Näin unta maailmanlopusta

Vierailija

Ei ole ketään kenelle kertoa unestani ja ajattelin jos jotakuta täällä kiinostaa lukea siitä, kun haluan jollekin siitä kertoa.



Heräsin saarella. Ihmiset kertoivat minun nukkuneen 100 vuotta(olleen koomassa) ja eläisin enään päivän pari koska olin niin vanha.

Maapallosta ei ollut muuta jäljellä kuin tuo saari ja muualla oli vain merta. Tyyntä merta. Käsivät suojautua sateelta sateenvarjojen alle jotka olivat kehittäneet sateen kestäviksi. Jos sadetta osui iholle se syöpyi pois. Myös merivesi oli syövyttävää. Heillä oli kuitenkin keino sopeuttaa iho veteen joidenkin ihme ioneiden avulla. Keuhkoihin kasvoi piikit jota pystyi hengittämään veden alla ja koko iho muuttui piikikkääksi.

Minä ne kuitenkaan suostunut merenpohjan tutkiaksi vaan yritin epätoivoisesti istuttaa kuoleeseen maahan jotain vihreää ja se vihreä oli sammalta tai sen tapaista ja siellä oli yksi pystyyn kuollut puu jota peitti jäkälä. Meri syövytti maata ja se katosi pikkuhiljaa. Ihmiset minua hulluna ja minä vaan epätoivoisesti yritin istuttaa jotain vihreää maahan. Lopulta vajosin maan mukana mereen ja kuolin, koska en ollut totuttanut itseäni mereen ja ei ollut niitä piikkejä keuhkoissa. Piikkien sijaan ihoni kasvoi jäkälää.



Koko uni oli jotenkin jännä ihan kuin joku olisi kokoajan kertonut tarinaa ja mitä minulle tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.



En yleensä muista uniani mutta tämän muistan tarkasti.

Kommentit (2)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat