Yhteishuoltajuudesta: miten käytännössä?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Mieltäni askarruttaa seuraavanlainen asia... Kun tulee avioero ja jos huoltomuodoksi tulee yhteishuoltajuus, niin miten homma käytännössä toimii? Jos on esim. lapsen opettajan tapaaminen, pitääkö molempien vanhempien olla paikalla vai riittääkö, että toinen on? Jos tarvitsee huoltajan nimen todistukseen tai johonkin lupalappuun tms., pitääkö olla molempien nimi? Jos lapsella aloitetaan esim. joku lääkitys (ei nyt mikään tavallinen antibioottikuuri), tarvitaanko molempien huoltajien suostumus? Avioliitossahan ollessa ollaan yhteishuollossa ja silloinhan ei tarvitse molempien huoltajien olla paikalla ja laittaa nimeään papereihin (ainakaan läheskään kaikkiin), mutta onko tuo tilanne just eron jälkeen eri, et molempien pitää " sanansa sanoa" ?



Entä mitä sellaisia tukia yksinhuoltaja saa, mitä ei saa, jos on yhteishuoltajuus? Lapsilisän yksinhuoltajakorotushan tulee, vaikka olisi yhteishuoltajuus, mut onko jotain tukia, jotka saa vain, jos on yksinhuoltaja?

Kommentit (4)

Vierailija

Eli, meillä on ex-miehen kanssa lastemme yhteishuoltajuus, lapset asuvat minun luonani ja käyvät isällään joka toinen viikonloppu. Jo tuota huoltajuussopimusta tehtäessä tuli esille kysymys paikkakunnan vaihdosta. Eli ex-mies kysyi suoraan lastenvalvojalta voiko hän hankaloittaa minun muuttamista lasten kanssa toiselle paikkakunnalle. Lastenvalvoja sanoi yksiselitteisesti, että äidillä on oikeus muuttaa lasten kanssa Suomen rajojen sisäpuolella minne haluaa. Isä ei pysty tähän vaikuttamaan. Yhteishuoltajuudessa on se hyvä puoli ex-miehelle, että tarvittaessa hän saisi lasten tietoja esim. koulusta ja päiväkodista ilman minun lupaani. Meillä tosin puolin ja toisin jutellaan lasten asioista, että en usko miehen tarvitsevan tätä oikeuttaan käyttää. Lasten koulu on vaihtunut muuton yhteydessä, enkä kyllä ole ex-miehen kanssa käynyt asiasta minkäänlaista keskustelua.



Nykyisin asun yhdessä miehen kanssa jolla on poikansa yksinhuoltajuus. Ostimme talon ja tuossa yhteydessä yhteis-ja yksinhuoltajuuden ero tuli hyvin selville. Nykyinen mieheni laati asianajajan kanssa paperin, jolla hänen lapsensa edunsaaja määrättiin uudestaan. Eli hänen poikansa äidillä ei osaa eikä arpaa pojan mahd. perintöihin jos mies kuolee. Itse en pystynyt vastaavaa tekemään, sillä olisin tarvinnut ex-mieheni suostumuksen määrättäessäni lapsille uuden edunsaajan, enkä tuota suostumusta tule kuuna päivänä saamaan. Pankista kehoittivat tällaiset paperit tekemään, ettei entiset puolesomme joku kaunis päivä omista taloamme. Tämä nyt on karkea esimerkki, mutta näin kuulemma olisi mahdollista. Minun täytyi tehdä testamentti sekä meidän yhdessä keskinäinen testamentti, joilla suljetaan kaikki ylimääräiset ihmiset pois mahdollisen kuoleman sattuessa. Edelleen asia on niin, että jos minä kuolen ennen kuin lapseni ovat täysi-ikäisiä, ex-mieheni on heidän edunsaajansa. Paska juttu, vaan minkäs teet.



Vierailija

Yhteishuoltaja voi muuttaa paikkakunnanta toiselle ilman toisen suostumusta. Hän voi myös matkustaa ulkomaille lapsen kanssa ilman toisen suostumusta. Kohteliasta on tietenkin ilmoittaa asiasta. Ulkomaille muutto ei taida onnistua ilmoitusluontoisesti. Lapsen sukunimen vaihtamiseen tarvitaan kummankin suostumus.



Olen lähiäiti ja isä asuu toisella puolella maata. Meillä on yhteishuoltajuus. Käytännössä hoidan kaikki lapseen liittyvät asiat yksin. Ainostaan passin hankintaan tarvisisin toisen huoltajan allekirjoituksen. En myöskään voi lunastaa lapsen sijoituksia ilman toisen huoltajan suostumusta. Lapsen tilille on vain minulla käyttöoikeus enkä ole isän mielipiteitä kysellyt lapsen hoitoon tms. liittyvissä asioissa.



Yhteishuolto on Suomessa lähes sääntö ellei toinen ole lapselle vaaraksi tai vanhempien välit todella pahasti tulehtuneet. Avoliitossa tms. olevien naisten ei mielestäni missään nimessä kannattaisi isyyden tunnustuksen yhteydessä tehdä yhteishuoltosopimusta, jollei ole 100%varma suhteen kestävyydestä. Olen itse saanut katua tuota yhteishuoltosopimusta.



Yksinhuoltaja ei saa mitään sellaisia tukia, mitä yhteishuoltava lähivanhempi ei saisi.

Vierailija

niin siihen pitää saada molemmilta vanhemmilta lupa, vaikka oltaisiin naimisissa ja lapsi avioliitossa syntynyt. Meillä meinasi jäädä puolivuotiaan kesämatka tekemättä, kun lapsen isä ei koskaan muistanut kirjoittaa minulle suostumustaan passinhankintaan. Lopulta hän faksasi sen USA:sta jostain hotellista :) työmatkalta kun alkoi olla kiire.



käsittääkseni yksinhuoltajuutta ei noin vaan saa, jos lapsi on syntynyt avioliitossa. Tällöinhän lapsi on jo valmiiksi yhteishuoltajuudessa, joka pitää erikseen purkaa.



Yleensä lastenvalvojalla tehdään kirjallinen sopimus tapaamisista, siitä kenen luona lapsi milloinkin asuu, loma-aikojen vietosta, elatusapu-summasta ja siitä huoltajuudesta. Valvoja vain kirjaa vanhempien sopimuksen ja kertoo kuinka useimmiten menetellään. Antaa suosituksen elatusapu summasta (vanhempien tuloihin perustuva)jne.



Tapaamiseen mennessä pitää vanhemmilla olla jo valmiiksi sovittuna jonkinlainen runko näistä asioista. Sinne ei mennä riitelemään vaan kirjaamaan asia. Jos arvelee, että voi tulla riitaa niin käräjäoikeus on se paikka, jonka kautta ko asiakirjan voi vahvistaa ja näin hakea sitten oikeuttaan, jos toinen osapuoli ei noudatakaan asiakirjan sopimusta.



Kai ääriesimerkki on se, että sopimusta ei saada aikaan vaan käräjäoikeus joutuu toimimaan päättäjänä kiistakysymyksissä. Suurin osa eroista menee ihan tällä lastenvalvojan luona tehdyllä kirjallisella sopimuksella, mutta sekään ei ole välttämättömyys, jos vanhemmat ovat sovussa keskenään sopineet kaikki lapseen liittyvät asiat.



Olipas pitkästi selitetty. Toivottavasti tästä oli apua.

Vierailija

siis eli yhteishuoltajuudessahan lasta koskeviin tärkeisiin päätöksiin vaaditaan molempien suostumus aina virallisesti... mut käytännössä se on ainakin meillä suhteellisen vapaata, tietenkin toimii hyvin vain jos ex-puolisoiden välit ovat kunnossa erosta selvittyään, kuten nyt meillä..

mutta siis käytännössä esimerkiksi lapsen kanssa ulkomaille lähteminen ja passin hankkimiseen vaaditaan molempien vanhempien suostumus tietääkseni, ei tosin ole käytännön kokemusta.. mut siis tälläiset isot asiat kuten ulkomailla lomailu, muuttamiset toiselle paikkakunnalle, koulun vaihtaminen jne.. ja voipa olla että esim jossain tietyissä tilanteissa esim jotain isoja leikkauksia joissa ei kuitenkaan ole lapsen välittömästä terveyttä vaaraantavasta tilanteesta kyse voidaan vaatia lupa molemmilta huoltajilta, ei sitä kuitenkaan joka koulun kokeeseen tarvi nimee hakee molemmilta tai lupaa siihen kuumelääkkeeseen...



no taasen rahapuolella sitten kyllä yhteishuoltajuus rinnastetaan ihan samalle linjalle yksinhuoltajuuden kanssa eli se kenellä lapset ovat merkitty asumaan pääsääntöisesti, saa ne yksinhuoltajakorotukset. Samoin esim asumistuessa ne lapset huomioidaan vain sille jolla ne asuu niin kuin sossussakin.. Vaikka yhteishuoltajuus onkin niin viralisissa papereissa jompi kumpi on se lapsen virallinen asumapaikka..



no omasta mielestäni ja kokemuksestani (yhteishuoltajuudessa se lähi-isä) voin kertoa että yhteishuoltajuus on ihan hyvä vaihtoehto jos vanhemmat ovat sovussa mutta jos vanhempien välillä on riitaa niin silloin en suosittele, se yhteishuoltajuus antaa liikaa toiselle aseita tehdä kiusaa lasten kautta... tosin voihan samoin käydä yksinhuoltajuudessakin sen jos se yksinhuoltajavanhempi haluaa.. silloin on se toinen osapuoli vielä turvattomampi sitä kiusantekoo kohtaan...

mut siis jos vanhemmat ovat sovussa ja riidoissaankin osaavat olla ottamatta lapsia aseiksi niin yhteishuoltajuushan on silloin tosiaankin hyvä vaihtoehto.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat