Uniongelmaisten lasten äitejä paikalla?

Vierailija

on kuitenkin aika pieni, niin nuo heräilyt pitää vaan opettaa pois

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

ota yhetys Helsingin ensikotiin. Siellä oli ainakin ennen unikoulu ja puhelinpäivystys, josta sai kysellä neuvoja. Varmaan googlettamalla löytyy.



Imetyksen vähentäminen öisin helpotti ainakin minulla. Se on työlästä, mutta vähitellen lapsi tottuu siihen. Jos pidät unikoulua itse, niin varaa itsellesi aikaa nukkua päivällä. Ennestään univelkaisena on vaikea olla rauhallinen ja pitkäjänteinen yöllä. Kun olis niin helppo imettämällä rauhoittaa lapsi. Ja väsynyt äiti ei jaksa päivälläkään; sekin voi vaikuttaa lapsen uneen.



Valvominen on kurjaa ja se vaikuttaa kaikkeen, jopa fyysiseen terveyteen. Itselläni on valvomisten seurauksena verenpaine noussut liikaa. Palautui ennalleen, kun lapset alkoi nukkumaan.



Myötätuntoa ja jaksamista!

Vierailija

jonka nukahtaminen kanssa suht vaikeeta. Välillä nukahtaa ihan hyvin klo 20.00 mut sit herää klo 21-22 ja valvoo tunnin kaks. Joskus kyllä nukkuu aamuun asti mut yleensä herää. En tiedä mikä tähän auttais ku tuntuu että kaikkea on jo kokeiltu.

Ennen jutteli vaan sängyssä itsekseen mutnykyään on alkanut itkemään. Yks ilta annettiin maitopullo klo 00.00 ja siihen nukahti mut en haluais sen kanssa alkaa nukuttamaan ku siitä on kerta eroon päästy.

Vierailija

Meillä hiukan vanhempi yöllä heräilijä, joka kylläkin nukahtaa tosi hyvin. Menee nukkumaan klo 20-20.30, ja iltasadun ja -laulun jälkeen jää makoilemaan pinnasänkyyn ja nukahtaa joskus alta kymmenessä minuutissa, joskus menee vähän pidempään (max 30 min). Vanhempi ei kuitenkaan saa poistua sängyn vierestä ennen kuin nukkuu. Nukahtaminen ei siis meillä ole ongelma, vaan se, että taapero heräilee monen monta kertaa pitkin yötä. Muutenkin nukkuu aina tosi rauhattomasti. Herätessään itkee (tai itkee jo ennen kuin herää). Rauhoittuu lähes poikkeuksetta, kun silitän hetken tai laitan käden pinnasängyn puolelle. Meillä onkin parisänky tästä syystä kiinni lapsen pinniksessä, ettei tarvitse yöllä nousta. Heräilyt voivat alkaa jo alkuyöstä, siis ennen kuin olemme itse menneet edes nukkumaan (esim. eilen heräili jo n. klo 21, ja 21.30 (meni klo 20 nukkumaan) ja heräilyt jatkuivat puoliltaöin, ja siitä aina noin tunnin välein. Taapero myös herää yleensä aikaisin aamulla, eli puoli kuusi-kuusi, puoli seitsemän on jo hyvin nukuttu. Päivällä nukkuu 1,5-2,5 tunnin päikkärit. Mekin ulkoillaan paljon, joten huonot yöunet eivät pitäisi johtua siitä.

Neuvolantäti on vain todennut pojan olevan vilkkaan, enkä ole saanut mitään apua sieltä suunnalta. 1,5 vuotta nyt valvoneena alkaa oma jaksaminen olla aika vähissä. Olisiko kenelläkään neuvoja?

Entä olisiko mielipidettä siihen, kannattaisiko poika siirtää omaan huoneeseen nukkumaan? Pelkään vain, että sitten saan juosta sinne joka yö moneen kertaan. Entä jos olet sitä mieltä, että omassa huoneessa parempi, kannattaisiko siirtyä samaan aikaan pinnasängystä tavalliseen sänkyyn (laidaton, mutta pienehkö, venytettävä malli)? Vai tuleeko liikaa muutoksia, jos sekä nukkumapaikka että sänky vaihtuvat? Ja pysyyköhän tavallisessa sängyssä ollenkaan omassa huoneessa... Pinnasänky tarvitaan todennäköisesti seuraavan käyttöön ensi syksynä, joten jossain kohdassa on vaihto edessä.

Vierailija

Nukkuu kuuteen tai seitsemään ja herää siinä välissä syömään 6-8 kertaa. Herätessä ei mikään muu kelpaa kuin rinta. Kaikkea on kokeiltu. Ilman imetystä ei yksinkertaisesti nukahda, valvoisi itkien vaikka koko yön. Herätessään saattaa muutenkin olla valveilla tunnin verran, pyöriä pitkin sänkyä, itkeskellä, vaatia uudestaan ja uudestaan imetystä... On tuskaisen tuntuinen.



Lapsella on ruoka-aineallergia ja epäsopivat ruuat pahentavat heräilyä. Epäilenkin, ettei ruokavalio vieläkään ole kunnossa, mutta minkäs teet. Sopivaa ruokavaliota on etsitty jo yli vuosi ilman tulosta, joten sitä kautta ratkaisua ei ole löydettävissä.



Ap

Vierailija

Meillä kun on kaksi isompaa lasta, niin kotona oleminen on rankkaa työtä. Töissä on edes rauhallista ja hiljaista, mikä on univajeisena autuasta. Ainoa ongelma on se, että joudun heräämään aamuisin tosi aikaisin, mikä pahentaa tilannetta.



Ap

Vierailija

Meillä molemmat lapset valvottaneet, toinen tokeni unikoululla kolmessa yössä, eli todellakin_kannatti, nukkuu vieläkin sen jälkeisiä hyviä 10 tunnin yöunia, kouluikäinen jo siis =)



Toiseen ei sitten auttanut "mikään" kun vain heräsi ja heräsi, ei itkemään tai karjumaan, vaan ei vaan saanut nukuttua (paitsi päivisin tosi hyvin...) Itku tuli kyllä äidiltä ja useasti. Erityislapsi nykyään, joten valvomisen syy on sittemmin selvinnyt.



Jos lapsesi ei voi hyvin, olet varmaan oikeassa että unikoulu ei ole nyt hyvä ajatus. Rinnasta vieroittaminen voisi silti olla. Lapsi varmaan kaipaa öisin rintaa, jos olette päivisin erossa, niin ottaa tarvitsemansa sitten yöllä, äidin väsymyksestä piittaamatta =) Auttaisiko perinteinen äiti hotelliin ja isi lasta hoitamaan menetelmä? Tuon ikäinen jo tietää ettei isiltä auta tissiä itkeä, joten voisi yhtä hyvin nukkua? Tai sitten otat muksun viereen ja nukut ilman paitaa, saatko siten nukuttua?



Tärkeämpää kuin se että lapsi koulutetaan nukkumaan "oikein" on se että äitikin saa levätä. Mielestäni kaikki keinot on sallittuja, varsinkin kun on lapsia, joihin ei oikesti mikään tepsi, muuta kuin aika.



Siis nyt kun meidän nuorimmainen viisi vuotta nukumme pääsääntöisesti jo yhdellä herätyksellä = mulle hyvät unet kun on tottunu pärjäämään aika vähällä...



Kaikkea hyvää teille!

Vierailija

varmasti on alussa rankaa ja huutoa tulee. varsinkin ku ton ikäisellä alkaa jo olemaan sitä oma tahtoa. Mut pidemmän päälle kannattaa. vaikkanyt olis taistelua viikon verran niin sit se helpottaa.

Vierailija

siis yösyötöistä vierottamista. Mutta ajatus ei ole kiva, kun en tiedä miten paljon heräilystä on allergiaan liittyvää. Huudattaa siinä sitten toista, joka jo muutenkin on kipeä ja tuskainen :( . Lisäksi meillä on KOKO ajan joku ruoka-ainekokeilu tai altistus tai infektio menossa, niin että tuntuu, ettei unikoululle sopivaa aikaa löydy koskaan. En kyllä usko, että viikon taistelun jälkeen helpottaisi, poika ei ole helpolla luovuttavaa sorttia.



Lisäksi olen nyt jo itse valvomisten takia niin loussa, etetn yksinkertaisesti jaksaisi viikkokausien yöhuutoja :( .



Ap

Vierailija

Syntymästään asti nukkui huonosti kovien vatsavaivojen vuoksi. Huonot yöt vaan jatkuivat vaikka vatsavaivat helpottuivat iän myötä. Me pidimme unikoulun ,sillä saimme monelta taholta sellaista viestiä, että jotkut lapset ovat syystä tai toisesta oppineet nukkumaan huonosti. Eivät siis osaa nukkua! Me olimme sen omalta osaltamme aiheuttaneet, sillä reagoimme alusta asti herkästi pojan itkuun, kun tiesimme hänellä olevan vatsakipuja. Näin poika oli oppinut vaatimaan kyseisen huomion öisin vaikka vatsavaivat olivat loppuneetkin.



Noin vuoden ikäisenä pidimme unikoulun. Laitoimme pojan illalla nukkumaan omaan sänkyyn tutuin rutiinein ja sanoimme hyvää yötä, nyt nukutaan. Tietenkään poika ei käynyt nukkumaan vaan pomppi ylös koko ajan. Menimme aina laittamaan pojan takaisin makuuasentoon ja peiton päälle ja poistuimme huoneesta. Kymmenien toistojen jälkeen nukahti. Ja heräsi parin tunnin päästä. Tällöin menimme taas laittamaan pojan makuulle ja peiton päälle. Annoimme pojan huutaa ensin minuutin ennen kuin menimme. Sitten toisella kerralla muutaman minuutin jne. Poika nukahti puolelta öin uudestaan ja nukkui ensimmäistä kertaa elämässään kuusi tuntia putkeen!



Viikon verran meni ja sen jälkeen poika oppi nukkumaan iltakahdeksasta aamukuuteen. Aina on herännyt aikaisin, kuten nytkin vaikka on jo ekaluokkalainen. Mutta nukkuupahan ainakin riittävästi.



Tsemppiä kaikille univelkaisille!

Vierailija

Meillä on 5v ja 3v ja uniongelmaisia, toisella vaikuttaa taustalla jotain diagnosoimatonta, jota tutkitaan.

Pahasti kipeitä talvisin, ja senkin takia nukkvat huonosti.

Tämmöistä tämä on.



Kun lapset/lapsi/lapsia tulee, hyvät unet menee ainakin 5-7 vuodeksi, siitä kun nuorin siis täyttää tuon. Ainakin. Ja senkin jälkeen alat valvoa kun mietit missä ne lapset ovat, ja tulee isommat toiset ongelmat... joita voi sitten murehtia öisin.

Vierailija

Ja ovat olleet vauvana yhtä surkeita nukkujia kuin isänsä aikanaan, se on tässä vuosien varrella jo kuultu joka toiselta isän puolen sukulaiselta. Että kiitti vaan isä!



Esikoinen parku ekan vuoden öisin monta tuntia putkeen. Allergioita ei löytynyt, vaikka välillä sekä lapsi että minä oltiin syömättä lähes mitään, niin mikään ei auttanut. Neuvolasta sain avuksi sellaista alistavaa hymyä, jonka jälkeen tunsin itseni aivan surkimusten pohjasakaksi.



Mutta sitten kun oikein epätoivoisena mietin, että mistä ihmeestä voisin saada apua, niin muistin lukion tet-päivän, kun olin perheneuvolassa tutustumassa. Muuten en olisi koko paikasta tiennyt, mutta tuo työhöntutustuminen pelasti nyt elämäni ja soitin sinne, ja saatiin neuvoja nukuttamiseen ja minä sain lähetteen mielenterveystoimistoon. Nukkuminen saatiin siedettävämmäksi. Silti suurempi apu oli siitä, kun lapsi täytti vuoden. Silloin se vain alkoi nukkumaan paremmin öisin, enkä vieläkään tiedä miksi niin.



Toinen lapsi oli helpompi, sillä hän ei parkunut öitä läpeensä. Hän heräili ekan vuoden 5 - 15 kertaa yössä. Tietysti sekin oli rankkaa, mutta ei kuitenkaan lähellekään niin kammottavaa kuin esikoisen katkeamaton parku.



Toisen kanssa ei tullut mitään ihmemuutosta 1 vuoden iässä. Yöimetysten lopettaminenkaan ei auttanut. Mutta sitten olin 18 tuntia kestävällä päivämatkalla, jota varten vähentelin myös päiväimetystä, kun lapsi oli 1 v 2 kk. Lapsi alkoi nukkumaan illasta aamuun omassa sängyssään, kun oli sen yhden vuorokauden imettämättä. Joten sanomattakin selvää, että rintaa en enää sen jälkeen tyrkyttänyt,. Ja aiemmin olisin lopettanut, jos olisin arvannut, että se siitä on kiinni.



Mun todella huono neuvoni on, että huonosti nukkuvien vanhemmat eivät vaan voi mennä töihin, ennen kuin lapset nukkuvat riittävän hyvin. Ja taas itsestään selvää on, että yleensä sitä työhönmenovalintaa ei voi tehdä lapsen nukkumisen mukaan. Itse olin onnellinen, ettei mulla ollut töihinpaluuta. Tuosta vaan ei missään puhuta, että jos äiti suunnittelee palaavansa työelämään noin aikaisin, kun lapsi on vasta vuoden, niin siinä on riskinä juuri nuo vielä kesken olevat allergiatestit ja huonot nukkumiset. En muista missään ikinä lukeneeni tuollaista varoitusta.

Vierailija

on nyt pari viikkoa nukkunut yöt putkeen. Siihen saakka herätti öisin tyyliin juuri kun olin aina itse saanut unen päästä kiinni. Ei valvottanut pitkään, mutta heräsi usein. Kaksossisaruksensa nukkuivat yöt läpeensä 2kk iästä alkaen, joten tämä kai päätti opettaa äidille yövalvomiset ;). Meillä on rutiinit ja rytmi ollut alusta saakka, en tiedä miksi tämä nuorin on tuollainen yöperhonen (kätilöt antoivat jo synnärillä tuon lempinimen). Toivotaan nyt että tämä muutos on kestävä ja pirpana alkaa vihdoin nukkua yöt. Jaksamista sulle ap, voin vain kuvitella mitä on olla töissä, itse olen vielä kotona.

Vierailija

Diettaan maitoa, munaa ja soijaa. Viljojakin olen dietannut, mutta siitä ei ollut apua ja allergialääkärin siunauksella mennään nyt näin. Voi kyllä olla, että joudun vielä uudelleen diettaamaan viljojakin, jos lapsi on niille tosi allerginen. meidän pitäisi tehdä vilja-altistus pikapuoliin ja sen jälkeen lääkäri päättää saanko syödä niitä edelleen.



Ap



Lainaus:

että lapsesi voi saada imetyksen kautta ruoka-ainetta jolle hän on allerginen? Siinä tapauksessa olette tosi pahassa kierteessä kun väsyneenä annat rintaa ja hänen olonsa paheneekin siitä loppujen lopuksi..... Meinaan lapsihan voi olla mille tahansa allerginen:(

Vierailija

Meillä pojan silloin 0-1 vee heräilyjen syyksi paljastui lopulta refluksi, mutta me saimme avun sairaalan unikoulusta.



Poika heräili pahimmillaan 25 keraa yössä ja ylös, pystyasentoon piti päästä. Refluksiin saatiin lääkkeet, jotka auttoivat vaivaan ja veivät pulauttelunkin mennessään, mutta tottumus yöheräilyyn jäi.



Olen tosi iloinen, että ottivat neuvolassa avunpyyntöni vakavasti ja pääsimme unikouluun. Unikoulun yhteydessä pojalle tehtiin mahaportin tähystysleikkaus, mutta ei se ollut unikoulun perimmäinen tarkoitus. Unikoulu järjestyi Jorvissa.



Kun palasimme viiden yön jälkeen sairaalasta, poika sai saman tien mahataudin. Ajattelin, että unikoulussa opittu unohtuu sen siliän tien, kun rytmi meni taas sekaisin, mutta ei onneksi.



Toivottavasti saatte apua jostain. Ainakin sitä kannattaa kysellä. Unihäiriöisen lapsen vanhempana on kamalaa. Vieläkin ihmettelen sitä harmaata haamua, joka minua tuon ajan valokuvista tuijottaa. Minäkö se olen? En myöskään muista lapsen kävelemään oppimisesta ja ajasta 6-12 kuukautta juuri mitään. Apua kannattaa hakea!

Vierailija

Eikö ole vaikeaa tietää, mille lapsi on allerginen, jos hän ei vaikka ko. ainetta syö ollenkaan mutta saa sitä rintamaidon kautta?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat