Keskenmeno toistamiseen

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Pahoittelen, jos kirjoitus on tökkivää eikä ajatus oikein kulje kunnolla, tuntuu jotenkin vaikealle kirjoittaa tästä mutta silti haluan kirjoittaa, joten koittakaa saada selvää.



Tänään siis selvisi, että kolmaskin raskaus päättyi keskenmenoon. Ensimmäinen oli aikalailla vuosi sitten ja alkoi verisellä vuodolla. Viikkoja silloin ei ollut kasassa kuin 9+1 ja tyhjennys meni onneksi läpi ihan lääkkeillä.



Viime viikolla kävin terveyskeskuksen ultrassa, eikä tekijä saanut siellä mitään selville, viikkoja oli silloin 10+3, ja hän vain tiuskaisi pariinkin otteeseen että rakon pitää olla täynnä, pidäkin huoli että keuraavalle käynnille sinulla on kunnolla hätä kun nouset noita portaita ylös tänne. Juteltuani neuvolan terkkarin kanssa päädyin varaamaan yksityiseltä ajan, joka näin jälkeenpäin ajatellen oli todellakin hyvä, vaikka sen itse joutuukin maksamaan.



Minulla oli aamusta aika ja siellä ollut lääkäri teki ultrauksen kyllä todella hyvin ja laitteetkin oli huomattavasti paremmat/uudemmat. Niinhän siinä sitten kävi, että sikiö löytyi mutta vastasi viikkoa 8+3 (pitäisi olla 11+2) eikä sydänääniä löytynyt lainkaan. Nyt on huomenaamuksi lääkäriaika omalle terveyskeskukselle josta hoitavat sitten eteenpäin asian mahdollisimman pian. Neuvolan terkkari käski ottaa loppuviikon sairaslomaa, ja ihmetteli että miten olen jaksanut olla edes töissä loppupäivän, mutta pakko oli mennä kun olin ilmoittanut että tulen töihin heti kun lääkärireissusta selviäisin; kamala kiire taas vaihteeksi ja porukkaa alakanttiin. Onneksi raskaudesta ei ole puhuttu juuri kenellekään, vain eräs ystäväni tiesi siitä.



Kun ajelin tuolta lääkäristä takas töihin, niin kävi mielessä settä vaikka olisin odottanut sen 2 viikkoa ja mennyt uudelleen ultraan, niin eipä se ultraaja siitä viisaammaksi olisi tainnut tullakaan, tiuskinut ehkä taas vain että rakko ei ole tarpeeksi täysi. Jotenkin ihmetyttää että miksi tälläkin seudulla ei ole yhtä kunnollista ultralaitetta, jolla kanssa voitaisiin varmistaa ettei tule ns. väärää hälyytystä, jos sikiö onkin oletettua nuorempi. Tuollaisia tarkempia ultralaitteita kun tuntuu löytyvän vain keskussairaalasta (ja sinne ei kovin helposti lähetettä saa, pitää olla keskenmeno tms. että edes huolivat!) tai yksityiseltä. Tämäkin sairanhoitopiiri kuitenkin käsittää useamman kunnan yhdessä, ja noita ultratutkimuksia tehdään keskitetysti jo muutenkin. Kuntayhtymälle on kyllä hankittu kuulemma uusi ultra, mutta se otetaan käyttöön vasta vuodenvaihteessa; henkilökuntaa kun ei ole koulutettu vielä konetta käyttämään.



Meinasin muuten kanssa vetää hivenen herneet nenään eräälle ystävälleni tässä taannoin, kun hän kertoi että heille on tulossa toinen lapsi nyt syksyllä, ja hänelle oli käynyt että ekassa ultrassa ei ollut saatu juuri mitään selkoa onko sikiötä vaiko ei. Hän nimittäin kertoi nyt tietävänsä miltä keskenmenon saaneesta ihmisestä nyt tuntuu, kun joutui odottamaan tietoa sen pari viikkoa että raskaus varmistu. Mutta hän aika todennäköisesti unohti sen, että keskenmeno on aikalailla lopullinen ja siinä sikiö menetetään, mutta hänen raskautensa jatkui ja hänen tarvitsi vain odottaa se pari viikkoa tiedon varmistukseen. Ja hän kyllä tiesi tästä ensimmäisestä keskenmenostani, joten kyseessä ei todellakaan ollut tietämättömästä ihmisestä.



Mutta huomenna selviää jatko miten tästä eteenpäin nyt mennään. Koska se ensimmäinen keskenmeno oli sinällään selkeä alkaessaan vuotamalla, mutta tämä on jotenkin erilainen. Sen tietää mitä on tapahtunut, mutta jotenkin olo on sellainen että no, näin vain kävi. Ehkä se konkretisoituu paremmin huomenna tai viimeistään kun joutuu toimenpiteeseen keskussairaalaan.

Kommentit (5)

Vierailija

Luin vielä uudemman kerran tuota viestiäsi ja silmiini osui sieltä seuraava pätkä:



" Tukokset ovat usein spontaaneja. Klassiset vaaratekijät, kuten leikkaus, murtuma, vaikea infektio, nefroosi, sekä naisilla e-pillerit, raskaus ja synnytys, lisäävät tukosvaaraa. "





Ennen esikoisen syntymää minulla oli käytössä pariinkin otteeseen ne ehkäisykapselit, mutta kun toinen erä poistettiin ja päätettiin että josko meille tulisi pikkuinen, joka sitten päättikin tulla.



Kun kuukautiset synnytyksen jälkeen alkoivat ja lopetin kokonaan imetyksen, niin otin käyttöön pillerit. Ensin oli käytössä Minulet-merkkiset, jotka sitten vaihdoin Yasmine-merkkisiin, kun tuntui että Minuletia käyttäessä olin koko ajan huonolla tuulella. Ettei tällä olisi sittenkin jotain vaikutusta asiaan? Tai sitten sitä vain helposti taas vetää jonkun oman johtopäätöksen asiaan että tottakai tämä johtuu nyt ihan varmasti siitä! No, lääkärit saavat tehdä sen diagnoosinsa aikanaan.

Vierailija

Eivät vielä kuulemma ala tutkimaan minun kohdallani tuota tukostaipumusta, vaikka oma lääkäri sitä suosittelikin. Ilmeisesti keskussairaalassa katsoivat vielä tämänkin keskenmenon olleen näitä osioon selittämättömät keskenmenot. Vasta kolmannen perättäisen jälkeen aloitetaan tarkemmat tutkimukset.



No, ei auta nyt kuin odotella että käy siellä jälkitarkastuksessa tarkastuttamassa kaiken olevan ok, ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oli kyllä todella positiivinen juttu, että sain kaavinnan jälkeen viikon sairaslomaa omalta lääkäriltä, oli aikaa miettiä asioita rauhassa ja vähän samalla ladata omia akkuja. Neuvolaan on nyt vaihtunut uusi " neuvolatäti" ja hän pyysi vielä kertaalleen käymään juttusillaan, jossa sitten vierähti tunnin verran!



Saikun jälkeen olin tänään ensimmäistä päivää töissä, ja muutama ehti jo kysellä että mikä oli kun noin kauan olit pois töistä. En kertonut, sanoin vain että olin sairas ja meni vähän pitempään tuo paraneminen.

Vierailija

mutta oma lääkäri oli kyllä sitä mieltä että aihetta jatkotutkimuksiin kyllä on. En vain huomannut siinä kaikessa hässäkässä kun muutenkin on koko elämä hetkellisesti solmussa kysyä että miten ja missä vaiheessa nuo tutkimukset sitten oikein käynnistetään. Mutta täytyy niistä ottaa selvää.



Hölmöintä tässä oikeastaan on se, että nyt hieman reilu 2v esikoiseni kanssa ja raskaudessa ei ollut mitään erikoista, ei keskenmenoja aiemmin. Ensimmäinen keskenmeno oli aikalailla vuosi sitten joka käynnistyi itsekseen ja silloin selvisin pelkällä käynnillä keskussairaalassa. Tämä toinenhan varmistui vasta siellä yksityisellä ultrassa.



Sain lähetteen siis torstaina 6.10. mennä seuraavana aamuna keskussairaalaan. Olin siellä jo aamusta ja pääsin heti kun lääkärit alkoivat vastaanottonsa. Samalle päivälle saatiin jo päiväkirurgiselle järjestymään kaavinta-aika ja illalla kotiin. Sinällään kova päivä, kun on ollut koko aamun syömättä ja juomatta, operaatioon pääsi vasta 13.30 tietämillä, ja tulihan sitä tietenkin mietittyä ja yrittää tajuta muutenkin koko asia. Muuten alkaa olla jo suht normaali olo, mutta tämä päivä on oltava vielä rauhassa - tai ainakin yrittää olla.



Tuolla gynen polilla ja päiväkirurgisella henkilökunta oli kyllä todella asiallista ja mukavaa, ja kun pääsin heräämöstä niin monta kertaa tulivat kyselemään vointia ja kotiuttaminen tehtiin huolella.



Eiköhän tämä arki ala tästä pikkuhiljaa taas normalisoitua ja palata raiteilleen. Ajan kanssa.

Vierailija

laskimotukoksen ja joutui sitten ohentamaan verta piikityksin raskausaikana (kuten minökin).



Itse en e-pillereitä juuri ole käyttänyt, kun eivät sopineet minulle! Turvottivat, tuli huonoa oloa, ym. Aivan kuin elimistö olisi ilmoittanut, ettei näitä kannata käyttää.



Eli onneksi olen käyttänyt e-pillereitä vain parin vuoden ajan joskus parikymppisenä (nyt olen siis jo yli kolmekymppinen). Eräs lääkäri sanoi minulle, että ikinä ei pitäisi käyttää mitään hormoneja, niistä ei kuulemma ole kuin haittaa!

Vierailija

Minulla oli myöskin kolme ennen ihanan tyttäremme syntymää, ja tiedän kyllä, miten kamalaa keskenmeno on kokea, ja myöskin tiedän sen, miten ajattelemattomia ihmiset voivat kommentteineen olla. Kyllä se kuitenkin jo siinä vaiheessakin pieni vauva on kyseessä, vaikka masussa onkin, ja hyvin pikkanen vielä onkin. Kaikki haaveet ja toiveet ja ajatukset on häneen jo liitetty, hän on jo osa teidän perhettä.

Minulla todettiin km:jen syyksi geenivirhe Leiden V (toiselta nimeltään apc-resistenssi):



Hyytymistekijä V -geenin R506Q-mutaatio on autosomissa vallitsevasti periytyvä ominaisuus, joka aiheuttaa verisuonitukoksille altistavan hyytymishäiriön. Faktori V on muuttunut pistemutaation vuoksi niin, että proteiini C ei pysty sitä inaktivoimaan - ilmiöstä käytetään nimeä APC-resistenssi.



APC-resistenssi (ja F V R506Q -mutaatio) todetaan n 2-5%:lla normaaliväestöstä ja n. 10-20%:lla laskimotukospotilaista aiheuttaen n. 2-5 -kertaisen laskimotukosriskin. Tukokset ovat usein spontaaneja. Klassiset vaaratekijät, kuten leikkaus, murtuma, vaikea infektio, nefroosi, sekä naisilla e-pillerit, raskaus ja synnytys, lisäävät tukosvaaraa.



Tässä puhutaan laskimotukosriskistä, mutta tähän liittyy myös keskenmenoriski. Kannattaisi joka tapauksessa sinunkin tutkituttaa itsesi, että mistä keskenmenot johtuvat. Kolme keskenmenoa tuntuu jo siltä, ettei se voi enää olla vain huonoa tuuria.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat