Miten nykytyöelämässä selviää täysijärkisenä?

Vierailija

Mä olen niin väsynyt :( Töissä aina mieletön kiire ( ok, on varmaan muillakin, mutta silti se väsyttää) Istut tekemään jotain ja joko kollega kysyy apua tai joku soittaa; pahimmillaan porukkaa on jonossa kysymässä jotain.... Mihinkään ei ehdi keskittyä ennen iltaa/kotona



Lasten kanssa kotiarjessa menee klo17-21 ja siinä välissä yritän myös liikkua miehen menojen salliessa. Klo21 kaivan tietokoneen auki ja jatkanpäivää klo23-24 asti. Ja yöllä nukun huonosti kun keskeneräiset työt ponnahtaa tajuntaan. Aamulla uusia maileja on odottamassa kymmeniä jo klo8 ja päivän aikana ei millään ehdi lukea kaikkea.



Mistään ei saa apua, lisää resursseja ei palkata ja kaikilla on töissä sama tilanne. :(

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija

ja oletkin saanut hyviä vinkkejä.



Mutta nyt sun pitää itse laittaa stoppi.

Kollegoille sanot, ettet ehdi nyt valitettavasti auttamaan, kun on omat hommat kesken. Nostat luurin paikoiltaan/laitat puhelimen äänettömälle. Älä tee töitä kotona (max 1krt/kk). Pidä kaikki kahvi- ja ruokatauot. Väsyneenä ja nälissään ihminen on aika tehoton.



Esimiehelle ilmoitus, että nyt on liikaa hommia. Jos ei ymmärrä, terkkarin kanssa juttelemaan.



Tolla menolla saat burniksen alta aikayksikön - ja se ei hyödytä sen enempää sua kuin yritystäkään.



Mun tilannetta ei töissä saatu järjestettyä, koko ajan epämääräisiä työsuhteita ja aivan helvetisti töitä. Päätin sitten, että jään itse pois. Mun elämä on niin arvokasta, että makaan vaikka kotona mieluummin työttömänä, kun revin itsestäni (taas) jollekin yritykselle 300 % työpanoksen, unohdan oman elämäni ja teen vain töitä ilman kiitosta. Minäkin kerran jo uupunut ja sairastuin fyysisesti, kun kroppa ei enää jaksanut jatkuvia 14 tunnin päiviä.



Jos kaikilla on töissä saman tilanne, jutelkaa esimiehen kanssa yhdessä työnjaosta ja hommista.



Tsemppiä!

Vierailija

Lainaus:

Kuulostaa hyvin sairaalta työympäristöltä ja eihän tuollaista voi mitenkään jaksaa. Ja sairasvuoteeltahan ei asioita hoideta, joten parasta että pääset pois mitä pikimmin. En tiedä tarviiko totaalista alan vaihtoa tehdä mutta fiksumpi yrityskulttuuri voisi auttaa. Tosin aikamoista arpomista että mistä sellaisen tänäpäivänä löytää, jollei tunne entuudestaan jotakuta muuta ko firmassa. Meillä ei onneksi vielä olla ihan tuollaisessa "poliisikulttuurissa" mutta kaipa sekin on tulossa. Oma syksy oli ihan hirveää painamista, nyt olen vaihtamassa alempiin työtehtäviin (joissa en tod tee ylitöitä) sitä odotellessa. Ja onneksi on tuo mammalomakin kesällä tulossa joten sen varjolla jaksaa, ja huomaa ettei enää työ ole se elämän tärkein asia vaan oma hyvinvointi.



Isosti temppiä, toivottavasti pääset pian pois.




en ilmaissut itseäni riittävän selvästi, mainitsin vain että meitä on monta.



Ja muuten, tämä "poliisikulttuuri" ei olekaan missään yksityisen firmassa vaan ihan valtiolla!!



Kiitoksia tsempeistä,

t.24

Vierailija

Jos muiden työt roikkuvat, niin sehän on johdon ongelma. Ei sinun. Jos olet sitten muille työnjohtajana, niin sitten keskustelet oman esimiehesi kanssa ja jaatte työt uudelleen.



Jos et normaalilla osaamisella ja työtahdilla ehdi tehdä asioita työpäivän puitteissa, niin se ei ole todellakaan sinun vikasi, vaan esimiehesi.



terv. esimies

Vierailija

Maksetaanko noista kotona tehdyistä yö-tunneista jotain? Itse en ikinä tekisi kotoa käsin töitä tuohon aikaan!! Eihän ihminen voi elää tuolla tavalla.

Vierailija

minä sairastuin vakavasti vuosien stressistä (vaativa tietotyö ja kiireinen aikataulu plus muut kivat päälle), neurologiseen sairauteen, johon ei mitään sukurasitetta ole. Tieteellisesti syy-yhteyttä ei pysty todistamaan, mutta tämä on kuitenkin käsitykseni.



En parane koskaan, yritän nyt pärjätä tämän kanssa.

Vierailija

että uutena työntekijänä autoin kaikkia ja olin kaikkeen valmis (=tein kaikki työhöni kuulumattomat hommat, joita kukaan muu ei halunnut). Lopulta jo ennakko-oletus oli se, että eiks Maija vois ja varmaan Maija hoitaa kun se teki sen ja senkin. Pomo tiesi kyllä mitä tapahtuu ja välillä kiittelikin, mutta kehityskeskusteluissa moitti minua tehottomaksi ja sanoi että henkilökohtainen suoritus menee alas päin. Lähdin ja parin kuukauden päästä sain uuden työn.

Vierailija

aloin saada toistuvan päänsäryn, jolle ei löytynyt mitään neurologista syytä eikä lääkkeetkään helpottaneet. Se loppui vajaa 2 viikkoa kun lopetin työssäni. Lääkärikin piti todennäköisimpänä, että se on työstä johtuvaa. Mulla ainakin kroppa antaa ensin pienemmän varoituksen, sitten vähän isomman, jos ei itse muuten ymmärrä lopettaa!

Vierailija

työn rajaamista ( töitä tehdään vain töissä, ei kotona vkl ja illal eikä laiturilla kesällä),

kahvitatauot 2 x pv/ kuuluvat virkaehtosopimukseen 12 min

ruokatunnit( tauot)

työnohjaus

työn konsultointi

työhön liittyvät kuntoremontit

kehityskeskustelut hyvän esimiehen/ reliun/ kannustavan kanssa

hyvä työilmpapiiri

huumoria

kursseja



ps. kiva työyhteisö on paras stressin ehkäisykeino



Ps. voimia ap ja muut

kiire hallintaan!!!

Vierailija

Tunnollisimmat kollegat on palkanneet jopa iltapäivähoitajan, joka hakee lapset tarhasta, koska eivät koe voivansa lähteä kun 8 h tulee täyteen.



Itsellä esimies soitti kotiin kun olin ekaa päivää saikulla 39 asteen kuumeessa että enkö oikeesti pystyisi tekemään yhtä memoa ja ai milloin sitten pystyisit, lupaisitko huomiseksi...

Vierailija

Lainaus:

eivätkä tilannetta oikeasti ymmärrä ne, jotka tekevät 8-16 työtä, jossa työ käydään tekemässä työpaikalla ja sitten se unohdetaan kunnes mennään seuraavan vuoroon....




minun mielestä noin se kuuluu ollakin. Työ ja muu elämä erikseen.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat