Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

en jaksa enkä halua käydä töissä !!!

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Hei palstalaiset !



Pitää saada jossain vähän purkaa tuntoja. Olen vasta 9:llä viikolla raskaana ja olen ihan KYPSÄ töiden tekoon. Haluaisin olla vaan kotona poikani kanssa ja viettää tavallista kotielämää. Työmotivaatio on aivan NOLLA. En tiedä miten saisin itseäni motivoitua ja tsempattua. Tässä vaiheessa on aika nuijaa kypsähtää tähän työntekoon, kun raskaus on vasta alussa. Jostain syystä kärsin myös siitä (huono omatunto), että pomoni ei tiedä minun olevan raskaana. Ihan typerää tämäkin. Eihän hänen tarvitse vielä tietääkään. Ajatellin kertoa np-ultran jälkeen. Mites muilla työt sujuu ?

Kommentit (5)

Vierailija

Muistan erittäin hyvin tuon alkuajan työmotivaation puutteen. Itse palailin kesälomalta elokuun alussa (silloin rv 17), eikä työt kiinnostaneet ollenkaan. Valitettavasti tuo motivaatio ei ainakaan itselläni ole noussut ollenkaan, vaan laskenut entisestään: tällä hetkellä ollaan jo pakkasen puolella (jos mahdollista) ;o)



Olen nyt 26+0, ja 23.11. asti pitäisi jaksaa (pidän ennen äippälomaa hiukan ylityövapaita pois). Onneksi kuitenkin olen " talvilomalla" parin viikon päästä! Todennäköisesti sen jälkeen olen entistäkin laiskempi - mutta kerrankin on hyvä syy ollakin! :o)



Tsemppiä & jaksamista töihin - vauva-lehden sivut & muut vauva-aiheiset piristävät kummasti päivää kesken töiden...







Vierailija

Olen rv 33 ja puhti pois. Ensimmäistä odottaessani ei tälläisestä väsymyksestä ollut tietoakaan. Viime viikolla jo soittelin neuvolaan ja pyysin heidän kirjoittamaan kolme päivää saikkua. Nyt tänään olen menossa työterveyslääkärille, jolta pitäisi saada viimeiset kaksi viikkoa sairauslomaa ennen äippäloman alkamista. Toivottavasti lääkäri osaa suhtautua oikein ja saan nämä loput viikot " lomaa" . Yksinkertaisesti en vain enää jaksa. Nukun huonosti (olen nukkunut jo pitemmän aikaa), joten päivät tuntuvat kärsimykseltä siis mikäli olen töissä.

Eniten minulla on huono omatunto siitä, kun vien esikoista tarhaan parina päivänä viikosta. Riippuen mieheni työvuoroista. Tarhaan haluan häntä viedä siksi, koska ajatukseni on ollut, että hän käy siellä myös silloin kun vauva on syntynyt. Tietenkin jos vauva on " helppo" ja minä voin hyvin JA esikoinen haluaa olla kotona, harkitsen tarhapaikkaa uudestaan.

Toki huono omatunto kalvaa myös siitä, että olen näin puhtipoistyöntekijä. Mutta olen päättänyt, että nyt vauva on etusijalla ja työpaikka kakkonen. Vartaloni kertoo minulle, etten jaksa! Ja sitähän pitää meidän naisten kuunnella!

Vierailija

.. mulla on päivisin ajatukset kilsojen päässä ja poden siitä huonoa omaa tuntoa en jaksa keskittyä töihin ja olen vasta viikolla 7+7! Kukaan töissä ei edes vielä tiedä mutta suunnittelen päivittäin koska voisin olla pari päivää kotona ja nukkua! Ptäis painaa koko pitkä syksy ilman loman lomaa ja toki vielä pitkä kevätkin... Voi yökkö kun tämä olokon on niin great!

Vierailija

ja on muuten ihan yleistä että raskausaikana keskittymiskyky ja muisti huononee. Tiesittekös että aivot pienenee 3% raskauden aikana, mutta palaavat sitten ennalleen entistä ehompina.

Mutta kyllä, olisin ihan valmis jäämään kotiin, helmikuun loppuun pitäisi vielä jaksaa:0(

Vierailija

En sitten yhtään, motivaatio on todella hukassa. Ihan ekat raskausviikot oli painajaista väsymyksen ja kuvotuksen takia..

Nyt ollaan päästy pahimman yli, mutta mua ei vois työ vähempää kiinnostaa, kiukuttaa joka päivä joku asia, työkaverit ärsyttää ja on niin vetämätön olo koko ajan, eikä asioita helpota yhtään se, että olen liikkeessä koko päivän, eikä minulla ole työssäni taukoja!!!Yhtä pitkää putkea koko päivä:-((

Työkaverit eivät tiedä raskaudestani, arvelevat varmasti kyllä, jos joudun ja tällä tahdilla joudun saikulle, niin muut joutuu tekee ylitöitä, toisaalta vauva on nyt numero ykkönen, ei kukaan tule kiittämään, että tein työssäni kaikkeni...

Ponnari rv 13+2

Uusimmat

Suosituimmat