Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Menin käymään kaupassa ja kun tulin takaisin autolle niin huomaan, että vauva parkuu sydäntäsärkevästi turvakaukalossaan. Olin täydellisesti unohtanut, että mulla on vauva mukana. Onneksi en tehnyt kauhean pitkää kauppareissua ja vauva nukkui varmaan ainakin osan ajasta, koska se oli menomatkan ihan hiljaa takapenkillä. Olisikin pitänyt meteliä niin olisin parkkiksella muistanut ottaa hänet mukaan....Kauhee huono äiti-fiilis. Esikoisen aikaan mä näin painajaisia että unohdan vauvan vaunut jonnekin enkä tiedä mihin oon ne jättänyt. Ei ole edes sitä tekosyytä, että vauva valvoittaisi, koska hän nukkuu hyvin. En ymmärrä, miten voi pätkiä näin pahasti.

Sivut

Kommentit (25)

varmaan vähän yli vuoden ikäisen. Olikin unohtanut ja parkkihallissa noussut jo autosta, ja sitten vasta huomannut ikkunasta että mikäs se tuolla takapenkillä istuu. Lapsi oli ehkä nukkunut tai ainakin ollut ihan hiljaa.

Ei onneksi käynyt niin kuin Ruotsissako se nyt oli tässä vuosi pari sitten,

kun isä oli unohtanut lapsen työpäivän ajaksi autoon ja lapsi kuoli ennen nyt muista

helteeseenkö vai mihin ?

Oli vauvanvaunujen kanssa kävelyllä, poikkesi lähikauppaan ja jossain välissä sitten kai vain lähti etsimään jotain hyllyn toiselta puolen. Kaupan ulkopuolella sitten tajusi, että nyt kyllä jotain unohtui...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jätin siksi aikaa lastenvaunut jalkakäytävälle, kun pakkasin vauvan turvaistuimeensa, laitoin ostoskassit etupenkille ja huristelin sitten tieheni... Voihan RRRRumasana. Ne oli viety jo jonnekin kun muistin mennä etsimään.

naisesta, jonka oli tarkoitus vieda lapsi (vauva?) paivahoitoon ennen toihinmenoaan. Lapsi oli ollut takapenkilla hiljaa, ja nainen unohtanut paivahoidon ja ajanut suoraan toihin. Tyopaivan paatyttya autoon mennessaan loysi lampohalvaukseen kuolleen lapsensa takapenkilta.



Hirveaa!!

Ei mitään noin vakavaa unohtamista ole käynyt, mutta kerran kyllä ihan pissat housuissa naurettiin. Meidän kuopus oli silloin puolivuotias ja tosi tyytyväinen ja rauhallinen pakkaus, esikoinen 2v taas tempperamenttinen ja vilkas, ns. pideltävä. Oltiin oltu kyläilemässä läpikulkumatkalla tuttavapariskunnan luona ja lähtiessä kun pakattiin autoa annettiin vauva tuttavamiehen syliin, oma mies pakkasi autoa ja minä hiki hatussa yritin saada kiemurtelevaa esikoista istuimeen. Sitten molemmat autoon istumaan ja vyöt kiinni ja "heihei" kun tuttavamies kysyi vauvaa näyttäen että "otatteko tän kuitenkin kans?".

Ihmetteli kotona sitten kun on niin hiljasta.

Oma isäni unohti mut kerran pitelemään porttia. Avasin siis pihaportin ja piti yhdessä siitä jatkaa matkaa. Suljin portin auton perässä ja katselin kun isäukko mennä huristeli. Ei ollut kännyköitäkään silloin vielä että olisi perään soittanut. Kotona äiti sitten kyseli että mihin sä olet likan jättänyt.

Olimme koko köörillä isossa supermarketissa. Kaksi kärryä, toinen vauvakärry, toiseen kasasimme ostokset. Pienin oli ihan vastasyntynyt. Jossain vaiheessa hieman hajaannuimme (me vanhemmat ja kaikki kolme lasta) ja kun pääsimme kassalle hiukan myöhemmin, tajusimme jotain puuttuvan. Yksi kärry oli jäänyt pakastealtaiden tuntumaan. Vauva siellä nukkui ihan tyytyväisenä - onneksi- Mutta kyllä tunsimme itsemme varsin kauheiksi ihmisiksi.

luuli että oli tullut autolla, meni jonkun muun samanlaiseen autoon, kun meillä silloin oli(avaimet sopi täydellisesti) ajoi kotiin ja sitten muisti.. Kyllä taisi sillon pelästyä..

ei tuolla nyt ole masennuksen kanssa tekemistä..



äitiys kun tuo mukanaan muistin menetyksen :)



Et ole ainoa!



Olen talvipakkasella ( tosi pitkän ajomatkan jälkeen) nostanut 3v lapseni autosta ilman kenkiä ja käskenyt kävellä ovelle. Ihmettelin että mitä se lapsi jänkkää vastaan kunnes lapsi tajusi sanoa että on kylmä jaloille :D Sen jälkeen muistan kyllä laittaa kengät jalkaan hänelle :D



Olen sata kertaa istunut vessassa ja miettinyt pissasinko jo vai en..



Kun toinen vauva syntyi niin todella usein meinasin unohtaa hänet kotiin kun lähdettiin johonkin :) Aina onneksi viim ulkona oven luona muistin :)



Tarvitseeko neuvolassa oikeasti kertoa äideille ettei autolla saa ajaa väsyneenä :D Eikö jokaisen ihmisen oma maalaisjärki sano mitään...



Ei pelkkä univaje välttämättä tee huonoa muistia. Esim itselläni on niin monia asioita mietittävänä ja huomioon otettavana joten pakostikkin joskus jotain unohtuu.

Näytin esikoiselle jotain ja irrotin otteen matkarattaista. Luulin, että pysyvät paikallaan varmistamatta asiaa. Ne lähti vauhdilla rullaamaan pitkää alamäkeä alas. Säntäsin perään ja juuri kun rattaat törmäsivät kadun reunukseen sain ne kiinni. Jos en olisi saanut rattaat olisi kaatuneet eteenpäin ja niissä ei ollut edes sitä tankoa siinä edessä. Tai jos rattaat olisi menneet mäen alas olisi ne päätyneet vauvoineen mereen.



En siis unohtanut vauvaa, mutta hetken unohdus meinasi koitua vauvan kohtaloksi. Säikähdin tosissaan ja vauvakin alkoi itkeä siitä reunukseen törmäyksestä.

Hajamielisyys on ihan normaalia, varsinkin pienten lasten kanssa eläessä.

Mutta onhan se siis todella kamala tilanne jos lapsi unohtuu! Onneksi ei mitään sattunut.



Mä kuulun kyllä useimmiten siihen kastiin jotka hyssyttelee tyhjiä ostoskärrejä kun vauva ei olekaan mukana ollenkaan. Viimeksi tänään kaupassa hilasin kärryjä lähemmäs itseäni jotain tuotetta tutkiessani että vauva on varmasti turvassa...kunnes tajusin että ei mulla mitään vauvaa kärryissä ole, isänsä kanssa kotona se on.

Olimme lapsena koko perhe Euroopanturneella autolla. Pysähdyimme Saksassa moottoritien varteen huoltsikalle ja kun oli kahvit juotu ja pissitty, starttasi auto ja lähdimme kohti ramppia. Onneksi veljeni sai juostua auton ajoissa kiinni. Olisi mahtanut 7-vuotiasta pelottaa yksin vieraalla maalla. Motarilla kääntyminen ei ole missään, eikä varsinkaan Saksassa kovin nopea juttu.

yksivuotiasta pyörällä kyyditen



oli mokoma niin hiljaa että unohdin viedä sen hoitoon, työpaikan pihalla tajusin että hitto tuo on vielä tuossa ja ei kun taas satulaan....

kaverini on unohtanut taaperon hiihtokeskuksen nuotiopaikalle ja muistanut vasta 30 minuutin päästä lapsensa.



Entinen työkaveri oli unohtanut vauvan marketin ostoskärryyn turvakaukalossa, kerennyt jo kävellä kaupasta ulos ja autolle ennen kuin oli muistanut lapsensa

Kaupassa oli mukana kaveri ostoskärryineen, ja siihen ladoin sitten kaikki tavarat.

Vasta kassalla mietin puuttuvia appelsiineja ja siinä vaiheessa tuli mieleen, että ENTÄS VAUVA???



No vauva nukkui siellä hedelmähyllyillä ihan rauhallisesti, mutta minä kyllä en ollut rauhallinen seuraavaan puoleen vuoteen..

ymmärrän kyllä hajamielisyyden ja muistikatkot, kun ollaan suunnilleen kuolemanväsyneitä ja univaje vaan jatkuu ja jatkuu. Mutta että unohtaa, että lapsi on mukana, kuulostaa hurjalta. Olin kyllä itsekin niin väsyksissä vauva-aikana, että silmissä maailma huojui ja välillä musteni eikä välillä muistanut, mihin on menossakaan. Eihän se ollut edes turvallista lähteä mihinkään auton kanssa, mutta ei neuvolassakaan edes mainittu näistä turvallisuusasioista, vaikka väsymyksestä puhuttiinkin.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat