Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Aloitanpa tässä meille vuoden 2009 uuden keskustelun täällä vauvapuolella... Muutamahan näitä uusia "helmiä" jo on putkahtanut maailmaan...



Eli meidän tässä tiedot meidän "helmestä", joka kuitenkin tuli tammikuussa - kuten etukäteen jo osasin aavistaakin, eli:



POIKA s.18.1.09 rv37+0 3100g 47cm



Tulkaahan kaikki nopeasti tänne, ettei minun yksin tarvitse täällä kovin pitkään höpistä!

Sivut

Kommentit (55)

Jos minäkin pistän nenäni tänne. Meidän helmi tuli maailmaan myös tammikuusssa: 26.1. tyttö, 3100g, 49 cm, rv 38+3. Eli neiti nyt n. viikon vanha.



Meilläkin syödään, nukutaan ja kakataan enimmäkseen. Vauva nukkuu minun kainalossani ja vieläpä pelkässä vaipassa, kun yritän tuota maidontuotantoa kiihdytellä. Aika hyvin on lähtenyt käyntiin imetys, myöhäisestä maidon noususta huollimatta. Nyt koitan päästä lisämaidosta eroon.



Punpun: Ikävää, että syyllistetään. Meillä esikko oli ennenaikainen ja imetys ei lähtenyt kunnolla käyntiin, kun neiti ei jaksanut imeä kunnolla ja myös siksi, ettei tietoa ja osaamista ollut itsellä tuolloin tarpeeksi. Itsellä oli kova halu, että elämä jatkuisi kuin ennenkin, eikä siihen oikein sopinut jatkuva yöheräily. Jäkikäteen olen moneen kertaan surrut, kun esikon imetys jäi lyhyeen. Toisen kanssa imetys sujui kuin tanssi ja tajusin toden teolla mistä jäin esikon kanssa paitsi. Mutta nämä on henkilökohtaisia asioita ja itse vain kovasti nautin imetyksestä ja koen sen helpommaksi kuin pullot. Mitään hirveää ideologiaa minulla ei sen takana ole, korvikkeella kasvaa hyvin. Mutta olisin kovin pettynyt jos en nyt saisi imetystä toimimaan, se kun on ollut yksi niistä asioista, joita vauva-ajasta kaipasin.



Nyt pakko mennä syömään välillä!



Hilpsu ja touhotin

Vihdoin voisin tänne puolelle siirtyä, on ollut sen verran tohinaa ja väsynyttä etten ole aikaisemmin saanut aikaiseksi. Meidän POIKA syntyi sektiolla 10.2 rv 40+0 2765g 47 cm.



Kotiin päästiin viikko sitten ja päivät on menny kamalaa vauhtia! Vauva on ihana ja aika perustyytyväinen. Päivällä nukkuu 2-4 tunnin unia mutta yöllä sitten vähemmän... Imetyskin meillä sujuu hyvin, maitoa tulee välillä niin paljon että koko sänky lainehtii. Maanantaina meillä kävi terkka kotona poistamassa multa tikit ja katsomassa vauvaa. Paino oli lähtenyt hyvin nousemaan pelkällä tissimaidolla: 2850g, kun perjantaina sairaalasta lähtiessä oli 2610g. D-tipatkin saatiin ja niitä pitäisi sitten ensi viikolla ruveta antamaan.



Laurander ja Pipana 10pv

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

katjalah ja sittisontiainen vastauksista. autto kovasti :)



meillä tosiaan vauva nukkuu mun vieressä seinän puolella ja mies mun takana kun huitoo ja kääntyilee niin paljo yöllä etten uskalla päästää sitä vauvan viereen nukkumaan.

sitä jotenki alkaa miettimään uudestaan noita juttuja vaikka sai ohjeita sairaalasta ja neuvolatädiltä mutta noin mummot sun muut kun tuppaa antaa vinkkejä ja epäilevät kaikkea mitä sanon miten meille on neuvottu ni oli pakko kysyä vielä.ja tosiaan kyllä se taitaa niin olla että oman lapsen tuntee itse parhaiten ja jokaisella perheellä on sitten ne omat tavat :)



kai tässä pitää oikee tosissaan rupee miettii sitä nimeä, 2kk menee todella nopsaa.hieman katellu tuolta babynames.comista,ei oo vielä ainakaa löytyny sopivaa..

Heips,



minäkin ilmoittaudun mukaan tänne vauvapuolelle. Meidän tyttösemme on nyt yhdeksän päivää vanha. Äsken syötiin oikein kunnolla, ja sitten äiti päätti alkaa harjoitella kantoliinan sitomista. Aika äheltämistä vaikka olin nukella vähän harjoitellut etukäteen, mutta tyttö vaan nukkui maitopöhnässä kun minä säädin... Nyt nukkuu edelleen liinassa joten kai tämä minun liinasysteemi jotenkin toimii ;)



Meillä on lähtenyt elämä rullaamaan ihan mukavasti. Ensimmäinen lapsi tämä, ja välillä ihmetellään kovasti mitä hän yrittää meille itkuillaan kertoa - hän osaa joskus itkeä aika vaativasti jos ei heti hoksata mitä pitäisi tehdä... Mutta enimmäkseen vaan ihmetellään miten suloinen ja kerrassaan ihana olento hän on. Imetys on lähtenyt sujumaan hyvin, mistä olen tosi kiitollinen kun tyttö oli syntyessään pienipainoinen, 2785 g (syntyi viikoilla 39+1.) Toissapäivänä kun terkka kävi kotikäynnillä hän painoi jo 2990 g :)



Mekin aloittelimme kestoilua kun tultiin kotio lauantaina, yöksi on kuitenkin laitettu kertakäyttövaippa kun se vaikuttaa tuntuvan kuivalta pidempään. Ja perhepedissä nukutaan, vaikka olin etukäteen ajatellut että omassa sängyssä lasta nukutetaan... Mutta jotenkin vaan toimii niin paljon paremmin tuo perhepeti, jopa meidän 120 cm leveässä sängyssä.



Nyt syömään... siis äiti syö ;)



- Metta ja pikku ihme 9 vrk

No, johan sentään joku tipahti - ja lisää jo tuolla on sätkimässä,



Yulipa vain mieleeni, kun punpun tuossa yhdessä viestissä kertoi vauvan syövän vähän, mutta usein... Moinenhan on ihan normaalia, meilläkin on aiemmilla ollut sama juttu noin kuukauden-parin iässä, Sitten on taas tasaantunut.



Hilpsu: Minä kanssa olen laiska ihminen ja onnellinen, kun imetys toimii, niin helppoa yölläkin vain työntää tissi suuhun. Pullorumbasta sain makua, kun kakkonen aikanaan oli keskolassa ja keitin pulloja ja lypsin maitoa yölläkin. Se oli tosi rankkaa.

.

Aikanaan, kun sain esikoisen 21-vuotiaana en edes ajatellut, että jokin voisi mennä pieleen. Olin niin nuori ja hölmö, että se oli vain tissi suuhun ja siinä... Onnistui kyllä hyvin, vasta jälkeenpäin olen tajunnut, miten onnekas olin, kun heti lähti sujumaan hyvin. Vain rinnanpäät hieman aristivat. Nyt imetys on myös toistauseksi sujunut hyvin, kertaakaan ei ole lisämaotoa tarvittu, maito nousi hyvin jo sairaalassa.

olisi kyllä kivaa saada jo lisää porukkaa tälle puolelle. Alkaa itsellä vauva-arki jo niin hyvin sujuun, että jää aikaa täällä netissä pyörimiseenkin. :)



Pieni henkinen uuvahdus ja alakuloisuus puskee vähän päälle nyt, mutta toivottavasti tämä tästä



Meillä on ollut nimi päätettynä jo ennen vauvan syntymää. Ei pidetä ristiäisiä ollenkaan, vaan nimenantojuhla.

tein tuon uuden listan vain siksi, kun kaikki odotuspuolelle kirjoitelleet eivät ole kirjoitelleet tänne vauvapuolelle, niin tuosta minun listastani näkee vähän, keitä on tällä puolella ollut mukana.

nyt kun tuolla odotuspuolella on joka päivä uusia jakautumisia ilmoiteltu, niin jospa joku kohta joutaa syöttöjen ja vaipanvaihtojen välissä tännekin piipahtamaan.



Itselleni on kolmen viikon kohdalla iskenyt lievä väsymys, torkun päivisin vauva vatsan päällä ja vanhemmat lapset tulevat ihan tarkoituksella esittelemään jos mitäkin visaista kysymystä palokirveistä ja ties mistä. Kun sitten nokosiltani herään saan aina kuulla, mitä on tullut selitettyä siinä puoliunessa asioita setviessä.



Vauva on edelleen uskomattoman rauhallinen ja hyväuninen. Pientä vatsanväännettä välillä, mutta moiset kuuluvat asiaan. Kertaakaan ei vielä ole tullut pidempää itkua... jännityksellä odotan mitä kuukauden parin sisällä tapahtuu, voiko moinen helppous jatkua...



Katjalah&nelikko

Meillä mennään vanhaan malliin... Tai, no onhan tuo valvominen lisääntynyt ja selvästi rtrnkin toiset lapset saavat huomiota. Mutta isompia itkuja ei edelleen ole ja yötkin nukutaan ruoka- ja vaipanvaihtotaukoja lukuunottamatta,



Ulkoilu ollaan aöoiteltu tällä viikolla. Tein taas näin, että pidin suosiolla vauvan sisällä laskettuun aikaan asti. Sen verran kylmiä ilmat täällä ovat nytkin olleet (-7 - (-5)), että kovin pitkään en pientä uskalla tuolla pihalla pitää vaan pienen lenkin olemme heittöneet ja sitten jätän pojun eteiseen vaunuissa ja jatkan ulkoilua isompien kanssa, Joka vauvan kphdalla tuota tulee ihmeteltyä, miten loistava unilääke ulkoilma onkaan, tämäkin poju sammuu välittömästi, kun lähdetään vaunuilla liikkeelle,

Ihana ilma tänään, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta! Käytiin aamupäivällä saattamassa esikko kouluun ja samalla kaupassa. Tuntui niin kivalta vaeltaa tuolla auringonpaisteessa. Oikein aloin ihmetellä, että tässäkö sitä taas ollaan, kärryjen kanssa kulkemassa, välillä on vaikea uskoa tätä onnea..! :)



Miten tämä vauvan kasvu huolettaakssn tällä kertaa?! Kaivoin jo kakkosen neuvolakortin esiin, että voin vertailla miten hän kasvoi. Ensimmäisen kuukauden aikana näyttää tulleen painoa 800g. Eilen henkilövaa'alla punnitessa näytti, että tytölle olisi nyt tullut painoa noin 500g syntymäpainosta. Se on kai ihan ok, kun ajattelee, että paino kuitenkin tippui lähes 400g. No, huomenna selviää. Ja meidän vaakakin on niin epätarkka, mittaa vain 200g:n tarkkuudella, että tuosta on nyt paha sanoa...



Imetyksestä vielä: tässä alussa ilman mitään mutkiakaan imetys vaatii kyllä kärsivällisyyttä eikä ole aina niin nautinnollista. Mutta itse muistelen niitä aikoja 4 kk:sta ylöspäin pojan kanssa, kun imetys sujui itsestään ja oli ihana hellä hetki unilta heräämisen jälkeen tai ennen unia. Että jos imetys näin alussa tökkii tai kyllästytttää, niin rohkaisuksi vaaan, että se muuttuu ajan kanssa aina vain paremmaksi. Ja nyt lopetan imetys-propagandan tähän!



Onkohan kauppoihin tullut jo keväthaalarit? Ei ole noissa isoissa kaupoissa vielä tullut käytyä, lähi ruokakaupassa vain. Pitäidi päästä vähän haalari ja muille kevätvaate ostoksille, ettei käy köpelösti. Sekä esikko että kakkonen kasvavat kuin pavunsalot ja lisäksi kuluttavat mahdottomasti vaatteitaan, joten taas olisi uusien aika.



Hilpsu js pikku-tintti

Eli meillä jakaannuttiin 12.2.09 klo 3.09.

rv 41+3 käynnistettiin cytotecillä ja poitsu syntyi seuraavana yönä oikein rytinällä. Koko toimitus kesti vauhtiin päästyään 5t 45min.

Viime metreillä poitsu keräs massaakin melkoisesti. Painoa 4410g ja pituutta huimat 54cm. Koostansa huolimatta vauva voi hyvin. Solisluu murtui vaavilta tohinassa, mutta on jo parantumaan päin. Samoin ehdittiin jo käydä hakemassa vauhtia keskoskaapissa, kun hapen kanssa oli hieman ongelmia, mut kuten jo kerroin - nyt on kaikki ok.



Meillä poika on siis viikon ikäinen ja tankkaa, tankkaa ja tankkaa.



Onnea kaikille meille helmille ja toivotaan, et tänne saadaan iso porukka pian kasaan!



Visbe ja poju 8pv

Sitten noihin kysymyksiin... Vastaukset ovat sitten vain omaa kokemusta mikään asiantuntija en ole paitsi siinä, mikä on omilla lapsilla toiminut. Jokainen perhe hakee oman suuntansa, varmasti teilläkin lähtee vähitellen arki rullaamaan omaa latuaan ja löydätte oman tienne.



Meillä on ns. perhepeti, eli vauva nukkuu vieressä..... samoin kuin neljävuotias kolmonen ja aika usein vielä 6-vuotias kakkonenkin. Tämä on meidän perheen valinta, eikä vauvalle todellakaan ole haittaa vieressä nukkumisesta. Ainoa ongelma on se, että jos vetää näin pitkalle kuin me, niin välillä on HIEMAN ahdasta. Me vain emme raatsi purkaa perhepetiä pakolla, koska esikoisesta jo tiedämme, että kyllä nuo lapset joskus siirtyvät omaan huoneeseen. Me nukumme kaikki hyvin yhdrssä, mutta kuyen sanottu valinta on teidän. Itse aikanaan päädyin perhepetiin, kun on yölläkin niin helppo vain työntää tissi vauvan suuhun ja molemmat jakavat uniaan.



Huomaat kyllä, jos vauvan masuun sattuu. Itku on silloin tosi raastavaa ja vääntelehtii - ja paukuttelee ja röyhtäilee runsaasti. Jos tuo taspahtuu vain jonkun tietyn syömäsi aterian jälkeen niin luultavasti johtuu siitä.



Nimi annetaan ennen 2kk;n ikää, saatte varmaan pian kirjeen seurakunnasta jaa paperit, jotka täyttää. Otatte sitten yhteyttä omaan seurakuntaanne. Sovit vain papin kanssa päivän ja annatte aikanaan täytetyt paperit papille niin seurakunta huolehtii lopusta. Nimeä ei siis muualle tarvi ilmoittaa paitst ehkä kummeille kummilahjaa varten.



Ja ulkoilusta... Itsellänihän kaikki neljä ipanaa ovat syntyneet talvella ja ulkoilun olen aina aloittanut vauvan ollessa muutaman viikon ikäinen (näillä kolmella ennen laskettua aikaa syntyneellä tuossa lasketun ajan tienoilla). Alkuun ollaan oltu noin vartti, jos on ollut pakkasta ja siitä vähitellen pidennetty... Pikku-ukon kanssa ollaan nyt noin tunti ulkosalla pakkaskeleillä. bvaatetta olen ekojen ulkoilujen jälkeen joutunut aina karsimaan, kun olen aluksi pukenut liiankin hyvin ja vauvalle tullut kuuma. Kannattaa kuitenkin mieluummin pukea alkuun liikaa kuin palelluttaa vauva.



Ja kuten sanottua, viisas en ole, mutta kokemuksesta toivottavasti jotain oppinut.

outoa kirjotella tälle puolelle.niin tottuneesti menee tonne odotukseen :)



ilmottaudutaan mukaa pojan kanssa ja liudalla kysymyksiä.



poikamme syntyi tiistaina 17.2 klo 12:29 paino 2875g ja pituus 50cm vko 41+5

kotiin pääsimme perjantaina,ja se ilta oli ihan kauheeta säätöä.sairaalassa oli jotenki niin helppoa kun ei tarvinnu kuin olla ja ruoka tuotiin nenä eteen.kotona pitää hoitaa vauvan lisäksi kaikkea muutakin ja vielä ehtii syömään siinä sivussa, huoh.no seuraava päivä sujui jo paremmin ja nyt ollaaki oltu pojun kaa kahestaa päivät kun mies meni jo töihin maanantaina.

kestoilemaan ei olla vielä alettu,kun tuntuu että noi pienimmätkin vaipat on liian isoja.lakanat saatu pestä jo moneen kertaa :)



imetys sujuu todella hyvin, painoa tullut 4 pvässä 315g,eli poika painaa jo hurjat 3100g.alkaa jo näyttää vauvalta eikä ole enää sellanen pikku rääpäle :)

öisin heräilee n.parin tunnin välein syömää ja "yöunet" meillä nukutaan 6 aikaa aamust eli sen 3-5 tuntia putkeen.



sitten niitä kysymyksiä..

nukkuuko teillä vauva omassa sängyssä öisin?onko siitä haittaa jos nukkuu vieressä?

mistä tietää että vauvalla on masu kipeä,esim jostain sellasesta mitä olen syönyt?

milloin niitä ristiäisiä kuuluu pitää (minkä ikänen vauvan täytyy olla) , ja mihin siitä pitää ilmoittaa?eikö se nimi pidä ilmoittaa aikasemmin jo jonnekin?

ja sitten vielä siitä ulkoilusta,eli kauan saa olla ekoilla kerroilla ulkona jos ei paljo pakkasta?



kiitos jo etukäteen jos joku viisaampi jaksaisi valaista taas tätä blondia ;)



bratzh ja poju 8vrk (oh,miten aika menee näin nopeesti)

VAUVAHELMET 2009



27.12.2008 tyttö 2725g 47cm rv.34+1 (punpun)

18.1.2009 poika 3100g 47cm rv37+0 (katjalah)

26.1. tyttö 3100g, 49 cm, rv 38+3 (hilpsu)

29.1 tyttö rv39+4 (sittisontiainen)

1.2 poika 3290g 50cm rv38+4 (vauvaksi)

2.2 poika 3275g 49cm rv39+6 (mamma2009)

5.2 poika 3445g 49cm rv40+2 (mandariini80)

7.2 tyttö 3180g 48cm rv40+0 (miina75)

10.2 poika 2765g 47cm rv40+0 (laurander)

12.2 poika 4410g 54cm rv41+3 (visbe)

13.2 poika 3650g 51cm (mimmi75)

13.2 poika 3495g 49cm rv37 (ansku85)

17.2 poika 4410g 51,5cm (hilperiina)

17.2 poika 2875g 50cm rv41+5 (bratzh)





4 tyttöä

10 poikaa

Täällä ehtii kovin harvoin käydä... Vauva on edelleen tosi tiheästi rinnalla. Lisämaidoista onneksi päästiin eroon vihdoin viime viikolla. Se olikin tosi kova homma ja vieläkin vähän jännää, että tuleeko maitoa riittävästi, kun nyt ei ole päästy vaa'alle viikkoon, mutta torstaina on neuvola, että sitten nähdään. Pissavaippoja tulee ja vauva puklailee, että siitä oletan, että riittävästi tulee.



Meillä kakkonen kovasti mustis ja muutenkin ollut tosi hankala koko tämän eskarivuoden ajan, jopa siinä määrin, että olen puhunut siitä jo neuvolassa ja saanut numeron neuvolapsykologille. Rimpauttamista olen vielä miettinyt. Että täälläkin harmaita hiuksia mustasukkaisuuden vuoksi.



Ulkoillessa tyttö nukkuu hyvin, mutta sisällä heräilee vähän väliä pukluun tai masuvaivoihin, vaikka kuinka röyhtäyttäisi. Ehkä pitää kokeilla relaa. Itse olen syönyt Gefilus-kapseleita jo monta vuotta, jo kakkosen aikoihin juuri noiden allergiajuttujen takia. Olen kuvitellut, että se riittää, että itse syön, että vauva saa rintamaidon kautta myös, mutta täytyypä tutkia asiaa.



Yöt menee vaihtelevasti, välillä nukutaan neljä tuntia putkeen, välillä vain parin tunnin pätkiä. Kelloa en ole niin hirveästi jaksanut kytätäkään, pistän vauvalle tissin suuhun, kun se herää ja jatkan unia. Kellon vahtimisesta saan vain stressin, kun mietin, miten vähän ehdin nukkua jne. En tunne itseäni mitenkään ihmeemmin väsyneeksi ja alan vähitellen ottaa taas kotitöitä haltuuni, jotka mies on hoidellut tässä alussa. Mutta olen kyllä tosi armollinen itselleni ja lepään jos siltä tuntuu, en yritäkään raataa.



Hyviä vointeja kaikille pikku helmille!



Hilpsu ja nyytti 4 vkoa

hiljalleen sitten teen siirtymää tänne vauva puolelle. Meillehän syntyi siis tyttö 29.1, rv oli 39+4. Vauvan kanssa on mennyt tähän asti hyvin, ensiviikolle pitäisi tulla sitten se aika sydänäänen kontrolliin, sillä sieltä kuului hiljainen sivuääni. Uskottepa varmaan, että sitä nyt sitten stressaan.



Nyt on siis tytöllä ikää reilu kaksiviikkoa ja koliikki ei ole ainakaan vielä alkanut, joten pikkuisen jo uskallan toivoa, ettei sitä tulekaan. Th kävi keskiviikkona tytön tarkistamassa ja painoa oli tullut hyvin, nyt painaa jo 4,3kg. Tämä toisaalta viestittää sitä, ettei sydämessä pitäisi olla mitään hätää kun ruoka maistuu, eikä hikoile syödessä.



Mies menee torstaina töihin ja pikkuisen hirvittää, mitä tästä tulee kahden kanssa. Meillähän esikoinen on todella hellä siskolle, mutta välillä täysin korvaton meille vanhemmille.



Omassa olossa sitten valituksen aiheena onkin nuo lantionpohjalihakset... Onneksi pidätyskyky ei mennyt, mutta muuten lihakset on todella huonossa kunnossa. olen yrittänyt tosissani jumpata ja se on ihan tuskaa, saa nähä tuleeko tuosta värkistä kunnollista enää koskaan :o( Onko kellään kokemusta/vinkkejä mikä auttas?



Onnittelut vauvan saaneille! Kirjoitellaan kun arki siihen tilaisuuden antaa ;o)



Sittis

Itsekin onnesta ymmyrkäisenä poikaani tuijotan, on se niin suloinen! Meille siis syntyi 17.2. poika, 4410g ja 51,5cm pitkä. Menin tiistai-aamuna käynnistykseen ja paikat olivatkin jo 4cm auki. Oksitosiinitippa laitettiin ja kalvot puhkaistiin ja siitä synnytys lähtikin etenemään. Ponnistusvaihe oli rankka, mutta palkintona siitä suloistakin suloisempi, todella pulleaposkinen poika! Painoarvio heitti tällä kertaa n. 350g, vähän isompi oli kuin veikkasivat.



Imetyshommat meillä on vähän takkuilleet, poika hamuaa kyllä kovasti rintaa, mutta itkee sitten eikä suostu imemään. Lisämaitoa olen joutunut antamaan, paitsi tänään! Tänään on suostunut imemään ja pissavaippoja ollaan vaihdettu eli kai hän on tarpeeksi maitoa saanut (sormet ristissä, jotta tämä jatkuisi).



Hieman poika on keltainen, huomenna soittelen neuvolaan asiasta. On syönyt kuitenkin reippaasti ja katsoa tillotellut kylläisenä eli ihan ok virkeä mielestäni ollut. Nukkuessaan poika säpsähtelee tosi paljon, sätkiikin välillä. Onkohan se ihan normaalia? Sitäkin pitää kysyä huomenna neuvolasta.



Itsellä tuli synnytyksen jälkeen kamala turvotus, joka ei ole vieläkään laskenut. Ihan viimeisillänikin sain normaalifarkut jalkaan (en tietysti kiinni) ja pidin niitä masutuubin kanssa. Nyt ei puhettakaan, että reisistä menisi. Samoin kengät ei mene jalkaan. Onko kellään ollut vastaavaa? Kiloja ei sairaalaan juuri jäänyt :-(



Hilperiina ja pikku-mytty 5vrk

Piti yrittää kirjoittaa vähän enemmänkin...



Käytiin eilen ekaa kertaa neuvolassa. Pituus 55cm, paino 4800... eli hyvin on ruoka riittänyt. Sen näkee kyllä poskistakin. Parin viikon päästä on sitten lääkärineuvola ja minulla samalla jälkitarkastus.



Yöt ovat hieman vaihtelevia, viime yönä herättiin 23.00, 1.00, 3.00 ja 6.00 '(oltiin hereillä klo 3.00-4.00) Jännintä on, että nuo heräämiset olivat kaikki minuutilleen tasatunnilla, kun kelloa katsoin. Tunnin valvominen tuli siitä, että tuo kolmonen heräsi ja alkoi huutaa, että pitää panna lukuvalo päälle. No siinä valossahan vauvakin sitten piristyi "höpöttelemään" omiaan (eli katselemaan ympärilleen, heilumaan ja ähkimään.) Nytkin valvoo kainalossa, kun yhdellä kädellä kirjoittelen sängyllä maaten. Tämä läppärin käyttö onnistuu vielä näin, mutta ei varmaan enää pitkään.



ansku85: toivotaan, että teillä lähtee syöminen sujumaan, on tuo imetys niin helppoa, kun ei tarvi pullojen kanssa hosua. Yötkin sujuvat vaivattomasti (etenkin perhepedissä, kuten meillä), kun herätessä vain vaihtaa puolta ja työntää tissin suuhun. Meillä silloin aikanaan poika oppi aika pian nenämahaletkun irti revittyään imemistekniikan ja imetys sujui sitten hyvin. Ja meidän poikahan vietti sairaalassa 5 viikkoa.

Meille syntyi perjantaina 13.2. klo:19.09 poika; 3650g ja 51cm. Tänään aamupäivällä päästiin kotiin. Toistaiseksi kaikki on sujunut ihan loistavasti!



Mimmi ja pikku-ukko 2vrk.

vastailen bratzhin kysymyksiin...



Meillä vauva nukkuu milloin mitenkin, yleensä alkuyön nukkuu omassa sängyssä ja aamuyön mun vieressä. En siis keskelle nosta, koska mies pelkää niin kovasti kääntyvänsä vauvan päälle. Pyrin kyllä siihen, että pääsääntöisesti nukkuis omassa sängyssään, silloin saan ite paremmin nukuttua kun ei tartte varoa vauvaa.



Vauvan kipuitku on tosiaan sellaista kireää, korkeaa itkua ja samalla voipi vääntää koko kroppaa kippuraan. Minä olen antanu vauvalle cuplaton-tippoja, ne on ainaki meillä auttanu.



Vauva saapi olla minkäikäinen vaan ristiäisiä ajatellen, mutta väestörekisterikeskus tahtoopi tietää nimen kun vauva on n.2kk. Jos ristiäiset menee kovin paljon yli sen 2kk:n, niin sitten se nimi vaan ilmotetaan etukäteen vrk:een. Kirkkoherranvirastoon otat yhteyttä, niin sieltä kertovat kyllä mitä pitää tehdä. Meille tuli kotiin seurakunnalta laput, mitkä täytetään.



Pakkasraja on -10astetta ja yleensä suositellaan, että ulkoilut aloitetaan talvivauvalla n. kahdenviikon ikäisenä ja ekat ulkoilut kestää n. 20min ja siitä sitten pidennetään jokakerta n.5-10min.



Siinäpä niitä. Omista kuulumisista sen verran, että meillä ristiäiset on 5.4, kun haluttiin mun ystävä kastamaan tyttö. Tuo sellasta jatkuvuutta kun hän on meidät vihkinyt ja esikoisen kastanut ja iskän hautaan siunannut, niin tuntuu vaan parhaalta vaihtoehdolta. Me ollaan kuiteski oltu ystäviä jo 15 vuotta.



Arki sujuu ainakin vielä hyvin. Tytöllä ei enää kuulunut sivuääniä sydämestä, joten sen suhteen saa huokaista helpotuksesta. Nukkumiset menee myös ihan hyvin. Minä hoksasin kanssa, että on helpompaa kun ei yöllä vahtaa kelloa, on sitten paljon virkumpi aamulla, kun ei mieti että oon saanu nukuttua vaan niin vähän.



Semmosen jutun tässä muistinaikana kirjotan, että jos vauvalta tulee sellasta tiilenpunsta vaippaan, niin se ei välttämättä ole verta, vaan sakkaa munuaisista, eikä se ole vaarallista. Meillä sillon pojalta tuli ja me kiikutettiin poika lääkäriin, joka sitte kovakourasesti repi esinahkaa kun väitti että se on liian ahdas. Niin ei olisi missään nimessä saanut tehdä. Tuli vaan mieleen kun tytöllä alko laitoksella kuukautiset ja sitte kätilöt kertoivat tästä sakka-jutusta, että ei tartte säikähtää jos näin käy. Kerroin niille sitten pojasta, niin tuntu että hermostuvat ihan tosissaan kun oli menty sitä esinahkaa repimään. Mutta joo, tällasta vaan sivuhuomautuksena.



Onnea vaan kaikille nyytinsä saaneille!

Kirjotellaan taas kun keritään....



Sittis ja tyty 4vk

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat