Vierailija

Minä en pidä miehen siskosta. On tehnyt pari sellaista inhottavaa temppua, että on " jäänyt paha maku suuhun" .

Mutta en voi miehelle tästä mitään sanoa, koska se tulisi joka riita tilanteessa ilmi ja siitä myös tulisi riitaa. Miehen mielestä hänen äitinsä ja siskonsa ovat fiksuja, mukavia, reiluja eli ts täydellisiä. Itse tosin ei tätä myönnä, mutta käyttäytyy niin. Ikinä ei puolista minua heidän edessään vaan aina minun on annettava periksi ja siskon ja äidin pompotteli saa jatkua.



Minä puolestaan en suhtaudu omiin sukulaisiinkaan mitenkään ylistävästi. He ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja valitan joskus miehelle heidän tekemisistään ja myös mies huomauttelee minulle sukulaisien käytöksestä. Eihän se kivalle tunnu kun omia sukulaisia morkataan, mutta minä en siitä loukkaannu niin kuin mies.



Mites teillä nämä sukulaissuhteet hoidetaan? :)

Kommentit (6)

tai muiden sukulaistensa tekemisistä/sanomisista. Ja sanon sen myös aika kärjistävään tyyliin. Joskus hän puolustaa sukulaisiaan mutta useimmiten tyytyy vain hymähtämään että " näinhän se on, mutta koeta kestää" .



Puhun yhtä suoraan myös omista vanhemmistani ja sukulaisistani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat