Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

aina kun kirjoittaa lastenhoito-ongelmista, kommentoidaan, että eikö ole ystäviä? Kun mä ajattelen ystävieni arkea; tulevat kotiin klo 17-18 maissa, näkevät pari tuntia nuorempia lapsiaan ja tekevät sitten illalla kaikki kotihommatkin. Viikonloppuisin on isompien lasten harrastuksia, ainakin pojilla kaikenmaailman matseja. Jos ovat koko perhe sitten lauantai-iltana yhdessä vihdoin rauhassa kotona, siihen väliinkö vielä työntyisin kysymään, että kai he ottavat meidän viisi lastamme heille yöksi, että saadaan olla miehen kanssa kahdestaan?

Sivut

Kommentit (34)

Sen lisäksi että ystävien kanssa hoidamme toistemme lapsia,teemme välillä niin että isät / äidit jäävät omiin koteihinsa hoitamaan lapsia ja toiset osapuolet pääsevät yhdessä jonnekin. Joulua ennen lähdemme ystävän kanssa jouluostoksille toiseen kaupunkiin ja yöksi hotelliin,isät jäävät kotiin. Eli virkistyä voi muutoinkin kuin puolison kanssa,se kun on joskus niin hankalasti järjestettävissä juuri hoito-ongelman takia!

Ihan mielelläni otan kavereitten muksuja kylään! Onpahan omalle tytölle seuraa samalla=)



Voin sitten joskus kysyä itsekin lapsenvahtia eli toimimme vuoroperiaatteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

kaikilla on monta lasta, joita ei kukaan koskaan saa minnekään hoitoon, ei mummoloihin tms. Lapset ovat siis aina kotona. Kun on tosi monta pientä lasta, jotka eivät ole koskaan tottuneet olemaan yötä pois kotoa tai hoitajan kanssa, ei siitä mitään tule, että yhtäkkiä menisivät kaikki jonnekin yöksi, jos siellä on jo valmiiksi monta lasta. Lisäksi ollaan kaikki niin uupuneita, että ei kukaan piristy siitä, että kamalalla järjetelyllä saadaan lapset jonnekin yhdeksi yöksi vuodessa. Ja seuraavana viikonloppuna on sitten kahta kamalampi työ, kun pitäisi vuorostaan hoitaa ne ystävän pienet lapset. Ehkäpä se onnistuisi, jos ei olisi niin uupunut ja lapsia olisi vähemmän.

koittaisin saada muutaman lapsen isovanhemmille ja muutaman kaverille. Ellei sitten jompi kumpi halua ottaa kaikkia. Jos kyse muutamasta tunnista / illasta,kaikki lapset hoituu samassa paikassa mutta jos kyse vaikkapa yöstä,on miettivä asiaa vähän tarkemmin.



Näitä hoitokeikkoja ei kovin montaa vuoteen mahdu,minä ainakin olen muutaman viikonloppuna valmis venymään tällaiseen asiaan. Saanhan palkkioksi itsekin sitten hieman lomaa!!

Ja ystävät pyytävät meitä apuun. On sovittu, että ellei käy, niin sitten on sanottava ettei nyt käy. Ja tarvimme apua tosiaankin harvoin. Eli siis yhdessä ei ulkona käydä, vaan lastenhoitoapua pyydetään, jos toinen töissä tai työmatkalla ja itsellä illalla joku palaveri tms. ei siis harrastusten (mitä ne on?) takia tai illanistujaisten.

toisaalta meillä kaikilla on vaan max 2 lasta. Ei varmaan toimisi, jos itsellä olisi neljä ja kaverilla kolme. Kyllä seitsemän lasta on liikaa hoidettavaa.

jos itse on valmis ottamaan kaverin lapset hoitoon niin kyllä kaverikin hoitaa sitten mun lapsia. Olimme juuri mieheni kanssa hoitamassa viikonlopun kaverin 3 lasta, vanhemmat olivat lomalla. Ja parin viikon päästä viemme oman 1-vuotiaan heille hoitoon ja me pääsemme kahdestaan viettämään aikaa. Vastavuoroperiaatteella homma toimii!



jos joskus ei sovi hoitoaika,kumpikin uskaltaa reilusti sanoa että nyt ei jaksa tai muuten vaan ei käy. Ja se siitä.

tosin en mä itseäni kyllä laiskana pidä, hoitaisin muidenkin lapsia, jos vain jaksaisin, mutta en enää oman suurperheen lisäksi vaan jaksa.

Ei kuulosta kovin kivalta. Auttaisiko jos jonain päivänä saisi lapset jollekin vaikkapa vain pariksi tunniksi? Jos eivät koskaan ole olleet hoidossa niin kattoisitte miten sujuu pari tuntia. Ja vastavuoroisuutta ei tarvitse heti seuraavana viikonloppuna olla toteuttamassa,vasta sitten kun voimia taas riittää!

ei ole kukaan koskaan saanut sieltä hoitajaa perheeseen, jossa on kolme lasta tai enemmän.. Kaksi ystävääni on sieltä hoitajan löytänyt, heillä on molemmilla yksi lapsi.

Jokainen tekee sitten erikseen sen valinnan laittaako lastaan hoitoon vai onko kaiken vapaa-ajan oman perheen kanssa. Minä hennon jättää välillä kultamuruni hoitoon ihan omien harrastusten takia (harrastus = aika miehen kanssa kahden) enkä tunne siitä mitään syyllisyyttä. Eikä tämä tosiaan tarkoita sitä että kerran viikossa tai edes kerran kuussa oltaisiin kaksin missään! Mutta,kuten sanoin,tässä asiassa ihmiset valitsevat omien arvojen ja mieltymysten mukaisesti.

ja kyllä mä aina ihan mielelläni meenkin, tai otan meille (yö)kylään. kummipoikakin on ollu meillä muutaman kerran yökylässä ihan muutaman kuukauden ikäisestä... (sit kun jäi pulloruokintaan, eli n.4kk)

nyt vesseli on jo kohta 1,5v. viimeks viikonloppuna olin sen kanssa muutaman tunnin kun vanhemmista toinen oli töissä ja toinen kipeenä... tiedän, että voin kieltäytyä jos haluan ja tiedän myös saavani apua jos tarvin. enpä monesti oo kieltäytyny, ainakaan jos on ajoissa kysytty. muutaman kerran oon joutunu sanoon ei, kun samana päivänä ovat soittaneet et tarvisivat lapsenvahtia, ja mulla on ollu joku sovittu meno. mut ovat kyllä ymmärtäneet. mut täähän toimii vaan jos on hyvä kaverisuhde:)

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat