Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vähän niin kuin Mikkosella..

Vierailija

Olin aikoinaan yh-äiti. Jouduin eroamaan alkoholistista, joka lupaili ja yritti, mutta lapset kärsivät kanssani ja vaikka oli kolme alle 4- vuotiasta, erosn. Isälle ei voinut antaa tapamisoikeutta eikä välittänytkään..



Vähän myöhemmin aloitin seurustelun entisen kihlattuni kanssa, joka ei ollut vastuuntuntoisena halunut lapsia kanssani yhdessä ollessamme, (opiskelut, vastuu jne) ei ollut muuta erimielisyyttä yleensä.



Hän näki kuinka kolme lastani sairastelivat päiväkotihoidossa, yhden ryhmässä vaikea puremisvimma lapsilla ja jäljet sen mukaiset.



Päiväkodista ei iloa paljoa ollut kun aina joku lapsista oli sairas... Sitten nykyinen mieheni sanoi - Ei kai tää paljon tämän pahemmaksi muutu, pannaan hynttyyt yhteen ja mennään naimisiin, jää hoitamaan lapsia kotiin, Tuntuipa helpottavalle siinä tilanteessa.



Otin perheen menoihin sen verran osaa että yksi lapsi tuli meille hoitoon, Hyvin meni.



Kun meille tuli lisää lapsia edellisten kasvaessa kouluikään jne, pystyin käymään työssä työaikajärjestelyjen vuoksi niin, ettei hoitopäiviä tullut montaa kuukaudessa. Nekin mummon avulla sai järkättyä.



Mutta tuli myös se tilanne että viimeinen lapsi meni naapuriin perhepäivähoitoon, Hoitaja joutui lopettamaan työnsä jo parissa viikossa. Lapsellaan todettiin sairauksia jotka vaativat niin monia tahoja, ettei enää sinne.



Istuttiin mieheni kanssa pöydän ääreen kynän ja paperin kanssa laskemaan kuinka rahat riitävät jos jäisin kotiäidiksi.



Oli kolme isompaa koululaista, kolme alle kouluikäistä, joista nuorin hoidossa ollut, Kaksi muuta pärjäsivät isän vuorotyö takia, tulihan koululaisia iltaäivästä kotiin, jolloin isä sai nukuttua sikeämmät unet ennen työhönmenoa.



Alettiin miettimään mistä voidaan pienentää menoja -Tarkistetaan vakuutusyhtiöstä ja kenties vaihto, oli OK-talon vakuutus, auton, jne, lehtitilaukset, enempi kotiruokaa, olin työmatkoineen 12 tuntia päivässä kotoa pois, jolloin helpotuksia tuli ruuan laittoon (isommat haki nuorimman koulusta tultuaan perhepäiväh.. ettei lapsi ollut koko työ -ja matka-aikaani hoidossa, vaan 6-7 tuntia.)



Lopulta puuttui laskujen jälkeen enää pieni summa, jonka uskoimme saavamme hoidettua.



Huh, silloin olin onnessani ja helpottunut , sain jäädä hoitamaan lapsia, vaikka tiesin ettei rahaa sitten ollut kuin välttämättömiin. Muistan hihkuneeni että jee, nyt minulla on aikaa ommella ja neuloa! Ehtiihän sitä sitten työhön kun nuorimmat kasvavat.



Nuorin oli 1,1v sisar 3v seur. 6v sekä kolme koululaista, joista oli apua paljon.



Tuntui että aikaa jää, ja aina on kiva opiskella.



Sain hoitovapaalla suoritettua kasvatustieteen apron, edellisestä lapsesta ollessani äitiyslomalla opiskelin erityispedag, Oli ihanaa aikaa olla kotona...

Kommentit (3)

Vierailija

Kun nyt kuitenkin miehellä on vielä opinnot kesken ja itselläni on jo akateeminen koulutus, niin ei siinä laskemiset auta, vaan töihin on mentävä.

Vierailija

Mikkosilla on iäkäs isä, minun mieheni on minua 4 vuotta nuorempi ja vastuuntuntuinen silti. Nyt yhteistä taivalta pidempään oltu, kolme omaa edellisen kanssa ja kolme yhteistä ja kaikista haluaa pitää huolta tasa-arvoisesti.



En pokastanut miestä eroni jälkeen minulle elättäjäksi, nuortakin vielä, hän minua kosi ja halusi sittenkin vielä lapsia. Löytyy näköjään sellaisiakin miehiä, jotka haluavat elättää perheensä mielellään, vaikka vaimo on kotona.



Hänen mielestään on hyvä jos olen kotiäitinä, Lasten sairasteluja ollut mm. ihan tarpeeksi.

Uusimmat

Suosituimmat