Voi Voi noita lessujen vihaajia!! =)

Vierailija

Ensin puhutaan kun saadaan vauvoja joka vuosi, sitten tiedetään et esim. suviseuroissa ja normaalisti muutenkin käytetään paljon kortsuja. Eikö nämä tyhmät oikeasti itse tajua lestoja paremmin tätä ristiriitaa?!?!?! =) toinen väittämä sitten on taas se et seksielämä on tunteetonta, mutta sili kölkitään toinen toisia, varmaan huvin vuoksi

Sivut

Kommentit (35)

Vierailija

Mediahan tunnetusti kertoo vain faktat ja aina vain faktat niinku kaikki toki tietää. Tervetuloa vaikka ens sunnuntaina lähimpiin seuroihin ni näät ite miten "alistuneita" kaikki siellä on.



Pienenä vihjeenä voisin antaa et puhu vasta sit ku tiiät ettei oo ihan skeidaa.



t. vl

Vierailija

Oli tosi ankeeta, kun ope oli puoli vuotta töissä, sitten sijainen, kymmenen kk päästä taas oma ope, seitsemän kk päästä taas eri sijainen jne.



Lainaus:

. Äitini oli opettaja ja piti vain lyhyen äitiysloman mennen taas töihin..

Vierailija

mutta voin näin vl-naisena vastata. (Ja mainittakoon että minulla on nyt aikaa istua koneell, ilman että lapset kärsii.:) Tästähän on oltu huolissaan miten vl-äideillä on aikaa täällä kommentoida.)



Kyllä pystyin opiskelemaan ammatin. Valitsin sen ammatin mistä pidän eniten ja koen kutsumustyökseni. Nautin työstäni ihan hirvittävästi. Ura? No miten sen nyt ottaa. Jos olen vakityöstä pois, tällä hetkellä lasten kanssa kotona. Sain jopa vakipaikan vaikka johtaja tiesi että olen vl ja tulen luultavasti olemaan vuosia pois. MAhtavan ymmärtäväinen naisjohtaja onkin työpaikallani. Kotiäitiys ja 10 lasta ei ole ainoa vaihtoehto. Kaikki eivät edes saa noin montaa lasta vaikka toivoisivatkin.

Mitä vikaa kotiäitydessä on? JA töihin kerkeää vielä sittenkin kun nuorin lähtee kouluun.:)

Minä en todellakaan koe olevani alistettu ja en joudu selittelemään toisille elämän valintojani!





Lainaus:

Pystytkö opiskelemaan haluamasi ammatin? Pystytkö valitsemaan työn ja uran? Vai onko kotiäitiys ja 10 lasta ainoa vaihtoehto? Onko sinulla mahdollisuus valita sinulle sopiva elämäntyyli ilman, että joudut selittelemään tai jopa suljetuksi oman yhteisösi ulkopuolelle?



-2-

Vierailija

Kyllä avusteiset lisääntymismenetelmät ovat täysin hyväksyttyjä. Siis kaikki mikä edistää elämää.

Tämä perustuu siihen, että Jeesus herätti kuolleita ja paransi sairaita antaen meille esimerkin.

Siispä elämän varjeleminen on jopa velvollisuutemme kaikissa tilanteissa.





"

Lainaus:

Mielenkiintoista keskustelua. Uteliaisuuttani kysyn, että mikä on suhtautuminen lapsettomuuteen ja avusteisiin lisääntymismenetelmiin? Onko sekin omantunnon kysymys jokaisen kohdalla? Itse suon jokaiselle oman tapansa elää, ajatella ja lisääntyäkin. Avartavaa lukea tällaisia keskusteluja.. :)

"

Vierailija

Mielenkiintoista keskustelua. Uteliaisuuttani kysyn, että mikä on suhtautuminen lapsettomuuteen ja avusteisiin lisääntymismenetelmiin? Onko sekin omantunnon kysymys jokaisen kohdalla? Itse suon jokaiselle oman tapansa elää, ajatella ja lisääntyäkin. Avartavaa lukea tällaisia keskusteluja.. :)

Vierailija

13 taitaa olla vain hivenen katkeroitunut. Ja nämä katkeroituneet mammat täällä sitten valittavat ja etsivät syyllistä omalle pahalle ololleen. Kun jostain syyn on löydyttävä. Itsessähän ei ole koskaan vikaa, vain muissa! Eikö?



Kun ei voida myöntää, että vl-äidit ovat hyvin pärjääviä, jaksavia ja monestikin itsestään ja lapsistaan+miehestään hyvää huolta pitäviä. Tunnen heitä tooooosi paljon!



Totta tai tarua tuo kertomuksesi anopista, mutta kyllä vl-äiditkin ovat valveutuneita lapsiasiassa. Esim. tunnen heitä muutamia, joilta esim kohtu poistettu sairauden takia. Kyllä, on poistettu. Eivät siis enää henkensä uhalla "tee" lapsia.

Vierailija

Olen opiskelijaäiti, lääkiksessä. Mies hoitaa lapsia kotona, omasta tahdostaan, ei alistettuna. Hänelläkin on maisterin paperit ja aikookin palata duuniin kunhan kotona olo alkaa kyllästyttää. Tunnen ehkäisykeinot kuin omat taskuni, vaikka en ole niitä itse testannutkaan. Eikä koskaan ole tullut mieleenikään ehkäistä. Ja arvatkaa mitä? Minulle ei ole kertaakaan elämäni aikana sanottu, etten saisi ehkäistä. Ei K-E-R-T-A-A-K-A-A-N. Ja siltikin omassa tunnossani tunnen niin, että en H-A-L-U-A ehkäistä. Minun olisi erittäin helppo tehdä niin salassa kaikilta, mieheltänikin, mutta omatuntoni ei minun salli niin tekevän.

Etsikää yksikin lestadiolainen nainen joka olisi pakotettu synnyttämään rajaton määrä lapsia. Uskoisin, ettei sellaista naista ole olemassakaan. Jokainen tekee juuri kuten omassatunnossaan hyväksi näkee. Sille te ette voi mitään, että puhdas omatunto on samanlainen jokaisella uskovaisella äidillä ja tämä taas johtaa samankaltaiseen käyttäytymiseen.



t. hyvin itsenäiseen ajatteluun kykenevä opiskelija (sekä tällä hetkellä 4 lapsen äiti)

Vierailija

Kyllä nämä monet "VL:sten" tai entisten sellaisten kirjoittamat viestit kertovat surullista tarinaa siitä, kuinka omakohtainen usko on vielä LÖYTYMÄTTÄ tai kadonnut. On ilmeisesti lapsesta asti uskottu perheen mukana ja pakotettuna. Tällaisia surullisia tapauksia löytyy meistä uskovaisista paljon. Joillekin vanhemmille on ilmeisesti ollut kunnia asia että kaikki kolmetoista ovat ja pysyvät uskovaisina. Minun kohdalla on ollut suuri siunaus, kun näin ei ole ollut. Vanhempani antoivat kokeilla ja löytää ja hakea omakohtaista uskoa. Ehkäisy on oma valinta! Kyse on uskosta. Löytyykö luottamusta ja uskoa siihen, että tulevalla lapsella on tarkoitus syntyä juuri nyt ja juuri meidän perheeseen. Löytyykö luottamusta että jaksan vielä. Jos terveys ei riitä, on tehtävä vaikea päätös. Ja siitä ei tarvitse kantaa syyllisyyttä!



Itse olen saanut onnekkaasti varttua ja kokeilla vapaasti vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Kokeilujen myötä löysin omakohtaisen uskon ja uskon vapauden. Kukaan ei ole koskaan pakottanut minua tekemään mitään. Tottakai pienenä opetettiin käymään seuroissa, samoin kuin opetellaan käymään koulussa tai treeneissä. Opeteltiin oikeaa ja väärää, mutta ei aivopesty! Äidilläni oli taito olla pakottamatta. Tätä taitoa toivon myös minulle ja miehelleni, sillä siitä on jäänyt kaunis muisto ja se on kantanut hedelmää! Nykyään suurenperheen äitinä, koen perheeni sekä myös uskon ja uskovaiset suurena lahjana elämässäni. Koen, että tämä kaikki on Jumalan minulle tarkoittamaa lahjaa ja elämän tarkoitusta. Jokainen lapseni on vahvistanut tätä tunnetta. Valitettavan usein huomaa että näin onnellisesti ei ole käynyt jokaisen VL:n kohdalla. On pakotettu ja kasvatettu väärin. Uskosta on tullut pakko ja suoritettava asia. Seuroihin on ollut pakko mennä, on ollut pakko pukeutua tietyllä tavalla, ei ole saanut leikkiä kaikkien lasten kanssa, kotiin ei ole päästetty kuin uskovaisia jne. Tämä on niin surullista ja totta. Ja mikä surullisinta juuri näistä "lessuista" puhutaan sitten ääneen ja kovaa. Ja yleistetään tapa koskemaan kaikkia uskovaisia.. Voimia kaikille suurperheille tämän vaikean ajan keskellä. Mielestäni uskostamme täytyisi kertoa enemmän niin olisi juttuja vähemmän. Mutta niin se kuitenkin on että tämä usko on Jumalan lahjaaei sitä kukaan ihminen voi toiselle lusikalla syöttää.

Vierailija

jollain tasolla myös omalta uskoltanne. Kysyn vain miksi minulla ei ole oikeutta kritisoida teidän valintojanne, samoja joita myös minulle koetettiin tuputtaa ja kun en niihin pystynytkään jouduin hylätyksi, kun te arvoisat VL:t täysin vapaasti kritisoitte minua ja elämän tapaani?



Eikö itsensä Jumalan asemaan korottaminen ole syntiä?

Vierailija

Pystytkö opiskelemaan haluamasi ammatin? Pystytkö valitsemaan työn ja uran? Vai onko kotiäitiys ja 10 lasta ainoa vaihtoehto? Onko sinulla mahdollisuus valita sinulle sopiva elämäntyyli ilman, että joudut selittelemään tai jopa suljetuksi oman yhteisösi ulkopuolelle?



-2-

Vierailija

[quote]

Oli tosi ankeeta, kun ope oli puoli vuotta töissä, sitten sijainen, kymmenen kk päästä taas oma ope, seitsemän kk päästä taas eri sijainen jne.



[quote]

.





Tyttöni esikoulussa ei ole yhtään vl. töissä ja LÄHES joka päivä on vastassa erit tädit!! Missä ne ei vl. sitten uinuvat? Ovatkohan kotona hoitamassa sairasta lastaan vai itse kipeänä! Ymmärrän että sinuakin tympäsi, mutta kyllä minuakin vaikka kyseessä ei nyt olekaan vl.tädit. Ja kyseessähän on vain vuosi, mutta noin pienelle olisi tärkeää se vakituinen hoitaja, varsinkin jos kyseessä on ujo lapsi..

Vierailija

"

Lainaus:

yhtä lailla se jatkuva vaihtuvuus haittasi koulunkäyntiä. Mutta jos pienen vauvan äiti haluaa muutaman viikon jälkeen jo takaisin töihin, vaikka olisi oikeutettu olemaan äitiyslomalla niin se kertoo siitä, että vauvaa ei haluttu, se vain tuli.

"



Kadehditko kenties!? Siihen aikaan kun äitini sai lapsia, ei todellakaan ollut tällaisia lomia kuin nykyään. Ja hänhän sai hoitaa vauvan samaan aikaan. Oppitunnit ei ala-asteella ole kovin pitkiä, joten hän kävi syöttämässä vauvaa joka välissä, pani nukkumaan ja kävi pitämässä tunnin samassa talossa. Että eipä juuri poikkea normaalin kotiäidin hommasta.

Äitini on hyvin lapsirakas edelleen, että kysyppä vain halusiko hän lapsia vai ei! =)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat