Pelottaa...:(

Vierailija

Olemme uusperhe. Perheeseemme kuuluu minun kaksi kouluikäistä lasta ja meidän kohta 1v ikäinen yhteinen poika. Mieheni on yrittänyt olla lapsilleni kuin isä, mutta selvästikään ei tunne rakkautta heitä kohtaa. Taitaa tuntea enemmänkin jopa inhoa! Jännite on aina läsnä...



Syksyllä ostimme talon, joka nyt on lähemmin katsoen hirveän remontin tarpeessa..:( Talon oston jälkeen meillä on alkanut menemään huonommin... Pelottaa ja tärisyttää koko ajan, mietin että olisiko parempi erota...



En tiedä miksi tänne kirjoitan. Ehkä halusin purkautua johonkin... Tuntuu niin pahalta:(

Kommentit (14)

Vierailija

Itse en oikeastaan halua erota, mutta tuntuu että pidän mieheni vain onnettomana lasteni takia... Haluaisin vain hänen olevan onnellinen. Rakastan kyllä paljon, mutta ei tästä taida mitään tulla;(

Vierailija

Mutta mieheni rakastaa tätä " minun" lastani ihan yhtä paljon kuin muitakin lapsiamme, ei tee mitään eroa hänen ja muiden välillä.

Kyllä sinun nyt kannattaa keskustella tuosta miehesi kanssa, ja sano että hänen on tehtävä parhaansa, että perheenne olisi onnellinen. Hän voisi viettää lasten kanssa aikaa yksitellen jokaisen kanssa, säännöllisesti. Ehkä hän ei tunne lapsiasi niin hyvin vielä?

Lapsi kyllä vaistoaa, jos aikuinen ei hänestä pidä, joten kyllä miehesi tulee nyt ottaa itseään niskasta kiinni.

Vierailija

Olemme olleet yhdessä " jo" kohta 4v, eli kyllä tässä on ehditty tutustua... Tuntuu tosi surkealta kun kuitenkin rakastaa paljon ja silti olemme umpikujassa...

Vierailija

Sitä hän ei kuitenkaan ole, kuin yhdelle lapsellenne.

Meillä on samanlainen tilanne, että yhteinen lapsi ja minun edellisestä

suhteesta yksi.Oma lapsi on aina rakkaampi, se on varmaa!

Sano miehellesi, että ottaa uudenlaisen suhtautumisen sinun lapsiisi.

Ei yritä liikaa vaan on enemmänkin kaveri ja sano, että on ihan nor-

maalia rakastaa enemmän sitä omaa biologista lastaan.Näin hän ei

tunne liikaa syyllisyyttä ja turha yrittäminen lakkaa.Se keventää ilma-

piiriä.

Vierailija

jossa yksi minun lapsi sekä kaksi yhteistä lasta.

Mieheni ei tunne rakkautta lastani kohtaan, tosin ei vihaakaan. Ehkäpä tykkääminen ja välittäminen olisivat osuvimpia ilmaisuja.

Et voi olettaakaan, että miehesi rakastaisi lapsiasi kuin omaansa. Sama pätee toisinkin päin, eli et voi olettaa lapsiesi rakastavan miestäsi.

Se, että tulevat toimeen riittää. Et voi pakottaa kenenkään tunteita.

Toki sinulla on oikeus (ja kuuluukin) vaatia, että miehesi käyttäytyy korrektisti lapsia kohtaan, ja kohtelee heitä tasapuolisesti, kaikkia.

Avoimuus auttaa tuossakin asiassa, eli kissa pöydälle.

Sanot miehellesi mikä mieltäsi painaa hänen käytöksessään, ja juttelet lapsiesi kanssa, mikäli he käyttäytyvät jotenkin mistä et pidä.



Meillä on eletty uusperhe-elämää seitsemisen vuotta, ja vaihtelevalla menestyksellä. Yhteiset lapset lähensivät meitä kaikkia toinen toisiimme.

Vierailija

Vierailija:

[quote]


Olemme uusperhe. Perheeseemme kuuluu minun kaksi kouluikäistä lasta ja meidän kohta 1v ikäinen yhteinen poika. Mieheni on yrittänyt olla lapsilleni kuin isä, mutta selvästikään ei tunne rakkautta heitä kohtaa. Taitaa tuntea enemmänkin jopa inhoa! Jännite on aina läsnä...



[quote]




Inhon tunteminen on tietenkin todella paha juttu jos nyt oikeasti näin on mutta...on minusta aika kohtuutonta olettaa että miehesi rakastaisi muitakin lapsia samalla tavalla kun sitä omaansa. Korrekti ja lämmin ilmapiiri pitää olla mutta muu on kohtuutonta.



Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Usein uusperheillä menee useita vuosia ennen kuin jännitteet saadaan hävitettyä.

Vierailija

Vanhemmilla lapsillasi on ihan oma isänsä joka ei ole nykyinen kumppanisi. On ihan normaalia että miehesi ei rakasta vanhempia lapsiasi - eihän toisen lapsia voi koskaan rakastaa samalla tavalla kuin omaansa.



Miehesi yrittää varmaan ihan liikaa ja kokee paineita sinun puoleltasi.



Anna miehesi olla " aikuiskaveri" vanhemmille lapsillesi ja isä nuorimmaisellesi. Sitähän hän onkin.

Vierailija

Niin tosiaan, yhdessä ollaan oltu kohta 4v ja naimisissa n. vuoden. Miehelläni ja lapsillani on mennyt ihan vaihtelevasti. Mutta nykyään tuntuu että ilmassa on inhoa! Muutenkin tuntuu että stressaa liikaa kun asunnossa on hirveästi remontoitavaa ja rahan menoa.



Luulin että olisimme aina yhdessä, mutta en tiedä. Haluaisin päästää mieheni " pälkähästä" , elämään elämäänsä sellaisena kuin itse haluaa...

Vierailija

Kyllä se siinä ydinperheessäkin stressiä ja inhoa välillä tekee, kun joutuu pihistelemään jatkuvasti rahasta. Kannattaa vain yrittää. Tosin ehkä miehesi ei kannata liikaa stressata sillä, rakastaako hän sinun lapsiasi vai ei, sillä varmasti on aina positiivisia tunteita, mutta joskus ne ovat vain heikompia kuin toisinaan.

Vierailija

Tunnelma on ollut ikävä jo pitkään, mutta tästä aiheesta ei olla vielä puhuttu. Laitoin (arkajalka kun olen) tekstiviestin miehelleni töistä koskien aihetta. Ajattelin, että se kenties avaisi keskustelua välillämme. Ei ole vieläkään kuitenkaan vastannut viestiini, vaikka jo aikaisin sen laitoin... Inhottavaa olla kun ei tiedä mistään mitään. Sydän hakkaa koko ajan kuin viimeistä päivää!

Vierailija

En itsekään vastaisi moiseen viestiin yhtään mitään.



Ottaisin sitten asian, ehkä, puheeksi kun tulen kotiin.



Sen verran pitää olla uskallusta sillä osapuolella jota asia vaivaa että sanoo sen suoraan päin naamaa (tai edes puhelimitse).



Voihan olla että miehesi ei oikein edes käsitä mistä nyt jauhat eikä sen vuoksikaan vastaa mitään...

Vierailija

Puhu avoimesti omista ajatuksistasi, vaikka se tuntuisi vaikealtakin. Itse asiassa sitä tärkeämpää on rohkaistua ja puhua, mitä vaikeammalta ajatus tuntuu.



Minusta kuulostaa siltä, että liian vähän puhumisen seurauksena yrität selvittää asioita " lukemalla rivien välistä" tms. Ei vihjailuja tai rivien välistä lukemisia, vaan pelkkiä suoria sanoja. Unohda tuollaiset " pitäisiköhän minun päästää mieheni pälkähästä" -jutut. Oletat jotakin, mikä todennäköisesti ei ole niin kuin luulet. Anna miehesi päästää itsensä pälkähästä, jos tuntee tarvitsevansa. Keskity sinä siihen, mitä itse tunnet ja ajattelet, ja kommunikoi se suoraan. Anna sitten hänen hoitaa oma tonttinsa.



Hämmästyttävän monet asiat selviävät puhumalla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat