ei hedelmöitymisiä

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

eilen oli punktio, ja äsken soitin tuloksista. Yksikään munasoluista ei ollut hedelmöitynyt. Aamulla pitää vielä soittaa uudelleen. Tietääkö joku onko sitte mahdollisuus että ne vielä hedelmöityy vai miksi sinne pitää soittaa?

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

... olinpas tyhmä.... jos teillä ei hedelmöitynyt, kun simpat ei tunkeutunut munasolun sisään (IVF) ja nyt ne sitten vielä kuitenkin yrittäisivät tehdä ICSI-hoitoa... en tiedä, onnistuisiko se teoriassa vielä vai ei.... joillakin pareillahan, jos epäillään simppoja, niin laitetaan puolet muniksista maljalle ja puolet ICSItaan suoraan....



Peukut sulle vielä!



Eemeli



Vierailija

Eli, kun soitin punktiosta seuraavana päivänä mulla oli 1 hedelmöittynyt munasolu, ja sitten siirtopäivänä (eli seuraavana päivänä) niitä olikin 2. Ts. jostain syystä munasolu oli kypsynyt itsekseen maljalla, ja sitten se oli hedelmöittynyt. Biologi hämmentyneenä selitteli jotain, että kyllä sinne nyt sitten on joku siittiö kuitenkin mennyt, vaikka hän ei aiemmin huomannut...



Silloin mulla siis siirrettiin 2, mutta kumpikaan ei lähtenyt :-(

Vierailija

eli siksi piti soittaa että josko ne nyt kuitenkin olis edes jokunen hedelmöitynyt, vaan ei, sama tilanne oli ku eilenkin. Ei osannut sanoa siihen syytä, eikä tiennyt onko munasoluissa vai siittiöissä nyt jotain. Sano vaan että tää selittää nyt sen ettei inseminaatio onnistunu. Lääkäri mulle vielä soittelee puolenpäivän aikaan että mitäs jatkossa, me vaan ei tiedetä vieläkö jaksaako tähän uudelleen alkaa. Mä en edes muista koska mulla olis ollu normaali olotila, kun koko ajan vaan jotain hormonia pumpataan elimistöön. Miksi tän pitää olla näin kamalan vaikeeta!



Ja mikä kurjinta, ollaan oysissa hoidoissa ja siellä on nyt menossa sellainen tutkimus että tutkitaan olisko mikroinjektiosta hyötyä lapsettomuuden hoidossa jossa siittiöitä kuitenkin on riittävästi ja ne on hyvä laatuisia...Me siihen suostuttiin ja sitte arvalla katsottiin kumpaan ryhmään pääsee...normaaliin koeputkihedelmöitykseen vai siihen mikroinjektioon. Meillä tietysti huono arpa onni ja tavallinen tuli meidän osalle. Jos olis sattunu se toinen niin se olis nyt tässä samalla selvinny onko siitäkään meille mitään apua.



Miten te muut jaksatte hoitoja hoitojen perään? Jotenkin haluais vaan luovuttaa jo...

Vierailija

Moikka Mallu,



Näin jo aikaisemmin viestisi, mutta en ole ehtinyt muuttorumbassa vastaamaan. Olen pitänyt viimeisen puoli vuotta hiljaiseloa tällä palstalla, mutta silloin tällöin olen käynyt lueskelemassa juttuja. Eli meillä on samanlaisia kokemuksia kuin teillä. Siis ensinnäkin pahoittelut epäonnistuneesta hoidosta; tiedän tunteen, silloin ei paljon mikään lohduta.



Ensimmäinen IVF/ICSI oli viime toukokuussa. Munasoluja saatiin 13, joista vain 6 oli kypsiä (lääkäri epäili, että irrotuspiikki ei ollut kunnolla onnistunut). Siinä vaiheessa oli vielä odottavat fiilikset; koska kypsiä soluja oli niin vähän, päätettiin tehdä 2/3 IVF ja 1/3 ICSi. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että miehen siittiöistä osa on rakenteeltaan epänormaaleja (muistaakseni noin 3 % normaalirakenteisia).



Punktiosta seuraavana päivänä saimme kuulla, että yksikään maljalle laitetuista munasoluista ei ollut hedelmöittynyt. Siittiöt eivät olleet lainkaan kiinnostuneita munasoluista : / Icsatut (2 kpl) munasolut olivat hedelmöittyneet, mutta ne eivät lähteneet normaalisti jakautumaan eli mitään siirrettävää ei ollut. Se oli aivan hirveä tilanne ja tunne. Silloin tuntui, että koko maailma kaatuu päälle eikä millään ollut mitään väliä. Toisaalta olimme molemmat helpottuneita, kun lähes kolmen vuoden lapsettomuudelle oli löytynyt jonkinlainen selitys. Eli normaalikonstein on hyvin epätodennäköistä raskautua.



Lääkäri lohdutteli meitä, että tosiaan voi olla, että irrotuspiikki epäonnistui, että seuraavaksi pitää laittaa suoraan lihakseen. Lisäksi hän sanoi, että mahdollisesti kyseessä oli vain huono tuuri, koska osa naisen munasoluista on " epänormaaleja" . Eli hän kyllä suositteli kannustavasti vielä uutta hoitoa ja otimmekin suoraan uudet reseptit, jotta olisimme loppukesästä / alkusyksystä tehneet uuden ICSIn. IVF ei siis enää tule meille kysymykseen.



No, jotta asiat eivät menisi niin simppelisti, jouduin sairaalaan punktion jälkeisenä sunnuntaina. Minulla epäiltiin hyperstimulaatiota ja nestettä olikin aika paljon, mutta koska kivut oli niin kovat ja niihin eivät auttaneet kipulääkkeetkään kuin hetkeksi, diagnoosi oli taas auki. Ultraäänessä veri näytti munasarjoissa virtaavan ihan normaalisti, joten sen puoleen kaikki näytti olevan kunnoss. Kävin kaiken maailman maharöntgenit, munuaisultrat yms. läpi. Loppujen lopuksi, noin vuorokauden jälkeen jouduin laparoskopiaan, missä vapautettiin toinen munasarja ja munajohdin. Eli munasarja oli rakkuloiden painosta hermostunut ja kiertynyt itsensä ympäri. Tämä on äärimmäisen harvinaista, mutta osui meikäläisen kohdalle... Onneksi munasarja säilyi ehjänä (niihin voi tulla helposti kuolio, koska veri ei virtaa normaalisti) : ) Kun pääsin parin päivän päästä kotiin, kipu iski toiselle puolelle ja jouduin uudestaan sairaalaan - tällä kertaa vasemman puolen munasarja kenkkuili. Mutta se vapautui ilmeisesti itsestään ultrassa, koska yhtäkkiä kivut hävisivät täysin.



Kesä sujuikin hyvin rauhallisesti. Olin liikunta- ja kantokiellossa pari kuukautta, vain kevyttä kävelyä. Silloin olimme tosi onnellisia siitä, että olin terve ja kuntoutumaan päin. Mutta luonnollisesti nämä kiertymät aiheuttavat ongelmia seuraaviin hoitoihin. Haluamme kuitenkin vielä ainakin kerran koittaa, meinaat jos kyseessä oli tosiaankin huono tuuri ja vääränlainen lääkitys. Seuraava hoito tehdäänkin omaan kiertoon ja lääkityksenä Clomit ja pistokset. Rakkuloita ei saisi tulla kuin max. 5. Ja hoidon aloitus riippuu tietysti omasta kropasta ja siitä, että miten kropan " aikataulut" ja sairaalan aikataulut menevät yhteen. Oho, kuulostipa hassulta. : ) Lääkkeet on kuitenkin jo valmiina : ) Lisäksi olemme jo toinen jalka adoptioon päin eli se tuo helpotusta asiaan, kun olemme päättäneet, että mikäli seuraava hoito ei onnistu, lähdemme adoption tielle.



Tulipas pitkä juttu kirjoitettua. Tarkoituksenani ei ollut lannistaa, vaan kertoa oma tarinani ja kannustaa jatkamaan eteenpäin! Hyvin voi olla, että teillä oli vain huonoa tuuria matkassa ja että seuraavassa hoidossa lääkitystä ja hoitotapaa tarkastetaan. ICSIhän teille varmaan seuraavaksi tehdään? Mitkä ovat muuten fiilikset tällä hetkellä? Kuulisin mielelläni kuulumisiasi ja jatkosuunnitelmianne.



Muista, että jos aurinko ei paista risukasaan, niin risukasaa voi aina siirtää aurinkoisempaan paikkaan! Tämä ainakin hymyilytti minua pahimman masiksen merkeissä : )



Voimahalein,

esperance

Vierailija

puhutaankohan me toisistamme kun kumpikin tiedetään yks pari, ja tuo teidän tarina kuulostaa aika tutulta. Onko meidän miehet kenties samassa paikassa töissä? :-)

Vierailija

Nuo inssit tehtiin keväällä 2003, viime vuonna tehtiin eka Ivf ja tänä vuonna sitten loput. Noiden inssien jälkeen tuntu että elämä kaatuu, mutta nyt ku on aikaa kulunu ja hoitoja on tehty enemmän niin tähän kaikkeen on jotenki turtunut.

Vaikka tämä elämä tosiaanki on yhtä kellon ja kalenterin kanssa elämistä ja pää on välissä hormoonihöyryjä täynnä vähän liikaakin, niin pitää yrittää muistaa ajatella että tämä kaikki on vaan väliaikasta :)

Vierailija

Meille kävi ekassa ivf:ssä samoin kuin teille: 20 munasolusta ei yksikään hedelmöittynyt! Kyllä silloin otti koville, lääkärikin ihmetteli kovasti tulosta. Meillä simpat sekä minun soluni näyttävät molemmat ok:lta. Toisessa hoidossa tehtiin mikrohedelmöitys (icsi) 10:solulle ja kokeeksi ivf 4:lle. Taas kävi niin, että yksikään 4:stä ei hedelmöittynyt, mutta icsi:llä hedelmöittyi 8 kymmenestä. Joten häntä pystyyn kohti icsiä, toivottavasti se tuo teille hyviä alkioita :)



Hilmis

Vierailija

Minäkin mietin että viitinkö kysyä, mutta pieni on maailma. Joo, sama täällä että vastaukset on aika sekavia kun koittaa mieheltä kysellä teidän hoidoista...tai sitte vastaus on että ei hän viittinyt sitä kysyä :-)

Mutta on ne nyt ilmeisesti jo vähän enemmän aiheesta puhuneet, ja hyvä niin, tuleepahan puhuttua heillä muidenkin kuin vain oman eukon kans.



Me ei enää tänä vuonna hoitoihin mennä. Tänään soitin sille hoitajalle, että kyllä kait me vielä yritetään sitte sillä mikroinjektiolla. Mutta ensin pitää elimistön levätä, ja sen aloitus menee tammi-helmikuulle.

Ensin kyllä mietittiin että jätetään koko homma nyt tähän, tuntuu liian rankalta...mutta sitte tulee mieleen että entäs jos se sittekin onnistus!

Ne nyt mulle suunnittelee täksi väliajaksi jotain progren- pistosta joka pitäis tuon mun endon vähän rauhassa.



Mutta toivon todella että teillä nyt onnistaa!!!

Vierailija

Täällä menee ihan hyvin muuten paitsi että hermot on kireänä ku tulee kokoajan mietittyä että onkohan sitä vai eikö.

Meillä muuten myös tehtiin tämä hoito samoilla lääkkeillä kuin viimeksi, paitsi että nyt oli vaan suuremmat annokset alusta asti.

Joo tosiaan kun aattelee niin ei nämä itse hoidot muuten ole niiiin kauhean raskaita, se epäonnistuminen vaan tekee lopussa niistä niin raskaan.

Mitenköhän sitä jaksais vielä viikon pinnistellä tulosta, oli tulos kumpi tahansa niin voi olla että kummassakin tapauksessa saattaa pää revetä ;)

Vierailija

Varmaan haluavat että soitat vielä myöhemmin että esim. lääkäri on ehtinyt antaa oman arvionsa tilanteesta & jatkosta.



Tietääkseni hedelmöittymisen näkee jo samana päivänä kuin punktio on ollut joten jos tänään ei vielä ole tapahtunut mitään niin olisi kyllä kovin harvinaista jos huomenna olisi jotain yhtäkkiä tapahtunut. :-(



Oliko teillä kyseessä IVF vai ICSI? Jos ette olleet vielä ICSI:ssä niin sehän auttaa useinmiten tällaisissa tapauksissa.



Jaksamista.

Vierailija

Minä oon myös vko:n 41 punktioituja, ja meille tehtiin puolet Icsillä ja puolet Ivf:llä. Vaikka meillä on vika simpoissa, niin silti saatiin enemmän alkioita tuolla Ivf:llä kuin Icsillä. Monesti tehdään suoraan Icsi, jossa simpoissa on paljon häikkää. Meille tehtiin joku aika sitten Oys:ssä Ivf, josta saatiin 17 solua, ja joista vain 4 hedelmöity ja vain yksi selvisi siirtoon. Ihmettelin silloin tuota huonoa hedelmöitystulosta, ja lääkäri sanoi johtuvan ehkä siitä, että solut olivat epäkypsiä ja sen vuoksi eivät hedelmöityneet. Epäkypsät solut ovat kuulemma heti " pelistä pois" , eikä niillä ole paljon toivoa että ne hedelmöityisi.

Saitko selville että oliko teidän solut varmasti kypsiä? Siinä voisi olla yksi selitys huonoon hedelmöitykseen.

Vierailija

eli, kyllä seuraava hoito olisi se ICSI, ja se olis tuossa tammi-helmikuussa. Kyllä tässä mieli jo sen verran on parempi, että alamme kallistumaan siihen suuntaan että tuon vielä yritämme ja sitten ehkä uskomme jos se ei tuo tulosta että tällä tavalla ei perheemme lisäänny.



Nyt kun on saanut reilun viikon olla ilman lääkkeitä ja mitään muistettavaa niin on ollu jotenkin rauhaisa mieli, ja kun taakse päin ajatteleen sitä hoitoa, niin ei se nyt niin paha ollu etteikö sitä jaksaisi uudelleen. Pahin oli just se kun kuuli epäonnistumisesta.



Se seuraava hoito tehtäisiin samoilla lääkkeillä kuin tämä ivf, mutta isommilla annoksilla. Se mua vähän jännittää, kun jo tuosta piikityksestä maha tuli todella helläksi ja mun pitikin jäädä saikulle jo ennen punktio päivää.



Milloin teillä nyt se seuraava hoito alkaa? Toivottavasti se nyt onnistuu!



HEI SINILIINU!!!

Miten teillä päin menee? Onko tilanne vielä ok?

Vierailija

Olen pahoillani kurjista uutisista, josko Mallu se mikroinjektio toisi avun. Mä olen vasta ivf-jonossa ja jo viisi inseminaatiota takana, joiden suhteen lääkäri oli hyvin toiveikas. Josko meilläkin olis jotain ongelmia hedelmöittymisessä, kun toistaiseksi ollaan selittämättömiä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat