Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

valittavat , minusta palkkaus on kohdallaan ja opettettavat asiat ihan ok.

Työaikani on erittäin mukava 9-13 tai 9-14, sekä 8-12. Todella mukavat työajat, jää aikaa perheelle. En koe suunnittelua ja tehtävien muokkaamista yhdelle erityislapselle kovinkaan työllistäväksi työssäni. Muut opettajat miksi valitatte?

Itse olen koulutukseltani sosionomi, ja sain sijaisuuden 5kk ajalle.

Sivut

Kommentit (52)

todella paljon töitä ja pitkää päivää. Mutta minusta ainakin ne valittavat kollegat ja ne työtä paiskovat kollegat ovat eri ihmisiä.



ope



Lainaus:

Olin koulusiivoojana jonkin aikaa ja yksi opettaja veti ihan pultit mulle kun hänen piti olla koulussa jonkun jutun takia ihan neljään asti. 9-16 päivä oli ihan liikaa. Manasi kuinka raskasta ja vaativaa hänen työnsä on ja suuttui kun ilmoitin, että olen viiteen asti töissä, kun hän ei voi poistua kun koulu loppuu vaan täytyy olla suunnittelemassa tunteja ja mä kehtaan vaan lähteä kotiin kun työaika loppuu...

Yksi kymmenestä joka tarvitsee erityistätukea ja apua oppimiseen.

Jokainen noista 10 oppilaasta on erilainen oppija. Opettaja joutuu suunnittelemaan erikseen jokaisen tunnit. Siinä on varmasti haastetta. Kiitos vaan opettajalle joka on hyvä ja motivoitunut työssään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

voi myös tehdä kotona, tai kuten minä itse, hyppytuntien aikana keskellä päivää! Oma työviikkoni on hyppytunteineen 38tuntia (sis. 20 hyppäriä, opetustunteja 28), lisäksi joka toinen viikko kokous, johon menee kepoisesti 3-4tuntia. Itse korjaan kokeen, myös sairaslomilla. Ja mitä taas luokanvalvojana toimimiseen, silloin olen ollut vanhempien käytettävissä myös iltaisin.



Lyhytaikainen sijainen, kuten ap:kin on, ei todellakaan voi tietää koko totuutta opettajan työstä. Kuten ei myöskään siivooja...

Toimin päätoimisena opettajana yläasteella kaksi vuotta 90-luvun alussa. Hyvää työssä oli suhteellisen lyhyet työpäivät, kun sai nuoret kiinnostumaan kielistä (hej på er - opetin myös tvångsvenskaa"), kesäkuu, heinäkuu ja elokuun alku - piiiiitkät lomat. Rankkaa oli koko koulupäivän kestävä tiukka aikatauluista huolehtiminen, melutaso, opettajien suhtautuminen ns häirikköoppilaisiin ja suru kun joku oppilas epäonnistui oppimisessa tai kouluyhteisössä pärjäämisessä. Vaihdoin alaa siksi, että nuorena ihmisenä koin raskaasti sen, että kouluyhteisö arvosteli rankoin ottein niitä nuoria, joilla oli ongelmia koulussa. Aidon välittämisen ja auttamisen sijaan syytettiin vanhempia tai oppilasta itseään. Itse oli silloin niin nuori, ettei minulla ollut valtaa hierarkisessa kouluorganisaatiossa, eikä kokemuksen tuomiaa osaamista auttaa. Paras kiitos noista vuosista oli kun muutama vuosi sitten työelämässä törmäsiin yhteen "hepulijamppaan", joka oli pärjännyt elämässään hyvin vaikka olikin nk häirikkö. Hän kiitti minua siitä, että en ollut koskaa näyttänyt hänelle suhtautuvani häneen mitenkään eri tavalla kuin muihinkaan oppilaisiin. Hän myös kertoi, että vaikka hänen äitiään epäiltiin huonosta kasvatuksesta, hänellä oli aivan ihanat kotiolot. Hän kertoi, että häntä pidettiin jostakin syystä luokan pellenä, eikä hän itsekään tiedä miksi välillä käyttäytyi huonosi. Todettiin yhteen ääneen, että taisi olla murkkuikä ja ruotsin epäsäännölliset verbitkin hän oppi silti kohtalaisesti.

Ne painetta (ja valitusta) aiheuttavat hommat ilmaantuvat yleensä vasta pidemmän ajan kuluessa, ei ihan parissa viikossa. Paljon on kiinni myös siitä, millaisen luokan kanssa osuu yksiin. Toivottavasti kuitenkin teillä koko kevät menee mukavissa merkeissä!

Itse olen avustaja ja meillä on siinä samalla iltapäiväkerho. Ip-kerho kestää klo 17 asti.

Usein opet valittaa, jos sattuu klo 14 päivä, että miten on NIIN RANKKAA. Ja samantien kun tunti loppuu, juoksevat opehuoneeseen vaihtamaan ulkovaatteet ja lähtevät pikaisesti kotiin.

Jokusen kerran olen maininnut, että mun täytyy jaksaa olla täällä klo 17 asti. Vastaus on ollut, että sehän onkin ammatinvalintakysymys.



Ja totuus on, että erittäin pieni osa opettajista siellä koululla viipyy yli tuntia oppituntiem jälkeen suunnittelemassa...

Kokeetkin voi laittaa avustajille korjattaviksi...



Ja opettajat jaksavat vielä valittaa kuinka tarvitsee vanhempainiltaan tai joulujuhlaankin omalla ajalla raahaantua. Jotainhan sen palkan eteen tarvii mun mielestä tehdä. Kyllä sitä palkkaa kesällä auringossa makaillessa tulee sen verran, että sietää välillä (eli talviaikaan) jotain joskus tehdäkin.

ja kuten edellinen totesi, kun ei muusta tiedä niin sitten valitetaan vaikka työ oikeasti helppo ja ei paljon aivoja vaadi saati ruumiillista työtä tai matkustelua ja pitkiä poissaoloja perheestä.

Jos tuon ilmoitat työajaksesi, niin etpä taida paljoa tunteja suunnitella. En myöskään haluaisi lapselleni jotain wannabe-sosionomisijaista, joka näyttää kahden viikon sijaisuuden jälkeen tietävän kaiken opettajan työstä. Sijaisena on sitäpaitsi niin helppo olla, kun ei tarvitse ottaa pitempää vastuuta luokasta tai kodin ja koulun yhteistyöstä, puhumattakaan muista koulun tehtävistä, ne kun vievät myös aikaa.

2 viikkoa on kovin lyhyt aika tehdä suuria johtopäätöksiä. Itse olen aineenopettaja yläasteella ja täytyy sanoa, että ei tämä maailman helpointa työtä ole. Pelkkiä paperihommia, kokouksia, tiimejä ja vanhempaintapaamisia yms on paljon, eikä niistä kahdessa viikossa tiedä vielä mitään.



Toki on rankempiakin töitä, mutta on tässäkin hommaa. Teen yleensä 10 tunnin työpäivän, välillä 12 tunnin. Viikonloppuisin teen töitä sunnuntaisin useamman tunnin, lauantaisin keskityn perheeseen. Opetusryhmät ovat isoja, n. 30 nuorta, joista osalla HOJKS ja jollakin psyykkisiä ongelmia jne. Rakastan kyllä työtäni, mutta on tämä aika hektistä hullunmyllyä.

Teen opetustyötä jonkin verran ja sanottava on että enemmän on mennyt aikaa tuntien aihesisältöjen kokoamiseen ja valmistautumiseen kuin itse tunteihin.



Pyrin antamaan oppilaille mahdollisimman paljon, en vedä tyyliin rimaa hipoen.



Opettajia on monenlaisia sen olen itse saanut havaita oppilaan roolissa niin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiässä.



Sama skaala se on kuin numeraalin arvostelu 4-10 tai 1-5 tai 1-3 mitä asteikkoa kulloinkin käytetään.

Joo, kyllä meillä opeilla on joka päivä töissä aivan yli ihanaa! Tunnin jälkeen me juostaan opettajienhuoneeseen kahville ja yleensä aina sinne on joku tuonut ihania kahvipulliakin, joita me sitten syödään siinä juoruilun ja muun leppoisan oleilun lomassa. Kellään ei ole kiire mihinkään, kukaan ei mieti/valmistele seuraavan tunnin asioita; me vaan rentoudutaan. Ja kun kello soi, me lähdetään rauhassa luokkaan lukemaan vähän satukirjaa lapsukaisille, jotka luokassa jo odottavatkin jokainen omalla paikallaan innokkaana oppimaan uusia asioita. Luokassa on ihanan seesteinen ilmapiiri, ei puhettakaan minkäänlaisista työrauhahäiriöistä saatika oppimisvaikeuksista. Ja oppilaitakin luokassa on vain 26, voiko paremmin olla! Ja sitten klo 13 me kirmataan suoraa päätä kotiin ja loppupäivä harrastetaan kaikenlaista kivaa. Ja ne lomat, kyllä ne on mahtavia!!



ps. Ai niin, sit yhtäkkiä mun ekaluokkalaiset vaan on oppineet lukemaan! Siis mä en tajuu miten, mutta vähäkö ihquu!!!!



*********

Älkää viitsikö arvostella tai arvioida toisen ammattia ja työtä ilman asianmukaista koulutusta tai pitkää kokemusta alalta. Kaikki tekevät tässä yhteiskunnassa tärkeää työtä ja jokaisen työssä on niitä hyviä ja huonoja puolia. Sosionomit ovat saaneet alalleen koulutuksen ja he tietävät siitä alasta. Minä olen saanut opettajan koulutuksen ja tiedän tämän alan asioista. Se, että jokainen on joskus käynyt koulua, ei anna vielä eväitä opettajan työn arviointiin. Siihen tarvitaan paljon paljon enemmän asiantuntemusta. Nuo työaika-, palkkaus- ja loma-asiat ovat puolestaan suurta huuhaata! Niistä marmattaminen kertoo vain sen, että ko. henkilö ei tiedä opettajan työstä mitään. Ja todellakin, tämä sama jorina alkaa joka kevät. Me opettajat saamme kuulla siitä säännöllisesti. Harva jaksaa siihen enää sen kummemmin kommentoida. Hakekaa kaikki ihmeessä opettajankoulutukseen, niitä järjestetään yliopistoissa ympäri Suomea. Tervetuloa tekemään arvokasta työtä! Toivottavasti olet varustettu vahvalla itsetunnolla, jotta kestät tämän kuluttavan ammatin ja sen vähäisen arvostuksen, jota se Suomessa osakseen saa.



terveisin: ope 29v.

Lainaus:

Minä ainakin laittaisin oppilaiden mukaan tiedotteen lukuvuoden eka päivänä, että tavoittaa voit tästä nro:sta klo 8-16.



Lainaus:

voi myös tehdä kotona, tai kuten minä itse, hyppytuntien aikana keskellä päivää! Oma työviikkoni on hyppytunteineen 38tuntia (sis. 20 hyppäriä, opetustunteja 28), lisäksi joka toinen viikko kokous, johon menee kepoisesti 3-4tuntia. Itse korjaan kokeen, myös sairaslomilla. Ja mitä taas luokanvalvojana toimimiseen, silloin olen ollut vanhempien käytettävissä myös iltaisin.



Lyhytaikainen sijainen, kuten ap:kin on, ei todellakaan voi tietää koko totuutta opettajan työstä. Kuten ei myöskään siivooja...




Vuosien varrella olen oppinut sen, ettei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta soittaa kesken työväipän "virka-aikana", joten näitä vanhempia varten haluan olla joustava.



Kyse on ammatinvalinnasta, ja siitä, kuinka itse omaan työhönsä suhtautuu.



T: työstään nauttiva opettaja (jolla kokemusta paljon eri aloilta, mm. siivous- ja kaupanalan työstä)

erehtyy arvostelemaan lapsensa opettajaa, täällä opettaja heti hyökkäävät vanhemman kimppuun ja haukkuvat tätä curling-vanhemmaksi ja lasta suoraan sanottuna tyhmäksi nicopetteriksi. Koska kukaan opettajahan ei voi tehdä virehitä tai olla millään tavalla puutteellinen!!

Opiskelen opettajaksi, mutta olen tehnyt sijaisuuksia jo vuosien ajan (jo ennen opettajakoulutukseen pääsyäni), lähinnä yläkoulun puolella. Voin sanoa, että kun työn paneutuen ja pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisesti tekee, se ON rankkaa. Toki ala- ja yläkoulu ovat aivan omat maailmansa.



Yläasteen opettajana tekemistä ovat tuottaneet eritasoisten kurssien suunnittelu alusta loppuun useille erilaisille ryhmille, kunkin oppilaan (joita minullakin on väliin ollut yhden jakson aikana yli 100) henkilökohtainen arviointi, yhteydenpito valvontaluokan vanhempiin (eräällä valvontaluokallani oli kerran poikkeuksellisen useita erityisnuoria, ja yhteydenpitoa todella kertyi...), muiden vastuutehtävien hoitaminen (olen milloin toimittanut koulun lehteä, milloin ollut koulun kirjastonhoitajana, milloin mitäkin), oman opetusmateriaalin suunnittelu, kokoon haaliminen ja työstäminen (nuorena opettajana tätä joutuu tekemään paljonkin, jos haluaa käyttää edes jotain muuta kuin oppikirjojen valmiita tehtäviä - ja mielestäni hyvälle opettajalle tämä on itsestään selvää), koulun tapahtumien suunnittelu, erityistilanteiden jälkiselvittelyt ym. (joita yläasteella kyllä kertyy), koulutukset ym. teemapäivät jne.



Joskus alakoulun puolella lyhyempiä sijaisuuksia tehdessäni minäkin olen tullut tuudittautuneeksi ajatukseen "helposta" työstä - sitähän se parhaimmillaan on ollut, kun on sattunut kiltti luokka, jonka oma ope on totuttanut hyviin tapoihin ja kun olen saanut käteeni valmiit muistiinpanot siitä, mitä sijaistusajassani olisi tarkoitus opiskella.



No juu - en kuulu työstäni valittaviin opettajiin, sillä nautin opettajan työstä. Olen kuitenkin kokenut jo yhden (pienehkön) burn outin yrittäessäni olla "liian" hyvä. Tieto myös lisää tuskaa - burn outin kokiessani olin jo tietoinen siitä, mitä kaikkea opettajan työhön todella olisi kuulunut, mutta tiesin, ettei minulla vielä kaikkia työkaluja homman ollut. Olen sopinut itseni kanssa ottavani seuraavan pitkän pestin vasta valmiina opettajana. Lyhyet sijaisuudet ovat aivan eri maailma kuin todellinen opettajan vastuu.

Minä ainakin laittaisin oppilaiden mukaan tiedotteen lukuvuoden eka päivänä, että tavoittaa voit tästä nro:sta klo 8-16.



Lainaus:

voi myös tehdä kotona, tai kuten minä itse, hyppytuntien aikana keskellä päivää! Oma työviikkoni on hyppytunteineen 38tuntia (sis. 20 hyppäriä, opetustunteja 28), lisäksi joka toinen viikko kokous, johon menee kepoisesti 3-4tuntia. Itse korjaan kokeen, myös sairaslomilla. Ja mitä taas luokanvalvojana toimimiseen, silloin olen ollut vanhempien käytettävissä myös iltaisin.



Lyhytaikainen sijainen, kuten ap:kin on, ei todellakaan voi tietää koko totuutta opettajan työstä. Kuten ei myöskään siivooja...

Minusta itse on tärkeää että opettaja selvittää asian ja varmistaa että kaikki oppilaat ovat ymmärtäneet asian. itse en ole niin rajoittunut että ajattelisin että esim. liikunta on vain liikkumista. Minusta sinne voi ottaa rytmiharjoituksia, jotka auttavat lukemisessa. Myös laskemista voi soveltaa leikkimielisesti esim. liikuntaan. Itse pidän teemaopettamisesta ja se sopii minusta jo 2lk ja vaikkapa kenelle. Viikko rakentuu teeman ympärille esim. tällä viikolla on ollut kertolaskujen ja yhteenlaskujen oppimista samassa laskutoimituksessa.

oppilaiden pitää ymmätää kertokäsite jotta voivat laskea laskuja. Liikunnassa laitoimme itsemme ryhmiin ja laskimme , opettelimme eri tapoja laskea kuinka monta meitä on. varmaan 25 tylsistyttää jollakin tapaa, mutta onko kaikki oltava aina saman kaavan mukaan?

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat