Vierailija

.

Sivut

Kommentit (30)

petti minua suhteen alussa 9 vuotta sitten, ikinä en ole luottamusta takaisin häneen saanut.. Lisäksi olen muutenkin sairaalloisen mustasukkainen, ihan tahtomattani.. Mutta mies halusi jatkaa, joten itseppähän kärsii ja aivan ansaitusti..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pettäminen on asia, jota kumpikaan ei antaisi anteeksi, joten tiedän kyllä, ettei hän minua ja perhettään haluaisi riskeerata millään tavoin. Itse en pettäisi ja uskon, ettei hänkään. Eli luotan, enkä epäile. Mutta tietenkin yksi suurimmista peloistani on, että jotain tuollaista sitten sattuisikin. Varmaan johtuu siitä, että pyörin täällä ja luen näitä viestejä pettävistä aviomiehistä.

väitätkö että vain miehet pystyy vedättämään, tai vedättämään helposti? Minä puolestani uskon, että naiset ovat tässä ihan yhtä taitavia. Luulen, että se on luonne-, ei sukupuolikysymys.

Tosi typerältä kyllä tuntuu, että aikuinen mies polttaa salaa vaimoltaan ...



Lainaus:

oli kyseessä tupakanpoltto tai mikä tahansa asia, on aina tyrmistyttävää huomata miten helposti mies pystyy vedättämään.

Siis pokkana valehtelee päin naamaa että ei vaikka tupakoi, vaikka oikeasti polttaakin, ja asian tekee pahimmaksi se, että omatkin kaverit tietää siitä, mutta sinä et. Vie todella luottamusta.

Jos mies pystyy tuollaisesta ihan pokkana valehtelemaan, niin mistä sitä enää tietää vaikka sillä olisi vaimo ja 2 lasta jossain naapurikaupungissa.

Ei pysty enää luottamaan mihinkään mitä mies sanoo.

mutta eihän kukaan voi tulevaisuuteen nähdä. Jos hän rakastuu palavasti, niin ... Luotan siihen, että hän kertoo minulle. Ja luottamukseni häntä kohtaan koskee kaikkea,ei vain uskollisuutta. Ja sama tietysti toisinpäin, eli pyrin elämään niin, että hän voi luottaa minuun.

mutta sitä, ettei koskaan pettäisi, en voi vannoa edes omalta kohdaltani - miten sitten toisenkaan. Elämä tuo eteen kaikenlaista. Turha murehtia etukäteen.

Jos toinen (minä tai mies) tekee jotain väärää toista kohtaan niin siitä luonnolliseti kerrotaan ja asia käydään läpi. Itse olen joskus melkei lopettanut suhteen toisen miehen takia ja tunnen suurta kaunaa itseeni varmaan kuolemaani saakka vaikka asia on sovittu.

Eikö jokanen normaali ihminen ole pahoillaan virheistään ja halua olla toiselle hyvä?

Miten parisuhdetta voi koskaan lähteä arvostamaan jos siitä salaa asioita?

Miten toista voi rakastaa jos ei ole rehellinen, vaikka omat virheet satuuttaakin toista?

Häpeän itseäni joskus ihan sietämättömästi, mutta miten ihoni alla kuhisisikaan jos en rakkaalleni tunnuistaisi mimmonen olen?



Parisuhde on mulle epäitsekästä, siinä tekee joskus asioita jotka mielyttää enempi toista -pettäminen on itsekkyyttä. Pelko että toinen jättää, koska ei hyväksy enää MINUA virheitten kautta.



Mutta kaikista kamalinta mitä pettäjä voi tehdä on syyttää kumppaniaan teoistaan! En voi koskaan sanoa että petin mieheni vaan koska sillä nyt on semmonen muna ettei se riitä. Vai voiko?

Tekeekö parisenttiä oikeasti niin paljon? Mieheeni olen tyytyväinen, se syy on yksin MINUSSA. Mistä minä tiedän mimmonen se joku toinen on, jos olis vaikka miestäni huonompi/pienempi/nopeampi..

Mulla ei varsinaisesti ole miestä tällä hetkellä. Asun poikani kanssa kahdestaan, mutta olaen muutaman kuukauden tapaillut yhtä miestä. Ja ei, en luota häneen siinä mielessä, ettei ikinä pettäisi. Mutta toisaalta en myöskään itse aio loppuelämääni viettää hänen kanssaan.

kun on töissä kotonaan, ja minä myös :) Joten vaihtoehdoiski jäisi ne muutamat baari-illat vuodessa. Mutta mies on kyllä liian viisas ja mukavuudenhaluinen, että ei ottaisis riskiä joutua asumaan yksin ilman vaimoaan ja lapsiaan....... Olemaan viikonloppuisä vain.......



Ja on myös sen ikäinen, että tietää ettei se vaihtaminen mitään kannata ;)

mutta sairas mieleni kehittelee kokoajan salaliittoteorioita, jos miehellä kestää vaikka "liian kauan" tulla kotiin jostain, epäilen heti ettei hän ollutkaan siellä missä sanoi olevansa. yms.

vaikkan ei pettäisikään, mutta luottamus meni täysin, kun hän valehteli päin naamaa vuoden, ettei muka polta.. ja hyvin oli piilotellut ja vaikka epäilin joskus, se kiisti sen taitavasti. Pahinta oli, että myös siskoni ja pari kaveriani tiesi asiasta ja kuitenkaan eivät kertoneet mulle, vaikka ylpeänä kerroin hänen päässeen tupakasta kokonaan eroon.



Meillä on seksin saralla ollut avoinsuhde jo kauan, mutta se tupakka-asia tuntui paljon pahemmalta, kuin ajatus siitä, että menee luvan kanssa jonkun toisen kanssa naimaan..



se, monen mielestä pikkujuttu vei jotenkin pohjan kaikelta.

Luotan. Ja jälkimmäisestä en taas tiedä.



Pääsääntö on elämässä, että mä luotan kunnes toisin todistetaan. Sama juttu kaikkien muidenkin ihmisten kanssa.

Mies on vain jotenkin niin läpeensä luotettava ja uskollinen. Sitä paitsi hän ei juuri viihdy muiden ihmisten seurassa kuin minun ja lasten, sekä muutaman harvan ja valitun ystävänsä ;-).



Miehen isästä huokuu sama pomminvarma uskollisuus kuin miehestäkin. Juteltiin just jouluna anopin kanssa, miten mies tai hänen isänsä ovat itse niin uskollisia luonteeltaan etteivät edes ymmärrä, kun joku olisi heistä kiinnostunut :-) Molemmat ovat karismaattisia tyyppejä ja ammattinsa puolesta koko ajan tekemisissä nuorten, kauniiden naisten kanssa, joten kiinnostuneita on kyllä vuosien varrella ollut.

Luotin mieheeni ja sain tietää että se oli pettänyt, eli on entinen mies nykyään. Se oon sentään oppinut ettei kannata luottaa keneenkään kuin itseensä ja silloinkin varoen!! Kenenkään ei kannata olla turhan sinisilmäinen, en halua yleistää mutta lähes kaikki tuntemani miehet pettävät ovat joskus pettäneet.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat