Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

kaste/nimiäiset

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Siis osaiskohan joku helpottaa täällä mun stressiä. Painiskelen täs dilemman kaa että kastetaankos meitin tyttö vai pidetäänkö nimiäiset. Molemmat kuulutaan kirkkoon mutta en laske meitä kumpaakaan oikein uskovaiseksi. Itse en haluaisi kastaa monestakin syytä, mutta tiedän että tämä on isovanhemmille kova paikka. Pitäisi siis ainakin saada jotenkin järjestettyä nimiäisistä juhlava tilaisuus niin jos saisi sitten asian anteeksi, mutta en oikein tiedä miten sen järjestäisi ei oikein rahaa mihinkään esiintyjiin kuitenkaan. Siis kohta 2kk täynnä ja kaikki jo kyselee nimeä ja kummeja ja aikaa ja me ei tiedetä mitään ku junnataan vaan tän yhen ongelman ympärillä. Ja toinen ongelma on se et meitin piti viel avioituakin ennen kastetta/nimiäisiä tai silloin. Suostuiskohan maistraatin setä samalla vihkimään ja " kastamaan" ni sais siitä sit juhlallisemman puhujan. Onko jolain tietoa tai apua...



kiitos

Kommentit (12)

Vierailija

Kiitosket vielä kaikille oma kohtaisista kokemuksista ja mielipiteistä, enpä tänne viikonlopuna ehtiny lukemaan. Laty tsemppiä järjestelyihin, meilläkin on nyt alkanut homma hiukan edistymään. Eli olemme pyytäneet ensimmäiset kummitukset lapsellemme ja kuten Rouva Koo kertoi myös meillä uuvutustaistelu on alkanut tuottaa tulosta ja nyt jo nuo vanhempani tiedustelivat että no koska ne nimiäiset sitten on. Olemme myös päättänete päivän ja nimikin on aika varmasti nyt päätetty kokonaisuudessaan. Vielä tarvitsisi selvitellä noi maistaarin kanssa menevät jutut että onnsituuko vihki tilaisuuden yhteydessä joku virallisempi juttu, vai käymmekö salaa vihillä ja sit just vaik sielt proseremoniaoista puhuja vai? Toisaalta mietin just sellasta omaa puhetta ja kumminpuhetta. Ja sitten vaan selllasta mukavaa kahvittelua. Mutta kiitokste siis kaikille oli kiva kuulla jokaisen omia kokemuksia ja niistä sain kimmokkeen alkaa toimiakin.



puhi

Vierailija

Vaikka molemmat vanhemmat kuulumme kirkkoon (olen eroamassa, eikä mieskään mitenkään uskovainen ole). Meidät vihittiin kylläkin kolme vuotta sitten kirkossa, mutta se tuntui silloin helpoimmalta ratkaisulta... tosin oli jotenkin vaivaantunut olo olla siellä alttarilla ja kuunnella papin läppää.



No, kun ilmoitimme vanhemmille nimijuhlista, oli vastaanotto vähän tyrmistynyt, kun: " Eihän meidän suvussa ole KOSKAAN jätetty kastamatta/Vain kommarit jättää kastamatta/Mitä appivanhemmatkin ajattelee ym. ym." Mutta mutta: perustelimme päätöksemme ja kun juhlien aika koitti ja kaffeet oli juotu, tuli tyytyväistä palautetta, että olipas kauniit juhlat eikä sitä pappia tosiaankaan tarvittu puhumaan.



Meillä minä pidin vauvalle henkilökohtaisen puheen, oli musiikkiesitys sedältä, komea kahvipöytä, vauvalla kauniit vaatteet, kukkia ja kynttilöitä. Ja kaikki hyrisivät tyytyväisyydestä. Jopa isäni totesi että: " Rohkea teko, niin minäkin olisin tehnyt!"

