valitettavasti tytön isä on oikeassa.. Jokainen tekee omat virheensä. Ei auta, hän on varmasti nyt hyvin ihastunut. Niin sinä itsekin olet joskus ollut.. Olisitko silloin kuunnellut vanhemman ja viisaamman varoituksia.



Mun mieheni on 10-v vanhempi minua.. Olin 20, kun aloimme seurustella.

puhunut paitsi tyttäresi, myös tämän "vävykokelaan" kanssa? Sinulla ei ole laillista oikeutta puuttua asiaan, kun ovat täysi-ikäisiä molemmat, mutta tunteesi ovat oikeutetut, joten puhu niistä molempien kanssa! Ja erikseen! Mitä tytön isä sanoo?

Ap. Ymmärrän tunteesi hyvin. Tein itse tuon ukkomieheen ihastumisen virheen tyttäresi ikäisenä. Yksinkertaisesti se kävi niin, että ensin ihastuin ja sinkku kun olin ajattelin, että mitäs siinä treffaillaan vähän.



No, yli kymmenen vuoden ikäero tuntui puheissa ja petipuuhissa. Mies osasi kehua ja ah, pussata tosiaan. Poropeukaloilta tuntuivat oman ikäiset sen jälkeen ja tuota kiihkoa erehdyin nuoruuttani ja tyhmyyttäni pitämään rakkautena.



Vanhemmat oli kauhuissaan, tottakai. Mutta mies oli jo koukuttanut. Ei auttanut mikään järkipuhe. Vuosi pari siinä sitten meni, ennen kuin tajusin tilanteen mielettömyyden. Ukkomies, vaimo ja lapset. Minulla nuoruus, opiskelu ja elämä. Mitä tuommoinen mies voi oikeasti tarjota? Hyvää seksiä ja lahjoja, siinä kaikki. Ei perhettä, ei normaalia parisuhdetta, ei normaalia elämää. koskaan.



Itkut itkettiin sitten vanhempien olkapäitä vasten. Isänikin tarjosi seuraansa, vaikka puhuminen on hänelle vaikeaa. Istuskeltiin yksi kesä isäni kanssa puutarhassa ottamassa aurinkoa ja juomassa olutta. Mitään asiaa ei puhuttu isän kanssa, mutta äidille sitten itkut itkettiin. "Minähän sanoin" asennetta ei tosiaan ollut kummallakaan, vain välittämistä.



Onneksi tajusin tilanteen hulluuden vielä siinä iässä, kun nuoret sinkut löytää toisensa ja perustavat perheen. Löysin hyvän ikäiseni miehen ja sain tavallisen ydinperheen. Olisin voinut katkeroitua nuoruuden rakkaudelle, jos hän olisi varastanut minulta parhaat pariutumisvuodet ja siten mahdollisuuden normaaliin elämään. Voimia sinulle, kyllä se tytär vielä kotiin takaisin tulee, kun suhde kariutuu. En usko että siihen vuotta paria enempää menee.

Lainaus:

Itse olen 19-vuotias ja mieheni 30v. Esikoinen syntyy tänä keväänä. Eipä ole ollut omilla vanhemmilla mitään sanottavaa asiasta. Tulevat hyvin toimeen.



TOSIN

Minulla on jo sekä ammatti,työkokemusta sekä ylioppilastutkinto. Nyt olen äitiyslomalla ja mies töissä.



Miehellä ei myöskään ole nykyistä eikä ex-vaimoa rasitteena eikä lapsiakaan entuudestaan. Vaikka tämäkin olisi minusta ollut ihan ok.



Tutustuin mieheeni hyvän ystäväni kautta joka on ko.miehen tuntenut jo yli 10v. Ja joka pitää tätä miestä erittäin hyvänä tyyppinä.




Sinun miehelläsi ei ole mitään "rasitteita". Tavatessanne hän oli vapaa kuin taivaan lintu. Siten saitte rakentaa suhteenne ihan puhtaalta pöydältä.



Ap:n tilanteessa taas huolestuttaa se, että nuorelle tyttärelle voisi olla tarjolla niin paljon parempaakin. Hän voisi löytää kunnon töissä käyvän kunnon miehen, joka osaa myös sitoutua ja kantaa vastuunsa perheestään. Eroavalle neljän lapsen isälle hän on kuin lottovoitto: nuori, nätti ja ilman painolasteja. Tyttö taas saa ruveta äitipuoleksi toisen lapsille, kuunnella ex-vaimon ilkeilyjä, joutuu roskapöntöksi eron aiheuttamille fiiliksille ja joutuu keskelle tuommoista draamaa. Tyttö tuossa kaupassa häviää.

ja muuttaisi omaan asuntoon ja itsenäistyisi siis ensin itse

katsoisi mihin suhde johtaa

ja olisi sitten lähellä sukuaan ja kavereitaan jne



mutta mies ei suostu kun hänellä on ne lapset, ei siis halua muutta näin kauas lapsistaan



ja ei kuulemma riitä. että näkisivät vain viikonloppuisin

tyttösen matkaan! Lapsille omien vanhempien avioero ei ole

koskaan helppo ja hyvä ratkaisu.



Tilanne olisi aivan erilainen, jos mies olisi vapaa ja lapseton,

olkoonkin, että hän olisi ap:n tytärtä jonkin verran vanhempi. Silloin

hän ei vain olisi kohdannut vielä sitä oikeaa... Tai jos mies olisi

leski, niin hän olisi olosuhteiden pakosta joutunut yksinäiseksi

jälleen.



Mutta jos lapsia on tosiaan jo neljä ja silti mies eroaa, niin jotain

vikaa siinä tilanteessa (ja miehessä) todellakin on. Ei kunnollinen

ihminen tee neljää lasta ja sitten eroa lasten äidistä.



Missään tapauksessa ap:n tyttären ei kannata tehdä lasta

tuollaisen miehen kanssa. Vaikka lapsi on aina lahja, niin

tässä tapauksessa lapsen saanti on myös selvä virhearviointi.



Hauskaa voi toki aina pitää, ja tuollaisen miehen kanssa

voi elellä aikansa ja sitten sanoa heipat. Nimittäin voisin lyödä

tonnin vetoa, että suhde ap:n tyttären kanssa ei tule kestämään.

Olen nähnyt ja kuullut niin monta vastaavaa tapausta. Kun

ikää karttuu, niin karttuu kokemustakin.





Lainaus:

Eikö täällä jo käynyt ilmi,että mies haluaa asua lähellä lapsiaan, maksaa elarit ja tapaa heitä?! Hyvältä tuo minusta kuulostaa. Täällä miehestä päätellään.

Paremmin hän huomaa itse, että ei ole valinnut helppoa tietä. Mies maksaa neljän lapsen elatusmaksuja, tapaa lapsiaan säännöllisesti. Tuskin tulee olemaan ruusuilla tanssimista. Älä auta lastasi taloudellisesti, ettei hänkin ala elättämään toisen perhettä. Osta tyttärellesi vaatteita ja meikkejä tms., mutta älä anna rahaa.

mä uskon, että tyttäresi kyllästyy perheelliseen mieheen vuoden sisällä. Ja jos ei kyllästy niin sittenhän se on tosi rakkautta. Mun ystävä meni 19 vuotiaana naimisiin 37 vuotiaan 2 lapsen isän kanssa. Ovat edelleen naimisissa ja 2 yhteistäkin lasta on (ystäväni on nyt 33v).

Vaikka vaikeaa se on varmasti.



Nyt on kuitenkin ensisijaisen tärkeää pitää välit kunnossa tyttäreen, eli kieli keskelle suuta! Jos tuomitset miehen ja suhteen kovin sanoin, se voi sattua omaan nilkkaan: tytär tarrautuu häneen entistä uppiniskaisemmin, ja vaikka suhteessa tulisi ongelmia ja alkuhuuma kuihtuisi, hän voi jäädä ihan ylpeyttään roikkuman siihen kiinni, kun ei halua myöntää että olit oikeassa.



Olen vähän miehesi kannalla - täysi-ikäinen ihminen tekee omat mokansa. Voittietysti kertoa tyttärelle huolistasi. Saattaisi auttaa laittaa niitä ensin paperille ylös. Esim. että miehen erosta on liian lyhyt aika, ja että perheellisen kanssa suhteeseen ruvetessa tyttäresi joutuu hyppäämään aika soppaan, sen sijaan että saisi rauhassa seurustella.



Yritä kuitenkin lähteä siitä, että mies saattaa olla ihan kunnon mies, ja välittää tyttärestäsi oikeasti. Vaikkei olisi tottakaan, niin sellaisena tytär hänet nyt näkee, eikä niitä suomuja saa pudotettua hänen silmiltään kuin aika.



Lohduttaudu sillä, että heidän suhteensa on suurella todennäköisyydellä tuomittu epäonnistumaan. Harvan tuonikäisen suhde on vielä pysyvä, ja mies vaikuttaa tuuliviiriltä, ja sitten on vielä koko uusioperhekuvio. Ota tavoitteeksesi se, että välit tyttäreen säilyvät niin hyvinä, että hän voi palata luoksesi ilman mitään "mitäs minä sanoin"-kuittailua, itsekunnioituksensa säilyttäen. (Tule sitten vaikka tänne sanomaan se "mitäs minä sanoin".... ;-))



Suhteellisuudentajua peliin. Hän ei ole hengenvaarassa. Kaikki mokailevat. Tästä tulee todennäköisesti monella tavalla kiinnostava ja karu oppitunti elämänkoulussa hänelle, mutta toivottavasti osa sitä on se että hän oppii että "äiti on aina minun puolellani".



Koita jos tytär olisi valmis pohtimaan tapoja, joilla voisi jatkaa suhdetta näin alkuun ilman että heti täytyy muuttaa - etäsuhteena. Jos hän haluaa sinne vieraalle paikkakunnalle, niin auta häntä edes etsimään omaa asuntoa ja opiskelu- tai työpaikkaa, ettei hän koko elämäänsä rakenna tämän tyypin varaan. Neuvo uusioperhekuvioiden suhteen - ehdota, että lapsiin kannattaa tutustua vasta ex-vaimon aikataulun mukaan, sanoi mies mitä tahansa.



Tsemppiä.

kyllä äidillä on tässä tilanteessa VELVOLLISUUS opastaa tytärtään oikeaan suuntaan! siis eihän kaikelta voi lapsia suojella, mutta jos ap:n 19 vuotias tytär ei ole jotenkin super kypsä, niin ei hänellä varmasti ole aavistustakaan mikä hänellä on siellä edessä 4:n lapsen äitipuolena.

minusta on hienoa että ap edes yrittää.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat