14 -vuotiaana äidiksi!

Vierailija

Tätä ei kyllä kenellekään toivoisi. Sain esikoiseni 18 -vuotiaana, hän on nyt 14, minä 32. Ja tyttö ilmoitti tuosta noin vain olevansa raskaana! Kyllä jäin huuli pyöreänä kuuntelemaan, että mitä???



Olen jo hänen yläasteelle menostaan lähtien kertonut, miten raskasta oli hoitaa yksin 18 -vuotiaana pientä vauvaa, kasvattaa yksin. Ja teroittanut sitä, että vaikka kuinka olisi vauvakuume, on kaikkien (sekä vanhempien että lapsen) kannalta paras, kun lapsi tehdään pysyvään pitkäaikaiseen vakituiseen parisuhteeseen yhteisellä päätöksellä. Vaikka sitten tekisikin sen lapsen 18 -vuotiaana, mutta kunhan ei tee hetken mielijohteesta ja on seurustellut useamman vuoden. Silti toivoin, ettei lapseni olisi alta kaksikymppisenä, -eikä mielellään vielä vähän reilu parikymppisenäkään-, tehnyt lasta.



Mutta näin vain kävi. Tyttö ei arvannut että " voi niin helposti tulla raskaaksi" . Ns. " poikakaveri" ei halua isäksi, ei ole kertonut vanhemmilleen eikä pidä tyttäreeni enää mitään yhteyttä, ei edes vastaa puhelimeen tai tekstareihin. En ole sitä mieltä, että vastahakoisen teinipojan pitäisi ottaa mitää vastuuta, mutta kyllä hänen pitäisi ainakin vanhemmilleen kertoa.



Minä tiedän, ettei ysiluokkaa käyvä tyttäreni jaksa yksin hoitaa vauvaansa. Hän ei myöskään pysty hankkia omaa kotia eikä elättää yksin lastaan. Hän on 14, herrajumala! Eli mitä tapahtuu? Vauva jää ainakin puoliksi minun vastuulleni ja minun hoidettavakseni, sekä pitkälti myös minun elätettäväkseni. En kuitenkaan haluaisi olla äiti tyttäreni lapselle, mutta luulen että minä tulen olemaan lapsenlapselleni enemmän äiti kuin tyttäreni koskaan tulee olemaan.



Harmittaa tämä tilanne sekä tyttäreni että hänen lapsensa vuoksi. Itse kyllä jaksan vauvan hoitaa, kuopus on tällä hetkellä vain 2. Neljäs lapsi ei tunnu missään. Mutta kun se lapsi on tyttäreni, ei minun... On väärin syntyvää vauvaakin kohtaan, että mummo hoitaa äidin roolin, eikä lapsen äiti...

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija


Että oikeesti (sinä itse nuorena äidiksi tulleena), on tuollaisia mielipiteitä!



Pitäsköhän sun nyt muuttaa asennettas!! Oon ollut samassa tilanteessa kun tyttäres, tulin raskaaks 14-vuotiaana ja sain oman tyttäreni siis 15-vuotiaana..



Pahinta mitä voin kuvitella olis ollut se että omat vanhemmat olis olleet just tollasia kun sinä! Eikö sun kuuluis olla joka tapauksessa tyttäres tukena - mitä se huuto auttaa, ei kuule varmasti mitään! Se saa vaan tyttäres pitämään lapsensa vielä hanakammin - ihan uhalla.



Mä asuin vanhempien luona, mikä oli erittäin ihana asia ja arvostan sitä todella paljon, ettei ne hyljäänneet mua. Vaikka aivan varmasti halusin lapsen pitää, monikin asia pelotti. Joista ei edes pystynyt puhumaan kellekkään. Tyttäres varmaan pohtii tällä hetkellä moni asioita.. Pystythän etes jotenkin astumaan hänen kenkiinsä, kun kerran itse olet saanut hänet 18-vuotiaana(?) Häntä varmasti pelottaa - ehkä pysty sitä näyttämään. MInä ainakin koin että minun täytyi olla mahdollisimman vahva, missään en voi näyttää heikkoutta tai pelkoa. Koska itsehän siihen hommaan ryhdyin..



Musta sun kannattas yrittää ottaa vähän toisenlainen asenne ja yrittää auttaa tytärtäsi. Välttämättä sun ei etes tarvii hoitaa lasta niin paljoo, kun mitä kuvailit. Ei muakaan kiinnostanut lähtee juhlimaan tai kavereiden kanssa hengailee. Kyllä se lapsi oli/on kaikki kaikessa, vaikka ikää olikin 15! Annat vaan vastuun tyttärelles, jos hän sen vaihtoehdon valitsee että haluaa lapsen pitää.. Niin hän myös ottaa siitä vastuun, jossa sinä vain hieman ohjaat ja autat..

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


Nro 14. Olen aivan tosissani siitä, että lapsi pitäisi antaa adoptioon. En ajattele asiaa ollenkaan lapsellisesti vaan ajattelen todellakin syntymättömän lapsen parasta. Ei 14-vuotiaasta ole äidiksi. Adoption kautta vauva saisi mahdollisuuden kunnolliseen lapsuuteen ja elämään. Päätös ei varmasti olisi helppo, mutta se olisi kypsä ja aikuismainen päätös.

Vierailija

Mä en usko, että teistä kukaan kykenisi elämään adoptio-ratkaisun jälkeen. Itselläni on vain tyttäriä ja suhteellisen nuorena tulin äidiksi, tosin avioliitossa. Olen tätä asiaa miettinyt ja varmaan alle 16v tytärtä ensin kehottaisin miettimään aborttia. Jos ei se onnaisi niin sitten täytyisi harkita sitä, että minä otan päävastuun lapsesta. Adoptiota en voisi kuvitella, mielenterveydelle liian raastavaa sekä minun, että tyttäreni osalta.

Vierailija

AP! Puhu siitä abortista vielä. EI ole lapsenkaan etu, ettei vanhempi ole vielä itsekään kypsynyt. Millaisen lapsuuden tyttäresi pystyy lapselle tarjoamaan? Kypsyyttä? Tasapainoa? Ja millainen on sen jälkeen tyttäresi nuoruus? Haluatko sinä pienen vauvan hoidettavaksi?





Vierailija:

Lainaus:


Onko tyttäresi aloittanut 5-6vuotiaana koulun?????????????




Vierailija

Hän haluaa pitää lapsensa ja olla äiti. Anna hänelle se mahdollisuus. Parastahan olisi omastakin mielestäsi jos saisit olla mummu. Oletko nyt ryhtymässä äidiksi?



Kaiken ikäisten äitien on asetettava omat äitinsä omalle paikalleen mummoiksi. Kaikki mummot sanovat " no nyt sillä on varmasti nälkä, miksi et anna tissiä" vaikka äiti tietää että se on juuri syönyt, se ei VOI olla sitä.



Teillä tilanne on tosi vaikea koska tyttö on niin nuori ja lisäksi sinun apusi armoilla. Hänen on tosi vaikea sanoa sinulle että " kuule tämä on minun vauva ja minä olen sen äiti, älä sinä tule sanomaan minulle miten sitä hoidetaan" .



Muistat varmaan itsesi nuorena äitinä ja kaikki kokeneemmat huutamassa kuorossa että sinusta ei ole siihen eikä sitä noin tehdä.



Auta tytärtäsi kantamaan vastuunsa, älä yritä heti kantaa sitä hänen puolestaan. Sinä olet hänen äitinsä, mutta hänestä tulee oman vauvansa äiti. Anna hänen edes yrittää.

Vierailija

miksi täällä ehdotetaan jotain adoptiota ja ollaan tunkemassa tuota 14-vuotiasta tyttöä ties mihin kotiin. Onhan hänellä äiti ja perhe. Miksi valtion pitäisi ottaa vastuu tytöstä ja hänen lapsestaan, kyllä mun mielestä ensi sijainen auttamisvelvollisuus on omalla perheellä.



Voimia sulle ap. Uskon, että asiat järjestyvät paremmin kuin arvaatkaan. Tyttösi tulee itsenäistymään ja oppii kyllä kantamaan vastuun omasta lapsestaan. Toki se vaatii sulta tukea, mutta uskon kyllä, että yhdessä selviätte kaikesta.

Vierailija

Kuten tuossa edellinen kirjoitti: älä tuomitse omaa tytärtäsi toivottomaksi etukäteen. Ehkä hän hoitaa lapsen paremmin kuin osaat etukäteen kuvittellakaan. Ole vain apuna pikkuasioissa, mutta älä ota lapsen hoitoa itsellesi.

Vierailija

ja lastaan hoitaa ja käydä tapaamassa. (aivan kuten jos äiti asuisi pois kotoaan). Ensikodissa vaan on se tuki minkä äiti tarvitsee ja siellä on myös ammattitaitoa puuttua asioihin hyvissä ajoin jos se on tarpeen.



Syntyvälle vauvalle ja äidille ei ole hyväksi jos mummo hoitaa lapsenlapsensa ja äiti juoksee omissa riennoissaan.

Vierailija

muukin on sekoittanut av-mammojen päät. Fakta on se, että ap:n lapsi on lapsi ja hänen ei pitäisi olla raskaana. Hänestä ei ole äidiksi ja lopputulos ei voi olla hyvä. Parasta olisi abortti. Ehdottomasti. Tytär on osoittanut ehkäisyn unohtamisella vastuullisuutensa. Miten hän pystyisi lapsesta huolehtimaan, kun ehkäisykin on liian vaikea?



No, vahinko on sattunut ja jos tytär ei aborttiin suostu, on ainoa vaihtoehto tukea nuorta ja vauvaa. Mielestäni ap:n äidin pitää olla valmis auttamaan yötä päivää vauvan kanssa, ja antamaan nuorelle se nuoruus, jota kuitenkin haluaa vauvailun rinnalla viettää.



Tottakai tähänkin vastaa 100 niin täydellistä teiniäitiä. Totuus on kuitenkin se, että keskinmäärin teiniäidit hoitavat lapsensa huonosti ja he tarvitsevat tauotonta tukea ympäristöltään. Siksi olisi parempi kantaa se vastuu ehkäisystä, niin ei joudu vastuun eteen, josta ei oikein selviä. Teiniäideissä on varmaan hyviäkin, mutta suurin osa on ikäluokkansa vastuuttominta ainesta. Mutta kaikkihan ovat omasta mielestään hyviä äiteinä.

Vierailija

Onhan ensikoti hyvä ratkaisu jos kotona ei pystytä tukemaan, mutta minusta kuulostaa että sinä pystyt tukemaan ja auttamaan tytärtäsi.



Varmaan alkuun on vaikeaa kaikilla, mutta sosiaalitoimistosta saa perhetyöntekijän aluksi avuksi ja sieltä myös muutenkin avustetaan ja neuvotaan.



Ihmetyttää että täällä on tällaisia äitejä jotka käskevät nakata oman lapsen pihalle, en minä ainakaan pysty heittämään omaa alaikäistä lasta ulos kotoaan.



Vierailija

vastuuta lapsen hoidosta tyttärellesi. Keksit sen seitsemän sortin syitä, milloin sinun olisi muka " pakko" hoitaa lasta. Tenteistä juhlimiseen. Mistä tiedät, tuleeko tyttäresi koskaan opiskelemaan mitään? tai kiinnostaako häntä juhliminen enää lapsen syntymän jälkeen? Älä nyt mene asioiden edelle. Tyttö huolehtimaan kaikesta mahdollisesta itse ja sitten tulet hätiin, kun tuntuu, ettei pärjää. Minusta hänen olisi syytä oppia lusikoimaan sitä soppaa, minkä on itse keittänyt. Jos 14-vuotiaan on pakko harrastaa seksiä, niin kyllä ne seurauksetkin sitten pitää kantaa. aivan varmasti pulmia tulee ja silloin on tukea hyvä olla tarjolla, mutta kyllä se päävastuu lapsesta on tyttärelläsi eikä sinulla.

Vierailija

huolehtimalla ehkäisystä.



Olemassaoleva tilanne on kuitenkin se, että teinillä on se vauva jo mahassa eikä suostu aborttiin. Tästä tilanteestqa on keskusteltu, joten ehkäisyvalistus tulee hiukan jäljessä.



Kun tilanne on mikä on, niin mielestäni ainoa vaihtoehto on auttaa tulevaa äitiä kantamaan vastuunsa sen sijaan että ottaisi lasensa lapsen hoidon omalle vastuulleen. Se ei ole tulevan lapsenkaan parhaaksi.

Vierailija

Oma äitini tuli raskaaksi 15 vuotiaana ja synnytti veljeni 16-vuotiaana ja ilmeisen hyvin meni koska minä näin päivänvalon äiteen ollessa 18.

Kannattaisi varmaan tukea enemmän tytärtäsi,ei hänelläkään varmaankaan ole helppoa tällä hetkellä!!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat