Poiminta

Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?

Sivut

Kommentit (847)

Eksäni on normaalisti todella korrekti ja asiallinen. Synnytys kuitenkin hieman pisti nupin sekaisin. Istui koko tunnin mittaisen ponnistuksen ajan vierelläni selkä suorana hiljaa. Katsoi vaan lasittunein silmin järkyttyneenä minua. Riemastui kuitenkin pojan synnyttyä: " HEI KATO, SEHÄN NÄYTTÄÄ IHAN JUHALTA!?" . Kätilö loi nopean napakan, hieman kysyvänkin katseen ensin eksääni ja sitten minuun. Tämä Juha on eksäni serkku, eikä suinkaan tarkoittanut, että hänellä olisi jotain tekemistä vauvan olemassaolon kanssa. :) No mutta tätä ei kätilö tiennyt. Hävetti. :)



Tätä seurasi Homermainen kommentti: " Näiksää sen vehkeet..?" Sanoen tämän kuitenkin lähinnä itselleen, jonka jälkeen tyytyväinen vaisuhko nauru. Ilmeisesti vastasyntyneen pojan turvonneet ulokkeet lisäsivät jotenkin isän miehisyyttä. :)

Hän oli juuri saanut vaatteet päällensä ja minä nojasin keittiön pöytään todella kipeän supistuksen kourissa.

Mieheni tulee keittiön ovelle kengät kädessään ja sanoo minulle

" Pitääkö sinne nyt jo lähtee turhaan oottamaan ja istuskelemaan!"



Siihen kihisin vain vastaukseksi että " nyt ne kengät jalkaan niinku olis jos aiot mukaan tulla!"



Viikkoja oli tuolloin jo 40+2 ja ponnistus vaihe alkoi melkeimpä samantien kun päästiin synnytys saliin.

Meillä mies käyttäytyi ihan OK, paitsi että pahimpien supistusten aikana, kun emme vielä olleet päässet synnytyssaliin, rupesi virittelemään TV:n kanavia paikoilleen. Minulla hirveät kivut ja mies vain tyyneesti roplasi kaukosäädintä, TV:n lumisateen äänet meinasivat tehdä hulluksi. Ja miestä kun vain harmitti, kun ei saanut jääkiekkokanavaa kunnolla näkymään, perkele!

esikoisen supistellessa en tiennyt milloin pitäisi lähteä sairaalaan ja ajattelin odotella kotona mahdollisimman pitkään, ettei vaan tule hukkareissua, ja etten herätä miestä turhaan. säännöllisiä supistuksia oli ollut lähes kolme tuntia (8 ja 5 min välein). herätin tulevan isän ja sanoin " kato kellosta supistusten väli kun en enää tajua" . mies nosti päätä ja sanoi " kakskyt yli neljä" . en viitsinyt mitään kommentoida, mutta aika nopeesti lähdettiin sairaalaan enkä saanut enää itse edes vaatteita päälleni. (tyttö syntyi 7.19)



sairaalassa minä hölmöilin ilokaasun voimalla, mies kyllä tunki ahkerasti maskia naamaani, luuli että alan hihittelemään.. ei toiminu mulla niin, aloin kiroilla entistä enemmän.



ihania juttuja, en vielä ehtinyt lukea kaikkia.

Olin viikolla 30 ja supisteluja tuli muutama. Kaksinkerroin vaikeroin siinä niin mieheni totesi kauhuissaan " nytkö se jo tulee, miten se nyt jo???" :) Katsotaan miten synnytyksessä sitten! Osaa kyllä olla varuillaan kun olen lukenut näitä mainioita juttuja muitten letkautuksista!

että päätin sen tänne kirjata:



Kummeli oli 90-luvun lopulla kova sana ja sen lausahduksia lainasi monet. Nuori miesopettajanikin vähän huonommalla harkintakyvyllä oli todennut vaimolleen ponnistusvaiheessa " ärrä soristen" että " purista perseellä normaalisti, Silakka" . Vaimo oli kuulemma yrittänyt lyödä..



Ja tämän opettaja kertoi pokkana luokalliselle 18-vuotiaita tyttöjä:0)

Minua oli supistellut esikoisesta jo viikon päivät, kerran oli käyty kääntymässä synnärilläkin. Lopulta rv 40+1 menin itkien terkkarille valittamaan etten enää jaksa, en ole nukkunut viikkoon. Minut otettiin sairaalaan sisään nukkumaan, jotain lääkettä annettiin unen tuloa varten. No, synnytyskäynnistyikin yöllä ja kävelin saliin klo 6 aamulla. Siinä matkalla soitin miehelle että tulisitko tänne. Hän totesi unenpöpperössä että " päästääkö ne kotiin sieltä jo tähän aikaan aamulla??" . Nauroin ja sanoin että ei kun olen menossa synnyttämään enkä tulossa kotiin =)

oma syntymäni, josta äitini on " kauhukertomuksia" kertonut. Olen esikoinen ja Ruotsinmaalla syntynyt. Äitini ei vielä tuolloin puhunut tahi ymmärtänyt ruotsia juuri lainkaan, mutta synnytyssairaalassa ei suomen kielistä kätilöä saati lääkäriä löytynyt. Äitini ähelsi minua maailmaan 32 tuntia ja ainoat sanat, joilla hän ja kätilö kommunikoivat, olivat kätilön lausumat " NOSTA PERSE." Nekin hoonolla soomella. Isäni oli minut nähtyään todennut: " Onpa kaunis lapsi!" vaikka olin ollut sininen, lähes musta, koska napanuora oli ollut kaulani ympärillä.

Itse synnytin reilu vuosi sitten ja mieheni nukkui tyytyväisenä (kuten moni muukin näköjään) ja kertoi sitten ponnistusten välissä lehmien poikimisjuttuja kätilölle (kuten jokunen muukin).

TOD HAUSKOJA JUTTUJA! Miten kirja edistyy?

Meillä synnytys pari viikkoa sitten, mulla käynnisteltiin Cytotecillä, mitään ei tuntunu tapahtuvan ja mies lähti sit kotiin. Iltasella supparit yltyi ja soitin sille, no se tuli sitten kotoa takas sairaalaan mut hämmästys oli suuri kun näin sen: sillä on AINA ollu parta mut oli kotona käydessään ajanu sen pois! (Hiukset hän ajelee aina pois)Aatteli että on " hygieenisempi" ! Oli kyllä oudon näkönen puoliso mulla tukena synnytyksen ajan... :)

joten mies ei ulkomailta ehtinyt mukaan. Äitini siinä sitten tohinalla herätti isäni (Klo 23.30) että me lähdetään nyt ******N kanssa synnyttämään johon isäni tokaisi sikeästä unesta heränneenä: " just joo okei, pitäkää HAUSKAA"



tosi hauskaa joo synnyttäminen onkin...

ei uskois että oli toinen lapsi jo syntymässä...



kaikki alko jo kotona ennen sairaalaan lähtöä. synnyin todella pahasti myöhässä ja se sairaalaan lähtökin oli yhtä juu-ei-jankkausta. koko päivä vietettiin kuulemma niin että äiti soitti isän töistä kotiin kun supistukset oli nin kovat ja säännölliset ja kun isä pääsi kotiin supistukset loppu kuin seinään. ei muuta kun ukko takasin töihin. ja taas alkoi supistukset ja ukko kotiin-supistukset loppu. tätä sitten jatku tosiaan koko päivän ja lopulta mummoni oli jo sanonu iskälle vitsinä että pysyt siellä töissä kunnes toi kakara on ulkona :D



lopulta yöllä sitten viimein olivat päässeet matkaan. no tähän kohdin tulee äitin viisauksia. koska hänellä kävely helpotti supistuksia niin hämpä halusi vältämättä kävellä sairaalaan (matkaa reilu pari kilometriä). sairaalalla sitten isä alko olemaan hiukan paniikinomaisessa tilassa (ei uskoisi ettätoinen tulossa) eikä tajunnu oikeen mitään vaan käveli äitin perässä paikasta toiseen ja yhtäkkiä tajusi olevansa synnytyssalissa (silloin ei kai ollu useinkaan tapana...). kauniit olivat isäni sanat kun oli lykätty lapsi syliin.... mulla oli nenä väntyny ahtaassa synnytyskanavassa poskelle ni isän ensimmäiset sanat mulle oli sitten hyi, ompa ruma. kiitti vaan :) äitin kertoessa mulle mun synnytystä ni tässä kohdassa iskä huusi viereisestä huneesta että ei oo enää samaa mieltä :) kiva niin :)

Parisen vuotta sitten kun esikoista odoteltiin oltiin saunassa kun supistukset alkoivat. Lähin siitä sitten hissukseen laittelemaan kassia kuntoon kun tuntui että nyt vihdoin tuli lähtö kun oli jo reilu viikko mennyt yli lasketunajan. Kun mies tuli saunasta niin huomas, että sieltähän tulee 24h -sarja. Minä siinä puhisin ja puhkuin ja ravasin supistusten ollessa pahimmillaan huoneesta toiseen, niin mies vaan sanoi, että istu alas, hän ei lähde mihinkään ennen kuin tämä ohjelma loppuu..



No päästiin vihdoin autoon kun ohjelma loppui 15minuutin kuluttua, niin huomattiin, että bensatankki on sen verran tyhjä että pakko kiertää huoltsikan kautta, josta tulee n.5km lisää matkaa. Kyllä siinä viereisessä mittarissa seissut kaveri katsoi huvittuneena kun minä karjun autossa miehen tankatessa aina suppareiden tultua ja mies kaikessa rauhassa alkaa vielä puhdistamaan auton ikkunoita kun ei kuulemma näe kunnolla ulos ; ) Kun sitten vihdoin saavuttiin sairaalaan ja päästiin synnytyssaliin odottelemaan synnytyksen etenemistä, niin mies istahti säkkituoliin ja nukahti melkein samantien siihen. Kätilö totes vaan, että on se hyvä että mies lepää hyvin ennen kunnon koetusta. No onneksi vauva syntyi vasta seuraavana iltapäivänä, joten sai mies ainakin levätä..

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat