Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (729)

Intiimihetki

Kun  sairaalaan saapumisemme jälkeen kätilö oli laittanut dopplerin ja poistunut huoneesta, tuli mieheni yht´äkkiä hyvin kiimaisen oloisena ihan iholle, hyväili rintojani, lipoi kieltään "pastori Silliä" matkien ja sanoi: "Vihdoinkin kahden!" (Pastori Silli oli Erkki Saarelan esittämä aivan mahtavan hyvä roolihahmo "Soitinmenoissa" 1985. )

Hän oli lukenut jostakin, että rakastelussa erittyvä oksitosiini auttaisi synnytyksen käynnistämisessä ja oli puoliksi tosissaan ja puoliksi leikillään asian suhteen. Hänen "roolisuorituksensa" oli niin hyvä ja ehdotuksensa  niin absurdi, että saimme molemmat hysteerisen naurukohtauksen!  Seuraavan kerran "repesimme" , kun kätilö tuli takaisin katsellen meitä kummastuneena ja kysyi: "Mitäs rouva on juonut tänään?"

Muistan tuon hetken kuin eilisen, vaikka aikaa tuosta on kulunut jo 18 vuotta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Parisen vuotta sitten kun esikoista odoteltiin oltiin saunassa kun supistukset alkoivat. Lähin siitä sitten hissukseen laittelemaan kassia kuntoon kun tuntui että nyt vihdoin tuli lähtö kun oli jo reilu viikko mennyt yli lasketunajan. Kun mies tuli saunasta niin huomas, että sieltähän tulee 24h -sarja. Minä siinä puhisin ja puhkuin ja ravasin supistusten ollessa pahimmillaan huoneesta toiseen, niin mies vaan sanoi, että istu alas, hän ei lähde mihinkään ennen kuin tämä ohjelma loppuu..

No päästiin vihdoin autoon kun ohjelma loppui 15minuutin kuluttua, niin huomattiin, että bensatankki on sen verran tyhjä että pakko kiertää huoltsikan kautta, josta tulee n.5km lisää matkaa. Kyllä siinä viereisessä mittarissa seissut kaveri katsoi huvittuneena kun minä karjun autossa miehen tankatessa aina suppareiden tultua ja mies kaikessa rauhassa alkaa vielä puhdistamaan auton ikkunoita kun ei kuulemma näe kunnolla ulos ; ) Kun sitten vihdoin saavuttiin sairaalaan ja päästiin synnytyssaliin odottelemaan synnytyksen etenemistä, niin mies istahti säkkituoliin ja nukahti melkein samantien siihen. Kätilö totes vaan, että on se hyvä että mies lepää hyvin ennen kunnon koetusta. No onneksi vauva syntyi vasta seuraavana iltapäivänä, joten sai mies ainakin levätä..

Aika huvittavaa: kotona ja autossa sulla oli hirvee kiire päästä sairaalaan ja meuhka oli kova, mutta kun pääsit lopulta sinne sairaalaan, menitkin sinne odottelemaan synnytystä. Mihin se kiire ja vauhkoaminen yhtäkkiä siellä sairaalassa loppui?

Vierailija

Mulla tulee helposti kyyneleet silmiin kun kipu nousee. Mies tyynnytteli että ei mitään hätää. Toisteli tätä kunnes olin siihen rauhassa todennut työntää puukon perseeseen ja olevan hiljaa. Oli kuulemma ollut loppuajan hiljaa :)

Milla

Kerran sectiossa, kun isä näki ekan kerran lapsensa hän tokaisi. Miksi se on homeen peitossa? Kyllä meillä henkilökunnalla oli naurussa pidättelemistä.

Vierailija

nauran täällä niin, että lapset tulivat jo kyselemään hädissään miksi äiti itkee..

"purista perseellä silakka  ja titityyt pyörii silmissä".. apua XD

oma mies ihmetteli synnytyksen jälkeen, eikö minua häirinnyt  se veren hajú? että häntä vallan oksetti.

  tuota noin, oli ehkä muutakin tekemistä kuin nuuhkutella että " hyh, täällä vähän haisee"...

Vierailija

Meidän esikoisen syntyminen alkoi aamuyöllä, pari viikkoa jo oli mennyt lasketusta ajasta ohi ja siinä sitten  otin vastaan supistuksia, ei mitään kauheen kovia. Aamulla herättyään  mies kun oli lähdössä töihin niin siinä vaiheessa en sitten uskaltanutkaan enää jäädä yksin kotiin vaan sanoin  että heitä nyt kuitenkin sinne sairaalaan. Miehen työkaveri  piti samalla heittää kuitenkin töihin ihan kuten tavallisesti arkiaamuisin tapahtuu.  Kaveriahan ei jätetä. Miehen työkaveri pääsi sitten osalliseksi synnytyksen iloihin kun joka kuopan kohdalla tuskailin että yritä nyt välttää niitä kuoppia kun sattuu niin perhanasti.  Etukäteen oli jo puhuttu että mies ei tule synnytykseen mukaan  koska  pyörtyy kuitenkin, sairaalakammoinen kun on. En minäkään sellaista seurakseni halua  ensimmäiselle kerralle.  Meni koko päivä ennen kuin lapsi vasta seuraavana yönä syntyi. Mies oli kuitenkin vain käynyt töissä ja oli jo isyyslomaa kotona viettämässä kun minä vietin viikon lapsen kanssa sairaalassa. Odotettu isyysloma oli vihdoinkin koittanut. Hyvä kun keräsi voimia viikon koska  on kyllä sitten saanut osallistua  täysillä poikien  hoitamiseen.

Vierailija

Oltiin esikoista lähdössä tekemään, niin mies valitti lähtiessä portaissa että hänellä on selkä niin kamalan jumissa.

Siinä oli pakko tokaista, että "itsehän tässä olen vain menossa synnyttämään, että uskoisin oman oloni olevan sun selkääsi pahempi". PRKL. :)

Vierailija

Toisen lapsen kohdalla lähdimme synnyttämään varsin nopeahkosti mieheni mielestä koska en ollut kertonut että useamman tunnin oli jo supistellut. Meillä oli ollut vieraita päivällisellä. Mies oli sitä mieltä, että ei voi vielä sattua ja josko odotettaisiin vielä. Sain kuitenkin hänet autoon ja sairaalassa pääsimme heti saliin. Itse pysyttelin tyynenä joten hän totesi saatuani kohdunkaulan puudutteen että ei se tänään synny. Pelästyi kuitenkin kun aloin yhtäkkiä huutaa että "mun pillu repee" ja "nyt tulee jäätävä paska". Kurkkasi alas ja komppasi kätilöä että "ei se oo paskaa, anna tulla vaan." Kysyi jälkeen kätilöltä että voiko ton revenneen pillun kutsua enää kokoon. Kätilö nauroi että saa siitä vielä käyttökelpoisen.

Vierailija

Tämä tapahtui neljännen lapsen synnytyksessä. Mies juuri pahimpien supistusten aikaan alkoi samalla siivoamaan mun laukkua ja heittämään turhia kuitteja pois kun pyysin laittamaan avaimet laukkuun (on itse supersiisti ja halusi olla avuksi). Mä huusin, että anna niiden kuittien nyt olla, muhun sattuu! Mies loukkaantui ja meni katsomaan ikkunasta ulos. Kun supistus meni ohi, kerroin miehelle että muhun sattuu ihan sairaasti supistuksen aikaan ja olis kiva jos hän vaikka hieroisi selkää ja unohtaa ne kuitit. Mies sanoi ettei tajunnut mun synnyttävän vaan luuli et muuten vain yritän komennella. :D

kukkuril

Vierailija kirjoitti:
äidit ottavat lapsen isän eikä omaansa" .
Toisella kertaa mies nukkui synnytyssalissa minä keinuttelin keinutuolissa ja mies nukkui synnytysvuoteella. Kun ponnistusvaihe alkoi, kätilö sanoi että lapsen pää on kiinni väärässä paikassa, jolloin mies meinasi pyörtyä ja lähti käytävälle. Jälkeen päin hän kertoi luulleensa, että lapsi on epämuodostunut, kun kerran pää on kiinni väärässä paikassa. Itse tajusin heti kätilön tarkoittaneen lapsen vain kiinnittyneen vähän vinoon. Kaikki meni hyvin ja tytön pää on kiinnittynyt ihan oikein.=)

Äippä 85

Meillä mies lähti kriittisellä hetkellä katsomaan aulatilaan formuloiden starttia. Kun tuli takaisin niin lapsi oli jo syntynyt. Lähti takaisin katsomaan kisaa kun selvisi että tyttö tuli. Oli kai toivonut uutta formulakuskia...

Venyy ja venyy

Mies kuvasi kännykällä koko lapsen ulostulon ja kannusti samalla seuraavasti. Venyy, kyllä venyy, hyvä noin se venyy. Venyy vieläkin, venyy hurjasti. Oli myös näyttänyt ko. otoksen varpajaisissa meidän 65 tuuman tv:sta. Arvatkaa onko hävettänyt tavata sen kavereita...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Synnytysosaston kovan ruuhkan takia mies oli vienyt kaikki ulkovaatteeni mukanaan, kun lähti pois synnytyksestä. Sovimme että hän tuo mulle takin ym. hakiessaan minut ja vauvan kotiin. Kuinka ollakaan, jotain unohtui: kengät. Pakkasta 20 C. Piti sitten lainata sairaalan ruskeita muovilipposia ja läpsytellä niillä parkkipaikalle.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat