Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vauva 10kk ja koiranpentu.. selvitäänkö me? neuvoja pyydän.

Vierailija

Ihan ensiksi pyydän että älkää lynkatko tässä on tarpeeksi paha mieli muutenkin.



Meillä on ollut iso koira joka oli viisi vuotias ennen vauvan syntymää. Vauva ja koira tulivat toimeen mainiosti, eikä vauva pelännyt yhtään (niinkuin ei meidän kissojakaan). Koirasta jouduttiin luopumaan pari kuukautta sitten pahan sairauden takia ja nyt päätimme hankkia uuden.. pienemmän rotuisen.



Mietittiin kyllä tarkkaan, tiesin että pennun ja 10kk ikäisen vauvan kanssa on kova työ, mutta ajattelin että kun nyt olen kotonakin (hoitovapaalla) niin kyllä selviäisimme ja minulta riittäisi aikaa molemmille.



Uusi koira on nyt ollut meillä viikon, muuten on mennyt hyvin mutta vauva pelkää koiraa suunnattomasti :( En ymmärrä mistä tämä pelko on nyt tullut.. jos koira on metriä lähempänä vauvaa alkaa kauhea huuto, paniikki ja tärinä.. olen yrittänyt näyttää vauvalle että katso, koira on ihan kiva.. näin silitetään ai, ai.. mutta ei välillä jo ojentaa kättä ja sitten alkaa taas itku.



Koirallakin on tietysti hampaidentestailuvietti, jota en vielä ole saanut kitkettyä vaikka joka kerta kun ottaa minua käteen tai vaatteeseen kiinni, komennan että ei..pari kertaa on ehtinyt ottaa vauvaa hihasta kiinni, mutta en usko että pelko tuosta johtuu.



Mikä siis avuksi? :( Tuntuu niin turhauttavalta kun molemmat pitää olla koko ajan eri huoneissa tai toinen mun sylissä, toinen lattialla..



Onko kellään ollut vastaavaa?

Kommentit (4)

Vierailija

Meillä pentu oli villi ja itsepäinen ja nuorempi lapsi säikkyi sitä alkuun. Tämä lapsi siis on erityislapsi eikä osaa kävellä eikä puhua, joten tilannetta oli vaikeampi saada hallintaan.



Koiran kanssa jouduttiin hetki käymään johtajuustaisteluakin kun yritti ottaa musta yliotetta, miehelle alistui heti. Lapselle koira ei koskaan tehnyt mitään, mutta tämä siis säikkyi koiran riehumista ja lähelletuloa. Tuo alkoi kuitenkin rauhoittua jo muutaman viikon sisällä ja koira oppi jättämään nuoremman lapsen rauhaan, vanhemman kanssa leikkivät ihan kivasti.



Suuri muutos koirassa tapahtui siinä 4,5kk iässä kun hampaat olivat vaihtuneet. Samalla alkoi muutenkin rauhoittua ja uskoa paremmin. Sisällä riehumiset saatiin karsittua pois (karsimista tehty alusta asti, mutta villi pentu ei aina uskonut) ja nuorempikin lapsi alkoi kiinnostua koirasta.



Nyt koira on 10kk ja ovat nuoremman lapsen kanssa parhaat ystävykset!

Vierailija

Onko pentu villi (niinkuin pennut yleensä) ? Pelkäisikö vauva sen takia että pentu riehuu tai jotain? Teidän täytyy varmaan pikku hiljaa yrittää totuttaa toisiinsa. Kannattaa myös seurata pentua todella tarkkaan, pennun "leikkiin" kuuluu kai nimenomaan tuo näykkiminen ym. Jos yhteiselo ei ala sujumaan niin kehottaisin luopumaan koirasta tai ainakin väliaikaisesti sijoittamaan jonnekin muualle, ettei vauva tule traumoja... Toivottavasti elämä alkaa sujua vauvan ja hauvan kanssa.

Vierailija

menit juuri nyt ottamaan koiranpennun? Ettekö ois voineet odottaa, että lapsi on isompi? Mä en tajuu tällaisia älykääpiöihmisiä ollenkaan. Koira ei ole esine, että se vain hankitaan ja ajatellaan, että selviydytään. Mielestäni teet hallaa sekä koiralle että lapselle, jos heitä ei voi edes samassa tilassa pitää. Anna jompikumpi pois!

Uusimmat

Suosituimmat