Syksyistä sunnuntaiaamua huhtiksille! :)

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Hyvää huomenta kaikille!

Ihania nämä sunnuntai aamut, kun aamun voi aloittaa yhteisellä aamupalalla koko perhe :) Lapset tosin " hotkaisee" aamupalansa hetkessä, ja juoksevat sitten lähinnä ympäri pöytää, ja käyvät välillä noukkailemassa pöydästä jotakin lisää! Mutta ihanan rauhaisaa kuitenkin, kun ei ole kennelläkään minnekkään kiire.

Nyt sitten esikoinen katsoo Villi Vilperiä telkkarista, ja mies, mitäs muutakaan, kuin formuloita... Noh, juniorin repiessä lattialla lehtiä, saan keskittyä rauhassa nettailuun! ;)

Tänään olisi ohjelmassa lähinnä ulkoilua ja kotona oloa, ja toiveissa olisi, että ystävät kutsuisivat päiväkahveille (meillä onkin pulla loppu!).

Itse ajattelin lähteä vaunulenkille, kun nuorimmainen alkaa päikkäreille. Mies puhui, että kävisivät esikoisen kanssa potkimassa jalkapalloa. Niiden yhteinen kiva harrastus!

Tänään tuli sit viikkojakin täyteen 12!! Hetki sitten se tuntui vielä niin kaukaiselta, ja nyt se onkin käsillä; näin se aika vain vierii! Jotenkin tätä 12 aina odottaa, jännitys " hiukan" helpottaa. Seuraava neuvola onkin vasta marraskuun alussa, joten odottamista on, ennenkuin (toivottavasti) kuulee äänet seuraavan kerran!

Mutta rauhaisaa ja mukavan rentoa sunnuntaipäivää teille kaikille! Huomiseen! =)



tilda 12+0

Kommentit (12)

Vierailija

heh...jotenkin tunnun olevan tänään vähän jumissa..mutta hienosti pyyhkii ja huomasin tänään iloisen jutun,masuni on ruvennut kasvamaan kovasti ei enää sitä tajutonta turvotusta.ja muutenkin menee tosi hyvin tällä odotus puolella.mutta mukavaa sunnuntai päivän jatkoja ja onnellista odotusta kaikkille...



nekku11&möykky 13+5

Vierailija

Olen myös lukenut näitä juttuja ja herätelllyt tämän harrastuksen vähitellen takasin. Mies nauraa, että taas noilla sivuilla. Taisi esikoisen odotusaikana huomata mun täällä viihtyneen. Eli la 3.4 ja kolmatta odotan. Lapset -02 alkuvuodesta ja -03 loppuvuodesta syntyneet, eli pari vuotta melkein kuitenkin kaikille ikäeroa. Mutta pian on vipinää kunnolla.

Täällä iso masu jo, liekö kasvaa nopeammin jo vai mitenkä se tuntuukin tältä. Kipeenä oon ollut, toivon vaan ettei lapsiin tule sama pöpö, se tietää taas parin viikon ohjelmaa ja tietty töitten kans aina vaikeita järjestelyja. Oli kiva lista jo huhtiksista, vaikka tuntuukin hassulta kun huomaa jollain olevan kesäkuussa la. Tuntuu ehkä edelleen niin alkuraskaudelta, mutta aika menee näköjään.

Vierailija

No niin,

rohkeutta kerättyäni uskaltaudun minäkin ilmoittautumaan tänne huhtiksien joukkoon - olen kyllä lukenut juttujanne jo pidemmän aikaa täältä takavasemmalta:-) Keskiviikkona oli ensimmäinen ultra, ja oikeastaan vasta silloin uskalsin oikeasti pitää koko odotusasiaa totena. Miehen kanssa olemme toki olleet onnesta soikeina heti plussaamisesta lähtien (ensimmäistä odotellaan), mutta vaikka meillä ei olekaan takana keskenmenoja eikä raskaaksi tuleminenkaan ollut mitenkään tuskan takana, asia itsessään on tuntunut niin valtavan ihanalta, ettemme oikein uskaltaneet luottaa sen todenperäisyyteen. En tiedä, olenko ainut tällainen jännääjä , mutta nyt jo vähän hymyilyttää:-) Maagiseen kahteentoista viikkoonkin on enää seitsemän päivää, jospa tämä tästä onnellisesti jatkuisi eteenkin päin. Meillä onkin seuraava ultra (seulonta) jo reilun viikon päästä, joten pikkukisulaista päästään ihastelemaan uudelleen jo varsin pian.

Eipä muuta kuin leppoista sunnuntaiaamun jatkoa kaikille!

Vierailija

eilen en käynyt koneella, ja lukasin noi eilisen muutamat viestit; siellä oli kuitenkin liikunnasta kysely; mä olen harrastanut kävelyä, sauvakävelyä, aerobiciä, steppiä ja kuntosallia. Juokseminen ei ole oikein enää tuntunut kovin hyvältä, mutta pikku matkan voi hölkkäillä yhä. Lumen tultua voi taas vetää lumikengät jalkaan; tosi tehokasta ja kuitenkin " hellää" liikuntaa (ellei ole symfyysikipuja). Liikunnan tehokkuus on kuitenkin laskenut paljon, ennen en käynyt koskaan kävelemässä, aina vain juoksin. Nyt sit vähän rennommin.. Tää liikunan tehokkuuden laskeminen on kyllä het alkanut näkymään painossa, varsinkin kun ruokavalio ei oo ollenkaan muuttunut.. KÄÄK!

Mutta nyt lopetan, kukaan ei jaksa lukea enää mun jorinoita!



den samma...

Vierailija

Kisulainen: tervetuloa joukkoon! Laita jossain vaiheessa laskettu aikasi ja synnärisi niin lisätään sutkin tuonne meidän ihanan pitkään listaamme!



Kuten huomaatte, olen yltiöhyvällä tuulella. Mistäkö johtuu? Ei harmainta aavistustakaan, eilinen meni mököttäessä mut tänää heräsin aivan eri tuulella. Että sellaisia hormooniheittoja täällä! Välillä aivan itteäkin naurattaa, siis silloin kun ei pirusti itketä ;) Tiedätte varmaan...



Aurinko paistaa, taidan kohta mennä ulos jatkamaan haravointia. Tuntuu tosiaan, että jaksaa nyt paljon paremmin kuin vielä muutama viikko sitten. Nyt siis 15 viikkoa täynnä. Yes, taas yks viikko täynnä.



Eipä muuta tällä kertaa kuin oikein AURINKOISTA SUNNUNTAITA kaikille tasapaksusti!

Finnmar ja Tähti 15+0

Vierailija

Ja tervetuloa uusille ;) Kiva lukea, että suurinpiirtein kaikilla on suhteellisen kivutonta/oireetonta raskausaikaa. Itsellä kans muuten " oireetonta" (paitsi tää iso maha), mutta eilen ja tänään aamulla sängyssä maatessa oikeen kunnon supistus yllätti, kohtu oli ihan kova ja tunsin sen niin selvästi että. Aiemmissa raskauksissa alkanut supisteleen vasta 20+, joten aikasessa ollaan. Likkakaveri meinas että vois olla jotain tekemistä myös kohdun kasvun kans. Voipi olla, meinaan vihloo välillä aika makeesti alavattalla, varsinkin vasemmalla ja vetää tonne jalkoväliinkin välillä. Ei kiva.



Kohdun pohja on jo tuolla n. sormen verran navan alapuolella, ens perjantaina olis neuvola jossa saa " virallisen" mitan. Aiemmin on ollu näillä samoilla viikoilla n-2 ja n-3. Ja edelleenkin on semmonen olo että pari kertaa olisin tuntenut kohdusta jotain. En kuitenkaan uskalla näillä viikoilla uskoa asiaan joten virallisesti ne on vaan ilmakuplia jotka kulkee...Mutta salaa mielessä aattelen että jos kuitenkin olis meidän sintti kun muljaa.



Onko muilla tällä hetkellä seesteinen olo vai pelottaako. Mulla jotenkin koko ajan semmonen hirvitys päällä, että mitäs jos jotain sattuu. Maha näkyy jo niin että kaikki tietää ja toisaalta omatkin ajatukset on silti varovaisesti tulevaisuudessa. Ja sitten mä meen ja nään unen jossa valun verta ihan solkenaan. Ei yhtään kivaa. Mieti siinä sitten että onkohan kaikki ok jne...



Mutta nyt loppu meikän jorinat, mukavaa tulevaa viikkoa kaikille



käärö3 ja tiitiäinen 14+4

Vierailija

Mukavaa, että huhtiksiin uskaltaa pinoutua uusia ihmisiä. Toivottavasti kaikki sivusta seuraajat ottavat jossain vaiheessa kantaa asioihin ja kertovat omista kuulumisistaan. Se on vain niin mukavaa lukea, miten muilla menee, kun meitähän on ilmeisesti ympäri suomea.

Mulla maha on jo ihanasti pyöristynyt. Vieläkään ei ole kerrottu edes lähimmille, joten kohta varmasti pitkät katseet vaihtuu kysymyksiksi:) Ruokahalu on palannut ja väsymystä enää 1/3 siitä, mitä viime aikoina. Olotila alkaa olla ihan virkeä, kun sais tän vaan kanavoitua opiskelutöihin. Miten muuten muilla on np-ultran jälkeen seuraava neuvola. Mä sain neuvolan neljän viikon päähän. Tuntuu, ettei vaan jaksais odottaa...

Paistatelkaa auringossa, jotta saadaan (oliko se) D-vitamiinia:)

Madelei +pippuri 12+6

Vierailija

Tosi hyvä fiilis, kun on oikeesti saanut jotain aikaan. Viimeaikoina ton touhuamisen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Autoin pihaamme valmistautumaan talveen, eli ajoin nurmikkoa kaksi tuntia, haravoin ja siivosin kukkapenkit. Sillä aikaa mies ja mun vanhemmat kantoivat liiterin täyteen polttopuita, joten BRING IT ON TALVI, me ollaan valmiita!



Eilen illalla olin työporukalla juhlistamassa onnistunutta syksyä, syötiin kaupungin parhaassa ravintolassa pitkän kaavan mukaan. Aika kivalta tuntui " vapaailta" , no kuitenkin ilman iltarutiineja ja saipa mieskin suorittaa ne kaikki tytön kanssa kaksin.



Energia on tänään virrannut, mutta sanompa vaan, että ennen kun ilta koittaa tämä mamma vielä kärsii nahoissaan kaikki tämän päivän rehkimiset. Usein on nykyään selkäkipua ja pikkusuppareita kun on tehnyt ruumiillista työtä.



Peppinetta 14+6

Vierailija

Täälläkin olo on mitä mainioin! Jotenkin ihan eri tavalla virtaa, kuin vaikkapa muutama päivä sitten. Ihanaa jos tämä olotila jatkuu pitempään. Koko viikonloppu on menny mukavasti siivoillessa ja avomiehen kanssa oleilussa. Nyt tuntuu että alkaa ruokakin maistua paremmin. Alkuraskaudessa kun en jaksanut montakaan ajatusta ruoanlaitolle uhrata, vaikka normaalisti teen mielelläni kaiken itse. Ensi viikolla pitäisi lähteä taas pariksi päiväksi opiskelupaikkakunnalle. Motivaatio gradun ym. suhteen on kyllä aika nollassa. Toivottavasti ylimääräistä virtaa tulisi pian sillekin saralle. Noh, eipä kai tässä kummempia. Elämä hymyilee ja aurinko paistaa! :)



Tänään rv 13

Vierailija

Minulla on mennyt pari viime viikkoa lasten ja itseni sairastellessa (mahatauti), mutta tänään kaikilla ensimmäistä päivää kaikki tuntuu olevan kunnossa. Mies ja hieman minäkin huolestuimme vauvan kunnosta, kun minulla ei tuo ravinto pysynyt sisällä. Laihduinkin 3 kiloa. Huomenna on niskapoimu-ultra aamulla, niin näen miten masuasukilla menee. Mies menee lasten kanssa leikkikerhoon, jossa tutustumisjakso käynnissä. Saa katsella tätä sitten vain printeistä. Tänään on pitkästä aikaa ollut todella energinen olo ja sain hoidettua kukat ja vaihdettua lakanat. Laskeskelin juuri että minulla taisi tuo viikko 12 alkaa jo perjaintaina, joten ehkä se auvoinen ja energinen keskiraskaus on vihdoin täällä! Tuosta liikunnasta vielä sen verran, että kun muutimme tänne pari kuukautta sitten olin päättänyt vihdoin helliä itseäni ja antaa aikaa urheilulle. Mutta kas, raskaaksi tultiin ja niin on väsyttänyt ja laiskottanut, että aina kun on aikaa itselle olen mennyt pötkölleni. Jospa nyt ottaisi tavoitteeksi että uisi joka toinen päivä kilsan... Mies vaan on lähes koko ensi viikon työmatkalla joten kuntoilun aloitus venyy ainakin viikon. Olen aina ollut rapakunnossa odotusaikana, ja kyllä se synnytyksestä palautumisessa auttaisi, jos olisi kroppa kunnossa.

Vierailija

Minäkin uskaltaudun pinoutumaan. Tuonne la-listalle olen jo itseni änkenyt. Laskettuaika siis siirtyi ultrassa huhtikuulle.

Hyvin olen voinut. Ei mainittavia vaivoja, paitsi kova väsy ja pinnan kiristyminen. Mies-raukka on kovilla :)

Toista odotan, esikoinen nyt reilu 2v.

Tänään olen jo käynyt tekemässä työpäivän ja pian pakkaudumme kaikki autoon ja suuntaamme kohti sirkusta. Saa nähdä miten tuo meidän neiti siellä viihtyy!

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Smila rv 15+1

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat