pakko-oireista

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kirjoitanpa tänne,kun olen lapseni asian kanssa ymmälläni ja peloissani. Lapseni on aloittanut esikoulussa tänä syksynä, sitä ennen perhepäivähoidossa. Nyt on alkanut ilmetä toistuvaa käsien pesua (luulin ensin että eskarissa vaan korostetaan käsihygieniaa) ja myrkkyjen (marjojen yms.) pelkoa, pitää käsiä korostetun ylhäällä eikä uskalla koskea mihinkään. Yritän itse rauhoittua ja antaa lapselleni enemmän aikaa, läheisyyttä. Mitä muuta voin tehdä? Perheolomme ovat normaalit, perheessä myös pikkusisarus joka vie tietysti oman aikansa.

Jos jollakulla ollut samanlaista, miten kauan oireet kestivät, miten selvisitte.

Olisin kiitollinen kaikesta avusta.

Kommentit (3)

Vierailija

vastauksistanne! Mukava, että otitte kantaa. Yritämmekin olla tekemättä asiasta liian isoa numeroa. Lapsemme on herkkä. esim. uutiset helposti pelottavat. Ja liian vaikeitahan ne ovatkin lapsen käsityskyvylle, vaikka niistä kuinka keskustelisi. Viikonloppu sujui rauhallisesti ilman jatkuvaa käsien pesua. Esikouluun jääminen oli tosi itkuista, mutta järjestelemme työasioitamme siten, että hänen eskaripäivänsä (on samassa paikassa iltapäivähoidossa) lyhenevät.

Vierailija

Samanlaista meillä ei ole ollut mutta esim tulipalojen pelko nousi välillä hirveisiin mittasuhteisiin, vaikka ei ole joutunut paloa kokemaan. Kaverin tyttö pelkäsi tosissaan esim tukehtumista; ruokailut kestivät ikuisuuden kun pureskeli kaiken hienoksi. Näitä pelkoja ja kammoja oli muitakin. Nyt ovat molemmat tytöt toisella luokalla koulussa ja pelot on voitettu (tosin esim pimeän palko on kyllä ainakin meillä edelleen)

Mielestäni paras suhtautumistapa tällaiseen on rauhallinen ja huomaamaton. Eli en kiinnittäisi mitään huomiota joka päivä käsien pesemiseen tms. Olette ihan kuin mitään ei olisikaan. Ja kun lapsi asiasta puhuu, voi sanoa vaikka että sinusta tuntuu nyt siltä. Äiti ei ole samaa mieltä mutta sinulla on siihen oikeus. Eli asiasta ei tehdä isoa numeroa. Lapsen pelkoa ei kannata ruokkia, mutta lasta ei myöskään tuomita, hän ei voi itse tavalle todennäköisesti mitään.

Jotkut lapset ovat herkkiä tällaisille oireille. Tavat yleensä häviävät itsestään, mutta tilalle saattaa kyllä välillä tulla toisia.



Vierailija

muistan itse pelänneeni sotaa niin hirveästi etten pystynyt syömään kuin pieniä murusia kerrallaan. Äidin kanssa puhuttiin asiasta monta kertaa ja pelko hellitti pikkuhiljaa kun sai jotain muuta ajateltavaa. Erityisesti hiljaiset sunnuntaipäivät olivat vaikeita kun ajatukset lähtivät laukkaamaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat