Onhan sekin alistuneisuutta, kun nainen joutuu vuosikausia odottelemaan

Vierailija

milloin mies on valmis lapsen yrittämiseen ja miehen toive lapsiluvusta on se johon naisen pitää suostua (vaikka itse haluaisi enemmän) ja pahimmassa tapauksessa jopa tehdä abortti vasten omaa tahtoa.

Kommentit (9)

Vierailija

Mutta ihan yhtä paljon naisen on alistuttava, jos mies ei halua lapsia, kuin miehen, jos nainen ei halua. Lapsen etu ratkaisee, ei naisen, eikä miehen. Ja jos lapsi on kynnyskysymys, kannattaa nuo asiat puhua selviksi ennen vakiintumista.

Vierailija

Mutta 10 vuoden päästä on tilanne toinen, toinen haluaakin, toinen ei olekaan vielä valmis ja sanookin, että ei taida haluta koskaan lapsia.. 10 vuotta menee ns. hukkaan!



Tai jos tullaan vahingossa raskaaksi, haluamattaan, ja ajatukset vaihtuu herkästi toisella, varsinkin naisella että haluaakin pitää lapsen.

Vierailija

jos mies haluaa abortin, niin naisen tulee siihen suostua ts. miestä ei saa "pakottaa" isäksi. Tämä jos mikä on naisten alistamista pahimmilaan.

Vierailija

Lapsella on oikeus siihen, että molemmat vanhemmat haluavat hänet ja ovat valmiita kantamaan vastuunsa.



Jos se ei kelpaa niin voi hommata uuden suhteen jossa ajatukset menee yksiin.

Vierailija

että suostuuko siihen alistamiseen. Eli siis odottaako että mies on "valmis isäksi" (mitä ne kaikki eivät ole välttämättä koskaan) tai mitä muita syitä sille esitetäänkään ettei lapsi olisi vielä kovin tervetullut. Samoin tuo abortin tekeminen on sellainen asia, että mun mielestä se on naisen vallassa päättää tekeekö sen vai ei - jos pitää mieluummin miehen ja katkeroituu abortista, siitä vaan. Jos on valmis vilkuttamaan miehelle keittiön ikkunasta mutta pitää lapsen, mikäs siinä. Itse kallistuisin jälkimmäiseen.



Meillä esikoinen tuli yllätysvauvana, että vasta toisesta lapsesta käytiin keskustelua tyyliin "joko olisi sopiva hetki". Mies toki vähän epäröi, mikä luultavasti liittyi lähinnä haastavaan esikoiseen ja siihen että mies itse oli juuri ollut ko. lapsen kanssa 2v. koti-isänä. Kuitenkin keskustelussa molemmat olimme sitä mieltä, ettei se ole mikään vaihtoehto että jompikumpi meistä joutuisi alistumaan toisen tahtoon. Mies kuitenkin oli sitä mieltä, että tuskin se toinenkaan lapsi mikään maailmanloppu on, hän pitää mieluummin perheemme kasassa ja ottaa siihen yhden jäsenen lisää kuin lähtee perhettä rikkomaan. Myös tuosta aborttiasiasta on keskusteltu, ja mies tietää etten mä suostuisi aborttia tekemään hänen toiveestaan/tahdostaan/painostuksestaan. Kuulemma olisi valmis myös jatkossa yllätysvauvoihin, koska yhtä lailla hänkin on niiden alulle saattamiseen osallistunut kuin minäkin - mutta minä yksin kärsisin abortista, jos menisin sellaisen vasten tahtoani tekemään.



Mutta luultavasti, jos mies ei olisi näin samoilla linjoilla mun kanssani, eikä näistä asioista pystyisi edes puhumaan meillä (kuten tuntuu monesti olevan), olisin jo lähtenyt tästä parisuhteesta ja etsinyt sellaisen suhteen, jossa oltaisiin yhteisillä linjoilla ja asioista voidaan puhua.

Vierailija

Itse odotin 6v, että viimein miehestä oli sopiva aika tehdä lapsi. Ja nyt on sitten toisesta kädenvääntöä.. Eipä ole minulla sananvaltaa tähän asiaan paitsi tietenkin jos en haluaisi lapsia.



fanny

Vierailija

Kyllä nainen voi tehdä abortin, vaikka mies haluaisikin lapsen. Silloin nainen vaan perustelee asian itsemääräämisoikeudella vartaloonsa tjsp... V*ttumaisia voidaan olla puolin ja toisin.

Vierailija

Eikä ne kymmenen vuotta mitään hukkaan ole menneet jos on eletty onnellisessa parisuhteessa, ja mitä syytä olisi lapsettomien elää onnettomassa parisuhteessakaan?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat