3-asteen repeämä?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Sain siis kylkiäisenä synnytyksestä 3-asten repeämät. Jostain luin, että tällaisen seurauksena seuraavat synnytykset hoidetaan sectiolla. Onko näin? Olisko jollain kokemusta. Entä montako viikkoa menee näitten tikkien sulamiseen?

Kommentit (11)

Vierailija

Kiitos mielipiteestä! Lääkäri teki kyllä omastakin mielestäni aikamoisen mokan. Arvio ja synnytys tapahtuivat Helsingin Naistenklinikalla jossa pitäisi olla hyvät laitteet ja lääkärit. Lapsellekin tuli vaikean ulosauton takia olkahermopunosvaurio ja käsi ei aluksi liikkunut juuri ollenkaan. Eniten pelkäsin, että lapselle jäisi pysyvä vamma, mutta onneksi hän on toipunut todella hyvin! Eilen kävimme käsikirurgilla.

Kertokaahan vielä kokemuksia onko normaalia, että kivut eivät ole helpottaneet juuri yhtään ja joka asennossa särkee ja tuntuu kuin joku tökkisi keihäällä takapuoleen. Synnytyksestä nyt 5 viikkoa. Jaksaisin paremmin olla hyvä äiti vähemmän kivuliaana..

Vierailija

Koko lähisukuni on syntynyt melko kookkaina 4-6 kg (oho, olipa unhtua, äitini oli vain 3,5 kg). En ole vielä kuullut, että ison lapsen synnytys olisi valituksen aihe johonkin (olipa painoarvio mikä tahansa). Tärkeintä lienee terve lapsi! Kyllä ne haavat paranee ja tikit sulaa. Kyllähän jokainen synnytyksen riskit tietää jo raskaaksi hankkiutuessaan.



Vierailija

täydellinen repeämä, mikä mulle tuli, oikein on, kukaan ei ole kertonut, toivottavasti sinulle kelpaa tälläisenkin tarina, vaikka olet pyytänyt nimenomaan 3.asteen repeämien tietoja. Sellainen käsitys mulla on, että 3. asteen repeämä on aika iso repeämä.



Kun sain synnytyksessä tämän repeämäni, mulle on sanottu saman lääkärin taholta, ettei alatiesynnytystä kannata enää tehdä, jos synnyttäisin vielä, ja että voi olla, että seuraavissa synnytyksissä, kun alatie kaikilla aina venyy ekasta synnytyksestä, ei tule repeämiä ollenkaan. Joten voi käydä miten vain seuraavissa tästä repeämästä huolimatta. Ymmärsin, että repeämän tähden kuitenkin seuraava repeämä on todennäköisempi kuin ilman sitä.

Vierailija

Eli minä sain 3.asteen repeämän esikoisen synnytyksessä reilut 2 vuotta sitten. Toipuminen kesti tosi pitkään, ainakin 2kk, (en nyt tarkkaan enää muista) ja olin aika pitkään järkyttynyt siitä miten pahat vauriot synnytyksestä sain.En ollut nimittäin koskaan edes kuullut mitään repeämistä, edes synnytysvalmennuksessa niistä ei kerrottu!



Sitten noin vuoden kuluttua synnytyksestä alkoi mieleen tulla ajatus pikkukakkosesta.Mutta synnytys hirvitti! Tulin kuitenkin raskaaksi aika pian ja jo heti alkuraskaudessa puhuin neuvolassa siitä, miten pelottaa että repeän toisessa synnytyksessä samalla tavalla tai vielä pahemmin. Myös lääkärille kerroin huolesta, ja hän kuitenkin vakuutteli että toista kertaa en samasta kohdasta repeä. En uskonut sitä, vaan menin loppuraskaudesta vielä yksityiselle lääkärille, jolta sain samat kommentit.Sillon uskoin asian ja jäin vaan toivomaan että minulla on sitten synnytyksessä onnea matkassa... Kumpikaan lääkäri ei siis edes maininnut sektiota, ja lääkäreiden mielestä mun repeämät oli parantuneet todella hyvin.



No, nyt on kulunut reilut 4 viikkoa pikkukakkosen synnytyksestä. Synnytin ihan normaalisti alateitse, ja voitko uskoa, säästyin kaikenlaisilta repeämiltä ja epparilta, eli alapäähän ei laitettu YHTÄÄN tikkiä!!! En ollut uskoa korviani kun kätilö sanoi synnytyksen jälkeen että tikkejä ei tarvita.Synnytys oli muutenkin erittäin positiivinen kokemus ja toipuminen nopeaa , aivan eri tavalla kuin sen ekan synnytyksen jälkeen.



Eli ainakaan minun tapauksessa sektiota ei edes ehdotettu 3.asteen repeämän takia, ja käsittääkseni nuita 3.asteen repeämiäkin on eri tasoisia.On siis hyvin yksilöllistä, miten seuraavat synnytykset repeämän jälkeen hoidetaan.Minun kokemukset ovat tällaisia, ja samalla haluan kertoa että asia voi siis olla näinkin!



ps . Sitä en muista kauan meni tikkien sulamiseen sillon 2 vuotta sitten.

Vierailija

Hei,

minäkin repesin 3-4-asteelle synnytyksessä. Kaikki tikit eivät vieläkään ole sulaneet, varsinkin tikkien päät törröttävät ja haava on kipeäkin vielä. Synnytyksestä kohta 3kk. Minulle sanotiin sairaalassa, että seuraavat synnytykset ovat sectioita. Ei kyllä yhtään haittaa, en tällaista halua enää kokea uudelleen! Minut parsittiin kokoon spinaalipuudutuksessa leikkaussalissa ja tuo sulkijalihas taitaa olla parantunut aikasta hyvin. Repeämähaava siis vain enää vaivaa..

Pikaista paranemista sinulle!

Vierailija

Arnica, hyvä lääkäri osaa mitata ultralaitteella useammasta kulmasta ja laskea painon oikein. Uusissa laitteissa on myös mahdollisuus ottaa ns. eri lääkärien poikkeama luku, jolloin virhemarginaalin mahdollisuus näkyy. Eri paikkakunnilla on eritasoiset laitteet ja löääkärit. Minusta on hoitovirhe jos lääkäri ei osaa laskea painoa ja ei suosittele sektion mahdollisuutta ison lapsen synnytyksessä. Tämä on maallikon mielipide, potilas vahinko puolella osaisivat paremmin neuvoa sinua.

Vierailija

eli 3. asteen repeämiksi lasketaan kaikki sulkijalihasta vaurioittaneet repeämät, nirhaisusta molempian sulkijalihasten täydelliseen katkeamiseen ja kaikki siltä väliltä.



Se, millainen repeämä syntyi, vaikuttaa siihen, miten seuraavaa synnytystä arvioidaan. Ja kyse on arviosta, yksikään lääkäri ei voi etukäteen tietää tai ennustaa, miten seuraavalla kerralla käy.



Pahin vaihtoehto on, että jo kerran korjatut sulkijalihakset repeävät uudestaan eikä niitä saada enää tarpeeksi hyvään kuntoon -> vakaviakin ulosteenpidätysongelmia loppuiäksi. Tai toinen ääripää, repeämiä ei tule seuraavalla kerralla lainkaan. Ja taas kaikki tältä väliltä on mahdollista.



Mulla meni " kaikki poikki" , korjaus onnistui melko hyvin, paranin mielestäni siihen nähden nopeasti (tikit sulaa samaan tahtiin kuin " vähemmän" revenneilläkin) Istumakuntoon 2-4 viikossa. Ja kakkonen syntyi suunnitellulla sektiolla, vaikka olen alatiesynnytyksen totinen ystävä ;-) Itse sai/piti päättää miten lapsen ulos haluan, lääkäri ei sitä päätöstä tehnyt.

Vierailija

Itse sain tosiaan 3./4. asteen repeämät 2 vuotta sitten. Muistaakseni tikit sulivat n. 2kk kuluessa mutta haava oli kipeä vielä kauan sen jälkeen, n. 8kk kohdalla onnistui seksi eka kerran ja n. vuoden kuluttua se oli ns. kivutonta.



Minullekin on usea lääkäri vakuutellut ettei niin EHKÄ käy uudelleen, mutta yksi lääkäri kirjasi sairaalassa papereihin että seuraava syntyy sektiolla. En tiedä tuleeko seuraavaa koskaan. Mutta jos tulee niin vaikak fyysistä estettä alatiesynnytykselle ei olisikaan, henkinen kynnys on niin kova että tiedän etten pystyisi ponnistustilanteessa toimimaan. En yksinkertaisesti uskaltaisi ponnistaa. Joten sektio olisi kohdallani ainoa vaihtoehto.

Vierailija

Hei! Mulla nyt 1kk ikäinen tyttö, oli syntyessään n 5kg, arvioitiin olevan 3,5kg. Pelkäsin lapsen olevan iso, mutta mulle vakuutettiin ettei se ole. Tuli 4.asteen repeämät eli molemmat sulkijalihakset poikki, emätin, peräsuoli ja väliliha revenneet.

Laittakaa vielä kokemuksia miten olette tällaisesta toipuneet. Milloin olette voineet istua/käydä wc:ssä normaalisti? Entä onko kellään muulla mennyt painoarvio noin pieleen? Teittekö valitusta asiasta mihinkään?

Vierailija

Ei ole Arnica varmasti kokenut pahoja repeämiä tai ainakaan ongelmia mitä ne voivat aiheuttaa. Jos vaikka lukisit keskustelun ylläolevassa linkissä niin ymmärrät vähän enemmän!

Valitettavasti kaikilla ei homma toimi näin: ' Kyllä ne haavat paranee ja tikit sulaa. Kyllähän jokainen synnytyksen riskit tietää jo raskaaksi hankkiutuessaan' .

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat