Mitä teette parin kk:n ikäisen vauvan kanssa kaiket päivät kotona?

Vierailija

Siinäpä toi tulikin. Mulla semmonen reilu parikuinen vauva, enkä tie mitä sen kanssa päivisin puuhailisin. Vaihdetaan vaippoja, syödään, sit välillä se nukkuu, mut nyt se selkeesti haluais alkaa puuhailla enemmän. Oon esitelly sille leluja, laulanut, jutellut, tanssinut sen kanssa, mut tuntuu niin tylsältä hommalta kun vastakaikua on niin minimaalisen vähän. Siis se välillä hymyilee ja vähän juttelee, mut siinä kaikki. Ei siihen saa edes katsekontaktia aina (sanoisin melkeen useimmiten). Kuulostaako teistä oudolta vai tuossa iässä normaalilta?

Kommentit (10)

Vierailija

Jos tekemisen puute tai tylsistyminen uhkaa, niin ainoa lääke on liikkeelle lähteminen. Mekin asuimme ulkomailla, kun esikoisemme syntyi. En tuntenut edes asuinaluettamme kovin hyvin aluksi ja olen myöskin ujo; joten aloitin pitkillä kävelylenkeillä vauvan nukkuessa. Myöhemmin vaunuiltiin myös vauvan ollessa hereillä ja käytiin esim. leikkipuistossa ihmettelemässä isompien touhuja ja keinumassa (n. 6kk->). Aika nopeasti siellä sai uusia tuttavia ja saimme myös vaunuttelu- ja leikkiseuraa. Kannattaa myös selvittää asuinmaanne suomalaisten mammojen kuviot (suurlähetystön kautta pitäisi saada tietoa); usein he järjestävät kahvitteluja, muskareja tms. päivisin.



Parikuinen vauva ei vielä kovin kauaa jaksa kohdistaa katsettaan ja ainakin meidän 2,5kk ikäinen poika väsyneenä välttelee katsekontaktia. Eli minusta kuulostaa ihan tavalliselta parikuiselta vauvalta! Jos katse koko ajan harhailee eikä vauva pysty kohdistamaan katsettaan mihinkään ja asia sinua huolettaa, niin kannattaa mainita asiasta esim. omalle lääkärille.

Vierailija

Etsi käsiisi muita suomalaisäitejä, jotka asuvat samassa kaupungissa. Niitä luultavasti löytyy, ellet asu jossain "tuppukylässä". Myös suomi-kouluja on monissa kaupungeissa, niihin voit mennä tutustumaan, vaikkei lapsesi vielä "koulun" toimintaan osallistuisikaan. Niissä on aina myös kahvila, josta voi ostaa salmiakkia, ja kyllä sitä sitten jotain juteltavaa keksii muiden suomalaisten kanssa.



Ja tärkeintä on, että lähdet vaan ulos johonkin. Tärkeintä on, että joka päivä lähdet ulos kodista, jos et muualle niin lähikauppaan ja samalla poikkeat kahville. Muussa tapauksessa saatat "mökkiytyä" pahasti. Se voi yllättää Suomessakin, mutta ulkomailla se voi iskeä tosi pahasti päälle. Ja sitten koko perhe voi huonosti.



Nimim. "Been there done that"

Vierailija

Ja lapsesi alkaa ottaa sinuun vielä enemmän kontaktia. Silloin hänen kanssaan on ihan erilaista puuhailla kaikenlaista. Oma poika on nyt 4kk ja hyvin on vielä muistissa turhautuminen siihen, että en saanut juurikaan vastakaikua. Oman mielesi virkistämiseksi kay vaikka vaunujen kanssa lenkillä kerran päivässä. Lähteminen on joskus tosi tahmeaa, mutta neljän seinän sisältä kannattaa poistua joka päivä, niin oma mieli pysyy virkeämpänä.



Onko kotisi lähettyvillä leikkipuistoa? Jos vaikka lenkkeilisit siitä ohi, puistossa saattaisi hyvin olla muita äitejä. Itse olen huomannut sen, että ennestään tuntemattomillakin äideillä jutun juurta riittää, jos vain taidat asuinmaasi kielen. Tsemppiä!

Vierailija

Pitäis toki. Asun kylläkin ulkomailla, en tie onko täällä noin paljon kaikkee toimintaa. Ongelma on sitten vielä sekin, et tuppaan oleen aika ujo. Siks ei oikeen tuu lähdettyä ja vaik tulisikin, ei ollenkaan varma et saisin kavereita.

Tosin haluisin kyl et lapsestani tulis avoimempi ja sosiaalisempi, siksikin ois tietty hyvä lähtee. Höh.



Ap

Vierailija

Siksi on olemassa muskarit, perhekerhot, avoimet päiväkodit, baby biot.... Eihän nyt kukaan mene 3-kuisen lapsen takia muskariin tai perhekerhoon, äitien höperöitymistä vastaan niitä järjestetään. Tutustu muihin äiteihin, ja sitä kautta aloita kahvittelu-/lounasrinki, jonka kanssa järjestätte viikottaisen yhteisen tapaamisen.

Vierailija

ja tällä tarkoitan siis vähän monimutkaisempaa esim. säilöntää, kokkausta, puutarhajuttuja, käsitöitä, sisutamista, vaikka taiteita jne. Kaikkeen vauva mukaan esim. kantoliinassa ja johan viihdytte molemmat.

Vierailija

Ei mulla oikeestaan tekemisen puutetta kamalasti ole, kyllä sitä aina keksii. Totta on kyllä että pitäis joka päivä käydä jossain ulkona, mut kun sataa ja tulee niin helposti laiskistuu... No joo ja kyllä sitä laiskistuu muutenkin. Onneksi asun ihan tutussa paikassa, oon siis sunut täällä jo monta vuotta ja kielikin ihan hallussa, eli ei mitään estettä tutustua täkäläisiinkin äiteihin. Mulla vaan itsellä joku sellanen kausi menossa, että tunnen olevani tosi tylsä enkä osaa keskustella kenenkään kanssa oikein mistään. Onneksi äitien kanssa voi aina keskustella lapsista.



Kiitos neuvoista!

Ap

Vierailija

Tuntuu vaan ettei sen kantoliinankaan kanssa ihan kaikkeen pysty. Mutta siis miten paljon nimenomaan vauvan kanssa puuhailette? Tuntuu että pitäis jotenkin kauheesti stimuloida sitä, jutella yms., mutta en vaan aina viitsi kun ei sitä kauheen pitkään jaksa kiinnostaa. Onko siis ihan ok jos se lähinnä vaan nukkuu siellä liinassaan? Oon pelännyt että se nukkuu koska tylsistyy... Kohta lähden paikalliseen neuvolantapaiseen katsomaan oisko siellä jotain jännää, koskaan kun ei vielä oo tullut käytyä...

Ap

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat