Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jos haluan kysyä jotain liittyen suomen rajoihin, niin mistä kysyn?

Vierailija

Tai siis, haluan tietää mitä tapahtuisi jos suomi sulkisi rajat lintuinfluenssan puhjettua pandemiaksi, olisiko se mahdollista. Niin miltä taholta kysyn tätä? Jokin ministeriö kenties?

Kommentit (4)

Vierailija

Sosiaali- ja terveysministeriö Tiedote

7.10.2005



Influenssapandemiaan varautumisen nykyvaihe

Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut Pandemiavarautumistyöryhmän, joka valmistelee suunnitelmaa influenssapandemian varalle. Suunnitelma valmistuu helmikuun 2006 loppuun mennessä ja toimii perustana paikallisten ja toimialakohtaisten varautumisuunnitelmien päivitykselle. WHO on toistuvasti kehottanut jäsenmaitaan tekemään kansalliset suunnitelmat pandemian varalle ja käynnistämään tarvittavat materiaalihankinnat.



Miten pandemia syntyy?



Laajalle levinnyt ja aktiivisena pysyvä H5N1-lintuinfluenssaepidemia Kaakkois-Aasiassa merkitsee pysyvästi koholla olevaa pandemiariskiä, vaikka ihmisestä toiseen sujuvasti siirtyvää viruskantaa ei vielä ole todettukaan. Virus voi tarttua elävistä ja kuolleista linnuista sekä niiden eritteistä ihmiseen suoran kontaktin tai ravinnon mukana ja aiheuttaa vakavan taudin. Noin puolet vv. 2004-2005 Kaakkois-Aasiassa todetuista yhteensä runsaasta sadasta tautitapauksesta on johtanut kuolemaan. Pandemian syntymisen edellytyksenä on, että H5N1 perimässä tapahtuu muutos, jonka vaikutuksesta virus voi tarttua ihmisestä toiseen vuotuisten influenssaepidemioiden tapaan. Pandemia voi syntyä myös muun kuin H5N1-viruksen muuntumisen seurauksena. Pandemian ajankohtaa ei pystytä ennustamaan. Riskin ei arvioida merkittävästi lisääntyneen esim. vuoden takaisesta tilanteesta.



Mihin varaudutaan?



Pandemiaan sairastuvien tai kuolevien määriä ei kukaan voi tietää etukäteen. Terveydenhuollon ja muiden hallinnonalojen varautumissuunnittelun tarpeita varten on työryhmän keskusteluissa alustavasti asetettu tavoitteeksi varautuminen 35% sairastuvuuteen, 11 000 - 35 000 sairaalahoitojaksoon ja 3 000 ¿ 9 000 kuolemaan. Työryhmä on käynnistänyt kartoituksen siitä, miten haavoittuvia eri hallinnonalojen toiminnot olisivat työstä poissaolojen lisääntyessä sekä siitä, mitkä työtehtävät ja ammattiryhmät ovat välttämättömiä yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Tavoitteena on, että kaikki hallinnonalat käynnistävät etukäteen tärkeimpien toimintojen jatkuvuuden suunnittelun mm. sijaistyövoiman käyttöön varautumalla.



Miten pandemian aiheuttamia haittoja voidaan torjua?



Tärkeintä on hidastaa viruksen leviämistä, vähentää kuolemantapauksia ja vakavia sairastumisia, hoitaa sairaat ja turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot (mm. terveydenhuolto, pelastus- ja palotoimi, energian- ja vedenjakelu, tiedonkulku, liikenne ja elintarvikehuolto sekä poliisitoimi järjestyksen säilymiseksi).



Koko väestölle annettava rokotus olisi tehokkain tapa pysäyttää viruksen leviäminen, minimoida kuolemantapaukset ja taudin aiheuttama kärsimys. Kysymykseen tulee kaksi erilaista rokotetta, joista kumpaakaan ei voi hankkia välittömästi:



- Ns. täsmärokotteen rokkoaineena käytetään pandemian aiheuttavaa virusta. Tätä rokotetta voidaan valmistaa vasta pandemian käynnistyttyä. Suomi pyrkii Norjan tapaan ns. jononumerosopimukseen tarjouskilpailun perusteella valittavan rokotevalmistajan kanssa. Jonopaikasta maksettaisiin vuotuinen jonotusmaksu, jonka perusteella Suomi saisi tilaamansa määrän rokotetta tietyn ajan kuluessa pandemian alkamisesta. Käytännössä koko väestölle suunniteltu rokote saataisiin Suomeen aikaisintaan 6 kk kuluttua pandemian alusta.

- Toinen rokotevaihtoehto lähtee oletuksesta, että seuraavan pandemian aiheuttaa nykyisistä H5N1-lintuinfluenssaviruksista kehittynyt kanta ja että se ei ole muuttunut rajusti rakenteeltaan. Usea rokotevalmistaja on kehittämässä tällaista ns. H5N1-mallirokotetta, mutta niitä saadaan käyttöön aikaisintaan ensi vuonna. Tällainen rokote voidaan hankkia etukäteen varastoon ja ottaa käyttöön heti, kun mahdollinen H5N1-pandemia on alkanut. On luultavaa, että tällaisella rokotteella saatava suoja on huonompi kuin täsmärokotteella saatava, mutta osittainenkin suoja voi merkittävästi auttaa estämään vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Suomi pyrkii hankkimaan koko väestölle H5N1-mallirokotetta. H5N1-mallirokotteella aikaansaatua osittaista suojaa vahvistettaisiin yhdellä annoksella täsmärokotetta heti, kun sitä saadaan maahan.





Influenssalääkkeistä vain ns. neuraminidaasientsyymin estäjät tehoavat nykyisiin H5N1-kantoihin. Kahdesta markkinoilla olevasta lääkeaineesta oseltamiviiria annostellaan tabletteina ja tsanamiviiria hengitysteihin erityislaitteella annostelevana jauheena. Oseltamiviiria on helpompi käyttää ja sitä on mahdollista varastoida pitempään kuin tsanamiviiria. Suomeen on hankittu 1,3 miljoonaa hoitokuuria vastaava määrä oseltamiviiria. Se on tarkoitettu ensisijaisesti influenssaan sairastuneiden hoitoon, jolloin taudin kestoa voidaan lyhentää ja sen vaikeusastetta lievittää. Lääkkeen tarkoituksenmukaisia käyttötapoja mietitään edelleen. On mahdollista, että pandemian aiheuttamat terveysriskit eivät painotu kroonisesti sairaisiin ja ikääntyneisiin ihmisiin, joilla ne ovat suurimmat vuosittaisten influenssaepidemioiden yhteydessä. Tästä saadaan tietoa vasta, kun pandemia on käynnistynyt. Silloin kertyvän tiedon perusteella saatetaan joutua muuttamaan lääkkeen käyttösuunnitelmia pandemian ollessa jo meneillään. Näin voidaan saada lääkkeestä paras mahdollinen hyöty kansanterveydelle.



Lisätietoja antavat:



- Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, Pandemiavarautumistyöryhmän puheenjohtaja, puh. (09) 160 740 30

- Tutkimusprofessori, virustautien ja immunologian osaston johtaja Tapani Hovi, KTL, Pandemiavarautumistyöryhmän jäsen, puh. (09) 47441

- Tutkimusprofessori, infektioepidemiologian osaston johtaja Petri Ruutu, KTL, Pandemiavarautumistyöryhmän pysyvä asiantuntija, puh. (09) 47441

- Rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi, KTL, puh. (09) 47441

- Influenssalaboratorion johtaja Reijo Pyhälä, KTL, Pandemiavarautumisryhmän pysyvä asiantuntija puh. (09) 47441

- Lääninlääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa, Etelä-Suomen lääninhallitus, Pandemiavarautumistyöryhmän jäsen, puh. 02051 6121.

- Osastopäällikkö Matti Aho, Elintarvike- ja terveysosasto MMM, puh. (09) 160 53380.





Uusimmat

Suosituimmat