Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksin lasten kanssa, ahdistaa!

Vierailija

Auttakaa, pelkään että minulla on taas masennus puhkeamassa kun ahdistaa koko ajan. Olen kahden pienen lapsen yh-äiti. Lasten isä on säännöllisesti kuvioissa mukana, ottaa lapset joka viikonloppu yökylään. Tiedän että olen erittäin onnekas, mutta nyt lasten isä matkusti ulkomaille ja aikoo viipyä ehkä 2 kuukautta. Ahdistaa valmiiksi kun tiedän että joudun olemaan ihan yksin tämän ajan lasten kanssa. Tiedän että tämä ei kuulosta kovin pahalta, mutta ongelma on se että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun ex-mieheni jättää minut lastemme kanssa yksin. Kun olimme vielä yhdessä, hän matkusteli paljon, oli ulkomailla yhteensä noin 6 kuukautta vuodesta. Jouduin olemaan kaikki nämä kuukaudet yksin pienen uhmaikäisen ja vauvan kanssa, ilman apuja. Tähän liittommekin lopulta kaatui. Exän edellisestä reissusta on aikaa 1,5 vuotta, ja tuntuu että en ole tuosta toipunut vieläkään. Sen kesän 2007 kun exä oli poissa, jaksoin sen kesän masennuslääkkeillä, rauhoittavilla ja alkoholilla. Siis päivittäin, lasten aikana.



Lasten kanssa yksin oleminen ajoi minut niin hirveään uupumukseen, että en enää koskaan halua/pysty tuota käymään läpi uudestaan. Mutta nyt exä taas teki sen, hän matkusti ennalta varoittamatta taas, ei häntä huolestuttanut kuinka jaksan lastemme kanssa.



Voi kuulostaa pelkältä valitukselta, kun exän lähdöstäkin on vain vajaa viikko. Mutta en voi mitään tälle suurelle ahdistukselle, kun tiedän mitä on edessä. Tiedän että en ole äitityyppiä, haluaisin vain olla vapaa menemään ja tulemaan. Nauttisin kyllä lapsistani, jos minulla olisi aina joku joka voisi tulla tarvittaessa auttamaan. Pelottaa myös se, kun tiedän että rakkaus lapsiin häviää kun joudun olemaan heidän kanssaan ilman apuja, koska uuvun helposti ja uupumus vie kaikki positiiviset tunteet. Tiedän, että pystyn olemaan hyvä äiti, kunhan vain saan yhden vapaan vuorokauden viikossa. Välillä kaduttaa lasten hankinta, ja mietin jo etukäteen kuinka koko elämä on pilalla, kun en voi toteuttaa haaveitani. (Kaikkeen on kysyttävä exän lupa, esim lasten passeihin). Tällä hetkellä minulla on poikaystävä, ja haluaisin viettää hänen kanssaan kahdenkeskistä aikaakin. Poikaystäväni kanssa meillä on niin ihanaa, kun vietämme kahden aikaa. Toki lapsetkin ovat toisinaan tervetulleita, mutta kahden kesken hänen kanssaan tunnen olevani jälleen nuori, oma itseni. Lasten kanssa olen niin kiukkuinen ja stressaantunut koko ajan, ja äksyilen poikaystävälle joka ei voi ymmärtää. Pelkään että hän jättää minut, ja etten ikinä löydä uutta miestä, lasteni takia.



Kaipaisin lohdutusta, vertaistukea, käytännön neuvoja... Ihan mitä vaan!

Kommentit (7)

Vierailija

Tiedän kyllä tunteen, mieheni tekee paljon työreissuja, ja olen ollut niistä todella uupunut välillä. On kamalaa, kun on vielä kotona, ja mies on kaiket viikot reissussa, eikä mitään tukiverkkoja ole. Mutta kerro tosiaan eteenpäin, ja yritä hankkia apua. Ehdottomasti tarvitset sitä.



Voimia sinulle.

Vierailija

sukulaisilta, kavereilta, tuttavilta, opiskelukavereilta, naapureilta, keneltä tahansa.

Miksei poikaystäväsi voisi joskus olla lasten kanssa kaksistaan vähän aikaa?



On aivan tavallista että äiti väsyy lasten kanssa ja muuttuu kiukkuiseksi. Pieni vapaahetki antaa paljon ja löysää ihmeesti äidin pinnaa :)

Vierailija

Lapset ovat kyllä päiväkodissa päivät, ja se helpottaakin paljon. Mutta olen itse opiskelija ja koulupäivät ovat pitkät. Tuntuu että aika ei riitä kaikkiin koulutöihin. Illallakin pitäisi lukea, eivätkä lapset anna lukurauhaa. Mutta eniten kaipaisin sitä omaa vapaa aikaa, vaikka viikonloppuisin, jolloin saisin unohtaa koulun, lapset ja kaikki velvollisuudet. Sellaista aikaa jolloin saisin vain ladata akkuja.



AP

Vierailija

Jos olet kotona, niin ehdottomasti pitää hankkia heille hoitaja, joka ottaa välillä lapset hoiviinsa, ja sinä pääset irti tuosta kotonaolemisesta. Itselläni on "pää meinannut hajota" aina äitiyslomien aikana, ja töihin pääseminen (teen osa-aikaista) on auttanut tilanteeseen. En vain voi kestää sitä, että joudun olemaan lasten palvelijana 24/7. Tarvitsen omaa aikaa, ja sitä työnteko on parhaimmillaan.

Vierailija

Neuvoni ovat:



1) etsi rentoutusta voimia lisäävistä asioista: hikiliikunta on yksi parhaita. Monissa jumppapaikoissa on lapsiparkki (osa ottaa vauvojakin) tai voit katsoa onko paikkakunnallasi ryhmää, missä voi käydä lapsien kanssa. Alkoholi on petollinen rentouttaja: se helpottaa vaan hetkeksi, olet entistä väsyneempi seuraavana päivänä, ja kierre on valmis.



2) MLL:n hoitaja tms., maksaisiko esim. miehesi kun on nyt työreissussa eikä itse kanna hoitovastuuta? Entä sinun poikaystävä, voisiko hän katsoa lapsia esim. tunnin pari viikossa, menisivät vaikka ulkoilemaan ja itse vaikka makaisit sohvalla syömässä suklaata? Ymmärrän jos ette ole tähän vielä valmiita, mutta ajatuksena pikkuhiljaa.



3) neuvolaan soitto ja kerro uupumuksesta ja kysy mistä voisit saada tilapäistä hoitoapua. joskus täytyy vaatia. älä häpeä tilannetta, kun itse aktiivisesti haet apua niin ei viranomaiset sitä huonolla katso.



Voimia!

Uusimmat

Suosituimmat