Eskarilaisen motivaatio-ongelmat

Vierailija

Onko kokemusta eskarilaisen motivaatio-ongelmista? Meillä poika valittaa, että eskarissa tyhmää ja välitunnilla vaan on kivaa. Osaa lukea ja kokee Salaisen maan aapisen tavaamisen lapsellisena ja tylsänä. Luvalla sanoen äidistäkin Salaisen maan touhu tuntuisi sopivan paremmin 3-4-vuotiaille kuin eskarilaisille.



Pelottaa, että poika alkaa häiriköimään, kun ei koe, että hänelle olisi motivoivaa tekemistä eskarissa. Mitä tehdä?

Sivut

Kommentit (38)

Vierailija

Lainaus:

Kun kysyn toisten kokemuksia, saan pari asiallista vastausta KOKEMUKSISTA mut loput jauhaa tätä "elämä on"-slogania. Nimenomaan kysyin kokemuksia siitä, onko jollekin muullekin käynyt niin, että eskari on tuntunut lapsesta liian helpolta ja haasteettomalta ja sellaisten vanhempien kommentteja halusin lukea, plus siitä miten tilanne on kehittynyt. Esim. nro 29 on vastannut minun kysymyksiini, kuvittelin vain että vastaavia olisi saattanut olla enemmänkin.



ap




Tsemppiä pojallesi eskariin. Minä henkilökohtaisesti pidän eskaria tärkeänä kaikista muista syistä kuin lukemisen ja kirjoittamisen takia. Itse olen lapsilleni selittänyt, että pitää vain kestää paikallaanolo ja muiden odotus. Lapsia kiinnostaneista asioista olemme sitten ottaneet selvää kirjaston ja netin avulla iltaisin ja viikonloppuisin.



Fiksut lapset pärjäävät, älä huoli.

Vierailija

Lainaus:

Pelottaa, että poika alkaa häiriköimään, kun ei koe, että hänelle olisi motivoivaa tekemistä eskarissa. Mitä tehdä?




kyllä se hyvin menee kun poikasi vain oppii ettei häiriköimällä saa mitään hyvää aikaiseksi. Tiukka ote heti alusta saakka niin häiriköintiä ei tule (tuohon "nerouteen" en ota tässä yhteydessä kantaa sillä poikasi vaikutta ihan tavalliselta lapselta).

Vierailija

Ja viimeiseksi jäänee. Omituisen ilkeämielisiä vastauksia moni. En väitä, että lapsi on nero, mutta jotenkin kuvittelisin, että koulussa/edes eskarissa pystytään huomioimaan eri tahtiset oppijat tai sellaista voisi odottaa. Ei kivaa aina tartte ollakaan, mutta mielekästä toki voisi olla?



ap

Vierailija

Työni puolesta tuttua, en itsekään pidä sitä parhaana, mutta minkäs tekee.



Monille lapsille olisi mielekkäämpää "ihan oikeasti totta-asiat" joita voisi hyvin eskarissakin vetää. Aiheita löytyisi avaruusasioista historiaan. Olen huomannut kuinka lapset ovat kiinnostuneina kuunnelleet ja katsoneet vanhoja fossiileita ja niihin liittyviä heidän tasoonsa sopivia asioita. Tulivuoret, merten eläimet ym.



Eräskin lapsi lukuhetkellä sanoi, että lukisin jotain tiedettä!



Moni lapsi tosiaan voi kiinnostua mielummin oikeista asioista, tuntuu läheisemmältä keskustella niistä, jolloin heidät sa mukaan tekemisiin, kuunteluihin, keskusteluihin jne.

Vierailija

Tämä on vähän off-the-topic, mutta mitä eskarissa tehdään noin ylipäätään? Mun tyttö menossa syksyllä ja lukee myös jo sujuvasti, joten tuskin aapinen on se juttu hänelle.

Vierailija

missä vaiheessa vuotta syntynyt, mutta koulussa olisi varmaan suoriutunut jo hyvin. Pojille olisi oltava enemmän tekemistä käsillä, metsäretkiä, kaikkea mahdollista missä voisi liikkua, onko eskarissanne edes ketään mukavaa miespuolista opea, joka voisi "poikien juttuja" enemmän keksiä ? Tehtävät olisi ehdottomasti saatava ylemmälle tasolle, osta vaikka salaisen aapisen harjoituskirja, se ei haittaa että sitä tekee, sillä ensisyksynä aloittavat varmastikin Kirjakujalla.

Vierailija

Kun kysyn toisten kokemuksia, saan pari asiallista vastausta KOKEMUKSISTA mut loput jauhaa tätä "elämä on"-slogania. Nimenomaan kysyin kokemuksia siitä, onko jollekin muullekin käynyt niin, että eskari on tuntunut lapsesta liian helpolta ja haasteettomalta ja sellaisten vanhempien kommentteja halusin lukea, plus siitä miten tilanne on kehittynyt. Esim. nro 29 on vastannut minun kysymyksiini, kuvittelin vain että vastaavia olisi saattanut olla enemmänkin.



ap

Vierailija

että ei, suomessa ei todellakaan koululaitos toimi tuolla tavalla.

tavoitteena ja normina on oppilaiden tasapäistämine ja yhteen muottiin sovittaminen.



kivaa? ehkä ei eikä edes mielekästä tai järkevää, mutta näin toimitaan.

elämä on.



ettei tule sitten yllätyksenä kun koulumaailmaan siirrytään ja alat vaatimaan lapsellesi yksilöllistä opetussuunnitelmaa. sellainen tehdään vain erityislapsille suomessa.



Lainaus:

En väitä, että lapsi on nero, mutta jotenkin kuvittelisin, että koulussa/edes eskarissa pystytään huomioimaan eri tahtiset oppijat tai sellaista voisi odottaa. Ei kivaa aina tartte ollakaan, mutta mielekästä toki voisi olla?



ap

Vierailija

aina ei ole kivaa, ei edes töissä, koulussa tai eskarissa ;)



entä mitä vastausta olisit toivonut sitten ap?

että juu, lapsesi on ilmiselvästi nero ja tarvitsee yksityisopettajan koulussa?



ehkä laspesi voi sitten keskittyä sen pinnan kasvattamiseen enemmän näin koulu-uransa alussa.

Vierailija

ap, mutta miten kuvittelet että poika osaisi koulussa olla maltillisempi ja sopeutua paremmin opetustilanteeseen luokassa?

todella naivia ajatella että koulussa jossa on vielä isompi oppilasmäärä luokalla ja vain yksi opettaja, olisi yhtään enempää aikaa ja mahdollisuutta jokaisen aina tehdä sitä mikä parhaiten passaa ja motivoi.

että jokaisella olisi joku yksilöllinen opetussuunnitelma.

ihanteellista mutta ei realistista.



kylmä fakta on se että suomessa lapset joko osaavat istua hiljaa siellä luokassa suorittaen omaan tahtiinsa ne tehtävät jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan,

tai siirtyvät jonnekin erityistarpeita paremmin kohtaavalle luokalle.

turhautuminen ja siitä johtuva häiriköinti on yksi yleinen ja pätevä syy muiden joukossa.

Vierailija

reippaasti psykologin tekemiin koulukypsyystesteihin.

ja katsotte mitä niissä ehdotetaan.



eskarissa juuri on tarkoitus harjoitella tuota opetustilanteessa käyttäytymistä (kaikki lukemiset laskemiset yms ovat sivuseikka eksarissa),

mutta sinä nyt tavallaan haluat nähdä että ongelma ei ole pojassasi ellei hän kykene edes yhden lyhyen oppitunnin pituista aikaa istumaan rauhassa aloillaan.

että koko muun ymäristön pitäisi sopeutua poikasi tarpeisiin.

Vierailija

voisit varata keskusteluajan eskarin opettajan kanssa.



Kirjallinen materiaali on eskarista kuitenkin hyvin pieni osa, tekevät kynätehtäviä pari kertaa viikossa (? ainakin meillä), joten varmaan on muusta kysymys. Miten poikasi pärjää liikuntatuokioissa, leikkihetkissä, laulussa, askartelussa? Onko mikään näistä kivaa?



Eskarilaiselleni saan selittää monta kertaa viikossa, kuinka isommat lapset tekevät myös asioita joista eivät niin kauheasti pidä, eskarissa on joskus tylsää ja kavereiden kanssa voi olla joskus hankalaa... jne.



Ei hänellä mielestäni motivaatio-ongelmaa ole, vain kasvun paikka - "elämä on" -läksyä aletaan tässä opetella =)



Kunhan lapsella on jotain kivaa, mitä hän odottaa ja minkä kokee mielekkäänä niin mielestäni se riittää. Ei koulu loppupeleissä ole niin kauhean ihanaa, vai mitä? =)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat