Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minkä ikäisenä on mielestäsi paras aika tehdä lapsia? Miksi?

Vierailija

tämän kun kaikki tajuaisi. Itsellämme meni lähes 10 vuotta kun lapsi suotiin, joten näihin asioihin ei todellakaan itse pysty vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi. Yhtä karvatnostattavia keskustelun aiheita on lapsien välinen ikäero, kun toiset suunnittelevat kaiken tai voivottelevat jos eivät ole muutaman kk yrittämisen jälkeen raskaana

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Sain esikoiseni 34-vuotiaana ja toisen lapseni 36-vuotiaana. Tuo 34-vuotiaana esikoisen saaminen oli ensimmäinen mahdollisuus pysyvän hyvän ja turvallisen suhteen vakiintumisen jälkeen. En halunnut lasta parikymppisenä, kun vakituista kumppaniakaan ei löytynyt sitten millään, vaikka kovasti olisin halunnut perheen jo aiemminkin.



34-vuotiaana oli jo mukava vakituinen työ ja hyvä palkka itsellä ja miehellä. Asunto ostettu ja puitteet muutenkin kunnossa. Tulin ekoista kierroista raskaaksi enkä kärsinyt pahoinvoinnista tai turvotuksista. Molemmista lapsista olin tasan vuoden kotona. Tällä perheellä on ihan hyvä.

Vierailija

Lainaus:

Oli ainakin mulle paras ikä saada eka lapsi. Ei raskaus, ei synnytys, eikä vauvan hoito, tunnu mitään rääkkiä olevan. En myöskään koe itseäni raakiksi, vaan nuoreksi ja hyvinvoivaksi. Jos lapseni ois jo teini saattaisin tuntea itteni vanhaksi. Nyt sen sijaan olen motivoitunut pitämään itseni hyvässä kunnossa koska aion tehtailla viiden vuoden sisään vielä pari kolme lasta. Näin ollen tulen mummoksikin vasta mummoiässä.




Kaikella kunnioituksella nuorempia äitejä kohtaan. Äitiys on ihana asia kokipa sen minkä ikäisenä tahansa.

Vierailija

Se riippuu siitä, koska itse on löytänyt oikeanlaisen puolison ja siitä mitä elämältään haluaa.



Toivoisin lähinnä, että jokainen miettisi rauhassa mikä järjestys ja aikataulu sopii parhaiten siihen omaan elämään. Nuorempana tai vanhempana, jokainen tavallaan.

Vierailija

Sen ikäisenä minusta olisi hyvä saada lapsi tai ainakin alkaa yrittämään. Nuoruutta on silloin eletty tarpeeksi ja uusi vaihe voi alkaa. Itse sain iltatähden 35-vuotiaana ja joo, olihan se kropalle hurja rääkki eikä raskauskaan meinannut onnistua.

Vierailija

Minut on aina kasvatettu ajattelemaan, ettei lapsia tehdä vaan saadaan. Silti, olen kyllä suunnitellut sopivaa ajankohtaa ja ikäeroa, vaikka se sinun mielestäsi tuntuisi pahalta. Minä en voi sille mitään, että sinulla on ollut vaikeuksia raskautua, mutta minulla on oikeus suunnitella elämääni haluamallani tavalla. Kyllä ystävänäkin, joilla on omakotitalo, saavat siitä puhua, vaikkei minulla siihen varaa olekaan.

Vierailija

yli 20v ja 44v välilä. On ikää ja järkeä. Tietenkin fyysinen kunto huomioiden. Jos jo alle 20v paskas kunnos niin ei kannata ollekkaan tehdä

Vierailija

kun kykenee kantamaan vastuun lapsesta ja uskoo että siihen mennessä saavutettu elintaso on itselle ja lapselle sopiva.



Toisille se on 18 vuotiaana, ilman mitään koulutusta. Toisille se on akateemisen koulutuksen ja 5 ammattivuoden jälkeen, kun elämä on turvattu.



Tuo "elämä on turvattu " koskee siis tietysti tuota ensimmäistäkin tapausta, mikäli kokee sen turvatuksi elämäksi. Jokainen ottaa elämässää erilaisia riskejä.



Molempia koskee myös se fysiologinen toive, että enne 35 ikä vuotta olisi äidiksi ryhdytty.

Vierailija

Mutta mm. tästä syystä kannattaa aloittaa tekeminen mahdollisimman aikaisin. Toisaalta kullakin on omat sopivat ikänsä lasten tekemiselle. Mielummin lapsi hyvään parisuhteeseen 35-vuotiaille vanhemmille, kuin huonoon suhteeseen 25-vuotiaana vaan sen takia että haluaa lapset aikaisin.



Lainaus:

tämän kun kaikki tajuaisi. Itsellämme meni lähes 10 vuotta kun lapsi suotiin, joten näihin asioihin ei todellakaan itse pysty vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi. Yhtä karvatnostattavia keskustelun aiheita on lapsien välinen ikäero, kun toiset suunnittelevat kaiken tai voivottelevat jos eivät ole muutaman kk yrittämisen jälkeen raskaana

Vierailija

Olen nyt 26-vuotias. Olen koko elämäni tiennyt haluavani lapsia, pitänyt sitä oikeastaan elämäni tärkeimpänä toiveena.



Nykyisen mieheni kanssa olen ollut koko aikuisikäni, kohta kahdeksan vuotta. Muistan vierailleeni av:lla ensimmäisiä kertoja jo vuonna 2003, eli toiveita oli ilmassa jo silloin. Mies ei ollut valmis ihan vielä. Mutta nyt olisi. Mutta niin elämä heittelee, ettei vuoden yrittäminen ole tuottanut tulosta. Nyt edessä on epämääräisen pituinen vaihe, jonka aikana yrittämistäkään ei voi ajatella. Toivon kuitenkin, että jossain vaiheessa lapsia saisimme.



Ennen olisin kai vastannut, että "hyvä ikä saada esikoinen olisi 25-30 vuotta". Nyt en enää sano yhtikäs mitään. Kun niitä lapsia saisi silloin kun eniten toivoo, ei iällä niin väliä. Jos numeroita välttämättä halutaan, sanoisin, että 19-40 riippuen ennen kaikkea fyysisestä (ja henkisestä) kunnosta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat