Käännöksen plussat ja miinukset?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015


Onko vauvasi käännetty tai yritetty kääntää ulkokautta?

Millainen kokemus?

Kääntyikö?

Pysyiko rt?

Haitat?

Aiheuttiko käännös komplikaation/-tioita?



Pohdin täällä, että suostuakko vai ei.. Kättärillä käännettäisi mahdollisesti. Perjantaina on tarjonnan tarkastus, jolloin joudun päättämään suostunko käännökseen.



Noema ja Onni 35+2

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Olen tänään menossa puolen päivän aikaan sairaalaan ja siellä olisi tarkoitus koittaa käännytystä. Voin tulla sitten kertomaan tuoreita juttuja asiasta. Kylläl muakin jännittää ja olen miettinyt monet yöt ja päivät asiaa.



Möhköli rv 37. Hui huimat kolme viikkoa vielä.

Vierailija

Olen ihan kohta lähdössä ylimääräiseen ultraan, missä katsovat lapsen tarjonnan (myös perätilaepäily) ja tekevät kokoarvion (sf-mitta korkealla ja esikoinen oli 55cm/4260g).



Kääntämisestä ei ole ainakaan vielä puhuttu mitään, mutta jos tänään asento vahvistuu perätilaksi, niin tulee varmasti puheeksi. Itse olen samaa miettinyt ja hiukan skeptisesti suhtaudun. Kova halu olisi tosin synnyttää normaalisti, mutta perätilavauvan synnyttäminen hiukan ahdistaa. Ei niinkään itseni vaan vauvan takia.



Olisi Möhköli tosi kiva kuulla sun kokemukset, kun tulet käännösyrityksestä!



t. Jogu (35+1)

Vierailija


Tuli nyt kotiin kättäriltä, jossa vauvan perätila varmistui ultralla.



Kätilö vain tokaisi, että varataampa sulle ensiviikolle aika käännökseen. Aika on tiistaina. Aloin sitten vähän kyselemään tällaisesta käännöksestä ja ihan asiallisesti kertoi toimenpiteen kulusta, riskeistä ei tosin maininnut. Huomasi varmaan, että olin vähän epäröivä, koska sanoi, että voin kyllä tiistaina kieltäytyä kääntämisestä, eikä käynti ole silti turha, sillä joka tapauksessa minun on lääkärin kanssa sovittava synnytystavasta.



Sanoin, etten ole motivoitunut synnyttämään perätilassa ja kätilö sanoi, että siihen tarvitaan kyllä äidin halu. Sen verran on rankempi kuin normaali synnytys. Sektioon siis menee, mikäli ei käänny.



Ajattelin, että saavat hellästi kokeilla kääntää ja jos ei itse lähde kääntymään, niin antaa olla. Perätilaan on varmasti jokin syy!



Nytkin jo supisti niin kovasti kun kätilö kaivoi vauvan pyllyä ylöspäin, koska se oli jo työntynyt hyvin alas. Vihloi niin jumalattomasti alamahasta. Sanoi, että luultavasti liitokset kipuilee. Sitten ihmetteli itsekin, että mitäs se nyt noin alkoi supistamaan. Onko se joku ihme!!!! Vieläkin supistaa ja toimenpiteestä on jo 3 1/2 tuntia.



Palaan asiaan ensi tiistaina!



Noema ja Onni 35+5

Vierailija

Kirjoitit " saavat hellästi kokeilla kääntää..."

Ajattelin vain varoitella, että ihan tuota sanaa en kyllä käyttäisi kääntöyrityksestä puhuttaessa. Kun käännöstä kokeillaan, käytössä on melko ronskit otteet, vaikka lääkäri olisi ns. helläkätinenkin. Olen kuullut, että jotkut lapset saattavat kääntyä melko helpostikin, mutta kyllä siihen aina kunnon tuuppaisu tarvitaan.

Vierailija

Kiva, kun Möhköli tulit vielä kertomaan kuulumiset, mutta harmi homma, ettei käännös onnistunut :(. Valitettavasti en osaa antaa mitään kokemukseen perustuvaa mielipidettä tuosta synnytystavasta. Itse tosin olisin luultavasti kallistunut sektioon, jos vauva olisi ollut perätilassa. Päällimmäisenä syynä vauvan koko.



Olin siis eilen ultrassa ja siellä lääkäri osasi parin sekunnin " käsikopelolla" sanoa, että vauva on oikeinpäin eli pää alaspäin. Neuvolassa niin terkkari kuin lääkärikin kokeilivat sitä useaan otteeseen ja epäilivät perätilaa... Vauva ei ollut kiinnittynyt vielä (oli nyt naamatarjonnassa kuten esikoinenkin syntyessään) ja kuulemma toissynnyttäjällä kiinnitys saattaa tapahtua vasta ponnistusvaiheessa. Kokoarviokin tehtiin ja lääkäri sai kooksi la:na hiukan yli 4,5 kiloa! Kuulemma hyvin tyypillistä, että toinen on n. 300 g painavampi kuin esikoinen. Itseäni ei asia pahemmin ahdista, mutta mies kovasti tivasi, että kuinka pitkäksi synnytyksen käynnistyksen annetaan venyä. Lääkäri kirjoitti järjestelmään maininnan, että synnytys käynnistetään, mikäli menee viikon yli la:n. Toivottavasti käynnistyy sitä ennen luonnollisella tavalla!



Tsemppiä Möhköli synnytystapapäätökseen! Olisi mukava kuulla, kumpaan päädyt ja millä perusteilla!



t. Jogu (36+0)

Vierailija

joka sujui hyvin, ei kipua tai muutenkaan epämiellyttävä kokemus mutta mutta vauvelipa ei pysynytkään asemissaan vaan jostain syystä käännähti aina takas perätilaan.. Joten hankala valinta alatiesynnytyksen kokeilu vai sektio??Odotin silloin esikoistani ja olin niin motivoitunut alatiesynnytykseen kun vaan 9kk jälkeen voi olla..kävin lantiokuvissa ja olivat normaalit.

Jostain syystä minua viisaammat ihmiset pistivät päänsä yhteen ja tekivät puolestani napakan ratkaisun suunitellusta sektiosta.. Sektio tehtiin kuitenkin ei suunnitelmien mukaan jo viikon päästä kääntöyrityksestä lapsivesien mentyä ja kiirehän siinä tuli mutta onnellinen loppu.. Vauva olikin lähes linkkuveitsi asennossa, siis mahdoton alatietapaus!!lääkärit olivat mielestäni sillä hetkellä niin VIISAITA!!!!!!Kiitollisuudella muistelen edelleen..

Vierailija

Eli mulla kanssa ei edes yritetty esikoisen käännöstä kun lapsivettä oli niin vähän. En edes ennen kyseistä synnytystapa-arviota tiennyt lapsen olevan perätilassa kun menin sinne pituuteni takia rv 37+1. Lääkäri ei käytännössä antanut muuta vaihtoehtoa kuin suunnitellun sektion tai näki paremmaksi etten edes yritä perätilasynnytystä. (lantio ei käsikopelolla tuntunut kovin leveältä)

Lopuksi lääkäri sanoi että sovi sitten aika tiskiltä kahden viikon päähän niin leikataan.



Olo oli NIIN tavattoman " puullapäähänlyöty" kun kerroin tiskillä tarvitsevani sektioajan. Tuntui siinä vaiheessa niin liukuhihnatoiminnalta ja toisaalta tyhmältä tietää että jaa.. nyt se sitten meidän vauva syntyy tasan kahden viikon päästä perjantaina. Repesin sitten itkemään siinä ja hoitaja katsoi mua kun hullua. Kysyi tahdonko vielä puhua lääkärin kanssa. Ei ollut kyse siitä että pelkäsin vaan muuten vaan tunsin olevani ihan tavattoman " pihalla" . En ennen sitä päivää ollut ikinä ajatellut että vauva tulisi mailmaan sillä tavalla.



Loppujenlopuksi olen täysin tyytyväinen sektiopäätökseen, varsinkin kun jälkikäteen olen lukenut perätilasynnytyksen riskeistä, ei tulisi mieleenkään edes yrittää. Toki leikkaus on myös aina riski, sitä en kiellä. Leikkaus sujui ongelmitta ja paranin tosi nopsaan.



Kaikesta huolimatta toivon että tämä pikkukakkonen löytäisi sen oikean asennon tuolla vatsassa, eikä yrittäisi matkia veikkaa ja tulla peppu edellä ja saisin hänet synnyttää alateitse, tai edes kokeilla =)



Eli tsemppiä vaan, mitä ikinä päätätkin, muistat vaan että se päätös on sinun eikä kenenkään muun.



-sitruuna, poika 15kk ja möhköfantti rv 22+1-

Vierailija

Mulla oli tuolloin viikkoja kasassa 38. Lapsivettä oli runsaasti ja käännös tehtiin. Oli kyllä positiviinen kokemus,enkä voi kuin suositella. Plussaa käännöksessä oli runsaasti ja negatiivista en keksi yhtään. Nyt on ainakin viikon pysynyt rt:ssä ja toivotaan, että pysyy loppuun asti. Tsemppiä käännökseen!!

Vierailija

Tekstisi oli kuin minun suustani. Eli ihan samoista syistä halusin ehdottomasti suunnitellun sektion esikoisen perätilan vuoksi. Minulla tosin yritettiin ulkokäännöstä, mutta se ei onnistunut. Tämän toisen kohdalla en aijo suostua käännökseen, vaikka pysyttelisi pää ylöspäin loppuun asti, oli se sen verran epämiellyttävä kokemus...

Vierailija


Tänään oli kättärillä aika. Katsottiin vauvan vointia ja muutenkin pohdittiin tilannetta. Päätettiin kokeilla käännöstä.



Lääkäri sai vauvan kääntymään, mutta vauva kääntyi heti takaisin perätilaan. Pari kertaa vielä kokeili, mutta sitten sanoi, että nyt on luovutettava. Toimenpide sattui, mutta ei läheskään niin paljon kuin olin pelännyt.



Sitten lantioluuni kuvattiin ja saatiin selville, että lantiossani on hyvin tilaa synnyttää perä edellä mikäli olen siihen halukas (jopa senttejä ylimääräistä tilaa). Jotenkin se oli siinä päivän mittaan alkanut tuntua hyvältä idealta ja kun selvisi, että vauva on pienehkö (2500 kg rv 36+2) ja lantio tilava, päätin valita alatiesynnytyksen. Tämä oli myös lääkärin suositus.



Olen siis kääntänyt takkini täydellisesti =) Ensin en meinannut suostua edes käännökseen ja nyt olen menossa synnyttämään esikoistani perätilassa. Toisaalta synnärini on kätilöopistonsairaala, jossa on huippuvalmiudet erilaisiin synnytyksiin. Jossain sivummalla en olisi leikkiin lähtenyt mukaan. Lääkäri sanoi, että nyt kun riskit on elimonoitu, sektio on paljon riskialttiimpi toimenpide kuin perätilasynnytys (näin siis minun kohdallani johtuen lantion tilavuudesta).



Tarkastuskäynti on viikolla 39, jolloin vielä tarkastetaan vauvan koko. Mikäli menee yliaikaiseksi tai ottaa kasvuspurtin tehdään sektio automaattisesti. Lääkäri tosin sanoi, että vauva saattaa hyvin vielä kääntyä itsekseenkin, tilaa kun on. Toivotaan niin!



Tsempit kaikille samassa tilanteessa oleville!



Noema ja Onni 36+2

Vierailija

Vahvistusta ajatuksillesi Noema ;) Kirjoitin tuossa aiemmin aika epämiellyttävästä ja epäonnistuneesta käännösyrityksestä (minun piti myös pukea jo varalta sairaalavaatteet päälle ja käännösyritys tehtiin synnytyssalissa, juuri niiden riskien vuoksi), ja kyllä itsekin sen kokeneena kieltäytyisin koko yrityksestä jos vielä tarvitsisi päättää. Ja silloin ainakin minulle oli selvää, että sektioon vain kun esikoinen on perätilassa.



Lisäksi vielä noista synnytyksistä, esikoinen siis syntyi perätilan takia suunnitellulla sektiolla (joka kokemukseni mukaan on turvallinen sekä äidille että lapselle verrattuna jo ennalta odotettavissa olevaan hankalaan synnytykseen) ja toinen lapsemme alateitsi, ja toivuin sektiosynnytyksestä nopeammin kuin alatiesynnytyksestä. Se siis oli erittäin positiivinen kokemus, vaikka alatiesynnytyskin kesti vain 3 tuntia. Sektion jälkeen olin täysin kunnossa viikon kuluttua, alatiesynnytyksestä toipuminen taas vei reilut kaksi viikkoa (esimerkiksi istuminen ja käveleminen olivat vaikeita, lapsi kun oli ollut isokokoinenkin).



Mukavaa synnytystä sinulle ;)

Vierailija

Ajattelin tähän jonon jatkoksi lisätä vielä oman positiivisen käännöskokemukseni viime keskiviikolta. Viikkoja tuolloin 36+6, vauvan painoarvio 3000g ja lapsiveden määrä normaali.



Sairaalaan mentiin heti aamusella, edellisestä illasta piti olla ravinnotta varmuuden vuoksi - ja helpottaahan se kai tuota hommaa jos ei äidin masu ole änkkätäynnä :) Ensin käyrille, vauvan syke + supistukset, sitten perusteellinen lääkärin tekemä ultra: painoarvio, vauvan asento, napanuora (virtaukset + onko mahdollisesti kaulan ympärillä), lapsiveden määrä jne. Lääkärin mukaan edellytykset ulkokäännökselle täyttyivät, joten sitten toimenpidettä odottelemaan.



Sain kahta eri lääkettä, joiden tarkoitus oli ainakin estää supistuksia (minullakin tosi supistusherkkä kohtu), aktivoivat myös somaattista hermostoa eli sydämen laittoi vähän läpättämään, kädet tärräämään jne. Ei mitään kovin ihmeellistä. Sitten piti maata puolisen tuntia " alamäkisängyssä" , mikä ilmeisesti nostaa vauvaa ylös lantiosta.



Sitten tuli lääkäri ja tarkisti vielä kerran ultralla vauvan asennon jne ennen kuin ryhtyi hommiin. Otti napakan otteen vauvan niskasta ja takapuolesta ja liu' utti sitten vauvan ympäri. Ei ollut yhtään mahdoton kokemus, jos nyt ei ihan miellyttäväkään :) Vähän pisti puhisemaan, mutta se oli niin lyhyt aika ettei jäänyt yhtään huono fiilis. Koko homma oli varmaan alle minuutissa ohi ja vauva uusissa asemissaan! Mukana olleella miehellä näytti ottavan kovemmalle, rystyset valkeina ja silmät levällään ihmetteli touhua sängyn päässä :) Sanoi jälkikäteen, että näki vauvan muodot minun mahani läpi siinä kun pientä tuupattiin, söpöksi kehui :)



Sitten oltiin vielä vajaa tunti syke- ja supistuskäyrillä ja lääkäri ja hoitaja tarkistivat vielä kumpainenkin kertaalleen ultralla, että pikkuinen on pysynyt pää alaspäin.



Hankalinta minusta koko operaatiossa oli kun piti olla juomatta edellisillasta klo 22 ja meillä päästiin kääntämään vasta joskus puolenpäivän jälkeen. Kamala jano :)



Käännöksestä on vasta muutama päivä, mutta ainakaan vielä vauva ei ole palannut entiseen majapaikkaansa. Toivon siis parasta (että pääsisin alakautta yrittämään), vaikka kaikkeenhan tässä pitää varautua.



Tsemppiä Noema, päätitpä mitä tahansa! Tärkeintähän se on, että meidän vauvat saadaan turvallisesti ulos, tavalla tai toisella :)



Terkuin Lisel (rv 37+2)



Vierailija

Kertokaahan synnytyksen jälkeen kuinka meni. Toivottavasti kaikki menee hyvin ilman komplikaatioita ja luksaatioita ja muita mikäli pääsette perätilasynnyttämään! TSEMPPIÄ! laitan nimimerkit mieleen...



Jeela ja perätilaepäilty 34+4

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat