Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko muita, joita ahdistaa muskarit, vauvauinnit ym.

Vierailija

Siis kyseiset harrastukset ovat ihan hienoja juttuja, mutta eivät jaksa kiinnostaa minua ja tuntuu, että nykyään on PAKKO olla vauvalle hirveästi virikkeitä ja viedä lasta joka paikkaan tai katsotaan kieroon.



Minä ainakin kapinoin ja jätän kylmästi väliin moiset. Mitenköhän äitimme ja mummomme pärjäsivät täysipäisenä ilman noita " välttämättömyyksiä?"

Sivut

Kommentit (60)

Vierailija

En ole ikinä ollut mikään laumasielu, joten en oman itseni takia viitsi ravata kyseisissä kerhoissa. Vauvojen takia on varmaan ihan turha tuossa iässä (5 kk) ravata hiki päässä jossain kerhossa lauleskelemassa. Kaksosten kanssa muutenkin riittää tota puuhaa. Tuntuvat olevan nytkin jo yli-innostuneita kaikista oppimistaan uusista asioista, etteivät meinaa illalla malttaa nukkua. Kyllä ovat tyytyväisiä vauvoja vaikka katselevatkin ihan vaan kotona äidin puuhastelua. Ehtivät kyllä harrastaa sitten muutaman vuoden ikäisenä, ja kavereita varmaan löytyy hiekkalaatikolta sitten aikanaan.

Vierailija

tyydyttyvät parhaiten kotona ja ulkoillessa. Enkä näe oikein näe järkeä siinä miksi niitä flunssia ja korvatulehduskierteitä pitää ehdoin tahdoin lähteä hakemaan säännöllisistä kerhoista ja muskareista.



Itselläni on 1,5 vuotias lapsi ja nyt vasta olemme käyneet pari kertaa äitilapsikerhossa, joka on ilmainen. Ja käymme siellä tasan silloin kun sattuu huvittamaan. Lapseni tapaa silloin tällöin tuttaviemme lapsia, kun kyläilemme tai ulkoilemme yhdessä. Ja tuttaviemme kanssa emme kyläile jos jollakulla on vähänkin flunssaa tai muuta tarttuvaa tautia.



Ja en ole kuitenkaan ylihysteerinen äiti, joka pelkää koko ajan, että lapsi sairastuu. Mutta en halua SÄÄNNÖLLISESTI altistaa lastani taudeille paikoissa, joissa on paljon lapsia ja osa varmasti puoliterveitä.



Muutenkaan en ole kokenut äitilapsikerhoa mitenkään erityisemmäksi paikaksi, jota välttämättä minä tai lapseni kaipaisi. Virikkeitä todella voi järjestää kotipuitteissakin.

Vierailija

luulevat ne niihin kuuluu mennä. Minua ei kiinnostava vauva-harrastukset, mutta jokainen saa viedä vauvansa mihin haluaa. Kyllä jotkut vauvat varmasti nauttivatkin, kuitenkin taitaa olla enemmän äidin kuin vauvan harrastus.

Vierailija

Mua mietityttää eniten se, että ollaanko meilläkin menossa samaan kuin Usassa (luultavasti!) että lapsia viedään jo niin pienestä kaikenlaisiin harrastuksiin että lopulta lapsetkaan eivät enää osaa vain " olla tekemättä mitään" ja ahdistuvat ja stressaantuvat. Tää on muuten Jenkkilässä ihan tutkittu juttu että on paljon perheitä jossa tää on jo iso ongelma. Joka illalle perheellä on ohjelmaa, eikä se ole kenellekään hyväksi.



Mä uskon paljolti siihen että lapsen pitää pienenä antaa olla oma itsensä. Jos on kiinnostunut jostain niin sitten viedään harrastamaan mutta jokin tolkku siinäkin pitää olla. Ei ainakaan enemmän kuin 2 kertaa viikossa!

Vierailija

Ehkä ahdistus syntyy sitten siitä, kun usein juuri kysytään, että harrastatko lapsesi kanssa jotain tms. Se on tavallaan trendijuttu.



Me ollaan käyty vauvan kanssa muskarissa ja jumpassa. Varsinkin muskari on ihan huippujuttu, josta vauva nauttii. Ei siellä meidän muskarissa ainakaan kerkeä kukaan nukkumaan! Siellä lauletaan, loruillaan, tanssitaan, tutustutaan soittimiin jne. Kaikki on leikinomaista ja hyvin rentoa eli jos joku on pahalla tuulella tai ei tykkää jostain, niin ei ole pakko olla mukana. Minä tykkään tavata myös toisia äitejä varsinkin kun vauvallisia kavereita ei ole omasta takaa kovin paljon. Menemmekin usein muskarin jälkeen kahville jonnekin. Laulan ja leikin niitä samoja leikkejä myös kotona vauvan kanssa, samoin tietysti muitakin juttuja.



Minusta muskarit ja vastaavat ovat huonoja juttuja vain silloin, jos niitä on liikaa, jos vauva (tai äiti) ei tykkää tai jos ajankohta istuu huonosti vauvan omaan päivärytmiin, esim. että pitää mennä harrastukseen aina kun vauva on väsynyt. Ja lisäksi totean, että muskari, uinti tai jumppa ei ole todellakaan pienen vauvan kehitykselle mikään välttämättömyys! Muutenkin pärjää :)

Vierailija

Sen perusteella tuntuu (kuten joku jo mainitsikin) että kerhon ainoa tarkoitus luvattujen musiikki- ja liikuntapäivien sijaan on hoitaa vanhempien sosiaalista elämää ja mielenterveyttä (karkea sana, mutta tässä yhteydessä en parempaakaan keksi).



Kävimme kolme kertaa. Muutamaa lukuunottamatta äidit istuivat jossakin nurkassa yhtenä ryhmänä nostelemassa paidanhelmojaan ja vertailemassa rintojaan. Kerran kai sen olisi ymmärtänyt, mutta kolmannella kerralla aloin jo ihmetellä. Lapset nukkuivat ja loikoilivat sivussa makuualustoillaan. Laulu- ja leikki/jumppahetket peruutettiin joka kerta " huonon ajankohdan" vuoksi (eli pari lasta olivat liian väsyneitä, äidit väsyneitä/kipeitä jostain kohtaa jne jne jne.) Neljättä kertaa ei sitten tullut. Tuossa samalla hyytyi kyllä halut muihin aktiviteetteihin.



Kotona meillä soitetaan pianoa ja harmonikkaa, piirretään, maalataan, muovaillaan, ulkoillaan ja oikeastaan lapsi jopa ui, sillä käytössä on ollut suuri lasten kahluuallas jossa vielä 3-vuotiaskin mahtuu hyvin uimaan ja sukeltamaan. Eli tuo kerho oli aika unettava kokemus, mutta toivottavasti kanssaäitien rinnat säilyivät tulehduksitta.

Vierailija

Lisäksi käydään perhekerhoissa. Tyttö on mielestäni nauttinut niistä ja minä samoin. Ei ahdista! Lisäksi ulkoillaan, tapaillaan ystäviä ja niiden lapsia, leikitään, lauleskellaan ja tehdään kotitöitä. Ja illat vietetään perheen kanssa. Kaikkeen on aikaa ja ollaan molemmat aktiivisia joten mielestäni tyttö vain nauttii kaikesta. Hän onkin erittäin sosiaalinen pieni neiti joten ehkä sen takia nauttiikin.



Eihän ne kaikille sovi, mutta en käsitä miksi toisia ne ahdistaa??? Eihän niihin tarvitse menna ja so what, jos joku kyselee. Ei kai se voi olla niin kauheaa??



Vierailija

virikkeitä tarjota muullakin tavalla. Mut jotenkin kun on tällainen yh-äiti jonka kaikki lapselliset kaverit ovat jo palanneet työelämään ja heidän muksutkin ovat sellaisia eskari-ikäisiä, niin semmoista kivaa äitivauva-porukkaa ei tällä kokoonpanolla järjestetä.



Jos me nyt kerran viikossa käydään laulamassa organisoidusti, niin ei se hyvät hyssykät sentään sitä tarkota että loppupäivät tai edes loppupäivä ollaan laulamatta.



Perhekahvila on kerran viikossa tietty, sielläkin voi käydä. Mut äitiyslomalla olevana yksinhuoltajana niitä virikkeitä ei ole omasta takaa ja omien kodin seinien sisäpuolella yhtä monipuolisesti tarjota kuin 2 tai 3 lapsisissa perinteisissä äidin ja isän rakkaudellisen avioliiton muodostamissa kokoonpanoissa. On se musta kiva että vauva näkee muitakin ihmisiä ja lapsia kuin äitykän, ettei vallan ala pelkäämään. Jos se sitten sattuukin olemaan ylihinnoiteltua niin sooo fucking what.

Vierailija

hyvät puolet: luo työpaikan ohjaajalle

huonot puolet: rahastus



Ei ole tullut mieleenkään laittaa lapsia mihinkään kodinulkopuoliseen harrastukseen alla 4-vuotiaana. Päiväkodissa ovat saaneet monipuolisesti touhuta joten meidän tapauksessa tarpeettomia.



Uinti on ok, tosin meille se ei sopinut kun jatkuva korvakierre putkituksineen yms.



Pidän muskareita enemmän äidin tarpeena saada vertaistaan seuraa kun vauvan tai pienen lapsen välttämättömyytenä päästä johonkin pois kotoa ja vielä " harrastamaan"



Vauvat ei tarvitse harrastuksia

Vierailija

Jos siinä samalla vauva nauttii ja opitaan uusia lauluja, niin ei se nyt niin kamalasti ahdista.



Muskari, jossa vauvat nukkuvat, on kyllä jotain muuta kuin muskaria. Sellaisesta en maksaisi, vauva nukkuu päiväunet kotona ihan ilmaiseksi.

Vierailija

Joo en, itse en vie harrastuksiin vauvaa. Kotona harrastamme kaikenlaista.



Mutta kyllä ÄIDILLÄ pitää olla harrastuksia, ja minun mielestäni muita kuin vauvaan liittyviä. Eivätkö teidän ukkonne nyt pariksi tunniksi viikossa edes voi teitä päästää ulos?



HALOO!



Ps. Olen samaa mieltä siitä, että vauva ei harrastuksia kaipaa... oppii vain stressiä ainaisesta menemisestä.

Vierailija

Suomessa on menty siihen ääripäähän, että vanhemmat vievät lapset erilaisiin harrastuksiin päivähoito tai koulupäivän jälkeen ja perheen yhteistä aikaa ei jää juuri ollenkaan. Tärkeintä olisikin juuri tuo perheen kesken vietetty yhteinen aika.

Yhtenä iltana oleva harrastus ei ole liikaa, mutta jos niitä alkaa olemaan joka päivä, tulisi vähän miettiä niiden tärkeyttä.



Mielestäni tuo vauvan kanssa meneminen muskariin ja muihin paikkoihin on enemmän terapiaa äideille, joissa voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia ja ystävystyä. Vauvat eivät näitä harrastuksia kaipaa, vaan vanhempiensa läheisyyttä.









Vierailija

kuitenkaan kaksin vauvan kanssa keksi seitsemäksi päiväksi viikossa niin mielettömästi kivoja juttuja kuin sinä?



Mulla ei vauvan vauva-aikana ollut mitään tarvetta päästä eroon VAUVASTA, vaan kotiin liittyvistä rutiineista ja siitä että jokainen päivä on samanlainen. Keskellä päivää ei kotiin voi kutsua ketään, jos kaikki tutut ovat töissä. Kaikilla ei ole äitikavereita jotka ovat äitiyslomalla samaan aikaan.



Mä en ymmärrä mikä ymmärtämättömyys meitä äitejä vaivaa toisten ratkaisuja kohtaan: jos äiti tuntee kerran viikossa muskarin olevan just " se juttu" joka vauva-ajasta tekee ihan kivan (=>esim sieltä saa niitä äitituttuja parhaimmassa tapauksessa), niin miksi häntä pitää soimata vain siksi, että itse emme sitä koe tarvitsevamme.



Mikä helvetin kuristava äiti-ihanne on sellainen, joka kulkee kuin tatti kodin, puiston ja kaupan väliä ilman, että tästä kolmiosta voi minnekään VAUVAN KANSSA poiketa? Ei vauva siitä häiriinny vaikka sen kanssa käytäisiin muuallakin kuin ko paikoissa. Jos itsellä on sitten sitä sosiaalista seuraa puistossa ja lapsikin jo siinä iässä että leikkii lumessa -voi tosiaan olla äärettömän vaikea ymmärtää ettei kaikilla näin ole. En väitä että vauva tai lapsi kaipaisi edes sitä kaupassa käyntiä, mutta ei vauvan tasapainoinen kasvu häiriinny siitä, ettei oman tuvan seinät ole ainoa näky mitä aamusta iltaan katsoo.

Vierailija

hyvin voimakkaasti, että mitä PAHAA siinä sitten on, jos äiti haluaa tavata muita äitejä ja sitä kautta vaihtaa kokemuksia ja ystävystyä?! Sitäpaitsi siinähän yhdistyy äidin läheisyys ja joku " jännittävä" juttu. Eihän se äiti missään kaukana ole jos yhdessä mennään muskariin. Useinhan se lapsi voi koko muskarin ajan istua äidin sylissä jos touhut vielä ovat liian jännittäviä.



Vierailija:

Lainaus:


Mielestäni tuo vauvan kanssa meneminen muskariin ja muihin paikkoihin on enemmän terapiaa äideille, joissa voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia ja ystävystyä. Vauvat eivät näitä harrastuksia kaipaa, vaan vanhempiensa läheisyyttä.




Mut eipä vauva harrastusta KAIPAA tai VAADI. Mutta jos se on terapiaa äidille, niin onko se siksi kiellettyä? Joillekin äideille on vain hyvästä päästä välillä juttelemaan toisten mammojen kanssa: kun ne kotiasiat tuppaavat kutistamaan tuota päänuppia kovin herkästi. Kun toisten äitien kanssa juttelee, niin huomaa taas että elämää on olemassa: itsensä kanssa jutellessa niin hirvittävän pienet asiat saavat valtavat mittasuhteet. Ja nyt tässä puhun itsestäni.



Sivut

Uusimmat

Suosituimmat