Vierailija

Ihanaa kun tuli paljon hyviä vastauksia. Ei kai se niin mene että vaikka en kastaiskaan kirkkoon ni siihen kuuluis vaan koska äiti kuuluu? Kuulostaa hassulta.... Mutta ootte todellakin oikeassa siinä et mummojen ja kummien ja kaikkien on asia vaan hyväksyttävä jos me kuunnellaan omaa sisintä. Mä ajaattelen just noin ku tekin joilla oli ollu nimiäisiä et ainahan lapsi voi myöhemmin ite valita ja liittyä, mut et miksi pakottaa. Mä inhosin jo aika nuorena sitä pakko uskontoa kun sitä tuli joka paikassa vastaan ihan salakavalastikin (esim. partion iltapiirissä) ja kuitenkin muka on uskonnon vapaus. heh



Ja sit just kans olin kateellinen niille jotka kävi ET:n tunnilla ja oon aatellu et mun lapsi pääsee ainakin niille oppimaan paljon muistakin uskonnoista ja tekemään omaa valintaa. Ja koska jos kastaisin meidän kirkkokuntaamme lapsen ei hän voisi Et:tä edes opiskella on se mielestäni väärin, kun muiden uskontokuntien ihmiset taas voi, haloo!!!!



Lisäksi kirkon monet näkemykset kuten tämä viimeinen hedelmöityshoidoista ei vastaa omaa mielipidettäni ja on muutenkin hyvin jyrkkä ja tuomitseva, niin yhä enenevässä määrin kyseenalaistan koko instituution.



Jaahas, johan tuli tilitettyä parasta kai mennä nukkumaan. Suutsu ja miksi ei muutkin, kyllä mulle saa mielellään mailata vinkkejä ja kuulisinkin mieluusti lisää noista juhlista eli s-posti on puhi1977@luukku.com



öitä

Vierailija

eli taitaa tulla kuitenkin merkinnät kirkonkirjoihinkin? Automaattisesti tulee äidin uskontokunta, ellei toisin sovita! Soittelisin ainakin tästä virastoihin ja kyselisin..

Vierailija

eli mielelläni kuulisin lisää teidän nimiäisistä. en oikein keksi mitllaista ohjelmaa nimiäisissä voisi olla eli erityiosesti vinkkejä siihen puoleen kaipailisin. muutkin saa mielellään laittaa postia =)



eli osoitteeni on saara.paajanen@hotmail.com



aurinkoisin syysterveisin,

saaruli ja 10 päiväinen tytöntyllerö

Vierailija

kyllä sen tietää. älä mieti käytännön syitä vaan tunnepuolta.

meillä järjestettiin nimiäiset, ihan kotona lähimpien sukulaisten ja ystävien kanssa. lapselle valittiin myös ns. kummit, joita kutsumme kummituksiksi... ovat henkilöitä jotka haluamme osaksi lapsemme elämää ilman uskonnollisia velvoitteita.

kaste olisi tuntunut todella tekopyhältä kun ei kerran uskota kristinuskoon.

mieheni ei kuulu kirkkoon mutta minä kuulun. toistaiseksi...

Vierailija

Meilläkin nimiäiset, kun mä en kuulu kirkkoon ja mieskin vain siksi ettei ole tullut eronneeksi. En siis usko Jumalaan, ja minusta tuntui epämiellyttävältä ajatus, että pappi tulisi kotiimme ja veisattaisiin vrsiä ja vauvan pää valeltaisiin vedellä jne... Kaikella kunnioituksella uskovia kohtaan - en halua olla röyhkeä - mutta mun pirtaan tää ei olis missään nimessä sopinut. Kotona oli noin 15 lähintä ystävää ja sukulaista, oli rentoa ja hauskaa. Kahviteltiin, ystävä lauloi ja soitti kitaralla biisin Lintu ja lapsi, yksi kaveri luki runoja ja mää pidin puheen. Edes 85-vuotias isoisoäiti ei yhtään kummeksunut. Kaksi " siviilikummia" .



Kouluun menoon on vielä aikaa, joo, mutta jo nyt tiedän, että meidän Ällä menee elämänkatsomustiedon tunneille. Olen itse opettanut et:tä, ja siellä puhutaan paljon kaikenlaista eettisistä ja moraalijutuista yms. Ja opetetaan myös kristinuskosta, tai siis kerrotaan mistä siinä on kyse. Poika saa liittyä kirkkoon myöhemmin, jos itse haluaa.



Aikoinaan 7 vuotta sitten, kun menimme naimisiin, teimme sen kikrkossa just kun aateltiin että mitähän isovanhemmat ja vanhemmat on mieltä. Meni se niinkin, mutta nyt kyllä tekisimme toisin.



Mutta tehän teette just niin kuin parhaaksi lopulta näette! Tämä oli vain nyt meidän tarina.

Vierailija

...kirjoittelen omasta kokemusta. Siis olen syntynyt 70-luvulla ja silloin oli tosi harvinaista että ei kastettu. En muista kohdanneeni ketään silloin syntyneitä, joita ei olisi kastettu, kirkosta eronneita kylläkin. Itse olen kyllä uskontotunnit läpi käynyt ala-asteelta aina lukioon asti kun et-ryhmän olisi pitänyt jäädä koulun jälkeen. Mitään traumoja ei tullut. Entistä vakaammin vain olen sitä mieltä että kirkkoon ei tarvitse kuulua. Siis kummeja en omista, ripillä en ole käynyt, maistraatissa vihittiin. En kuitenkaan koe jääneeni mistään olennaisesta paitsi. Itse olen aina ylpeästi sanonut että pakana olen ja sekös joitakin järkyttää. Mutta mulla ei itsetunto ole tuosta kiinni.



Itse pidämme nimiäiset omalle lapsellemme nehän ovat tulleet vasta viime aikoina ' muotiin' . Mies ei kuulu myöskään kirkkoon.



Nimiäisistä löytyy myös tietoa alla olevasta linkistä, josta saa tilattua esim puhujan ja kummitodistukset. Kannattaa lukea. Itsellä ei kokemusta nimiäisistä ei sukulaiset, eikä tuttavien piiristä.

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml



j+beibi

Vierailija

Meillä oli n. kuukausi sitten nimiäiset ja voin lämpimästi suositella. Isovanhemmat oli aluksi aika ihmeissään, mutta ratkaisu on meidän, joten pakko heidän vaan hyväksyä se. Palaute nimiäisistä oli todella hyvää. Moni sanoi, että ihanan persoonalliset, koska " kaavan" suunnittelimme itse. Jos haluat voin laittaa vinkkejä sinullekin vaikka sähköpostiin esim. ohjelman ym. Meillä yksi kummeista toimi ns. kristittynä kummina, vaikka virallista se ei tietenkääm ole. Joten lapsi saa tutustua myös kristittyyn elämäntapaan, koska mielestäni me ei voida lapsen puolesta päättää mihin hän uskoo, joten nyt on hänellä vapaus tehdä ratkaisut sitten isompana. Käy tutustumassa Pro- seremonioitten sivuille, sieltä saa tilata todistuksia kummeille, lapselle sekä isovanhemmille.



Tosiaan voin sähköpostin välityksellä antaa vinkkejä ym...



Vierailija

kun kerran kuulutte kuitenkin kirkkoon, eikö olisi helppoa järje<tää kastetilaisuus vaikka seurakuntatalolla? Pappi voisi teidät samalla vihkiä. Voihan sitä kirkosta erota sitten, jos se tuntuu oikealta ratkaisulta.

Vierailija

mies meinasi että olkoon koko juhlat, mutta ei sitä kolmatta nyt ilman juhlia voi jättää. Erottiin kirkosta pari vuotta sitten.

Nyt on saatu pvm ja kummit sovittua loppujärjestelyt ovat vielä avoimet.

Uusimmat

Suosituimmat