Yh-äiti vetoaa: ÄLÄ tarjoudu auttamaan, jos et todella tarkoita sitä!!!

Vierailija

Ystäväni ja sukulaiseni lupasivat olla tukena ja auttaa, kun kuulivat että vauva on tulossa ja että jäisin sen kanssa yksin. Moneen kertaan mainostettiin, että " Ethän sinä YKSIN sen vauvan kanssa tule olemaan" , ja että " Muista että apua saa aina, tarvitsee vain pyytää" . Just. Tätä vielä sittenkin, kun vauva oli syntynyt. Mutta joka kerran kun olen apua pyytänyt, tulee kieltävä vastaus. Ihan sama pyydänkö kaupassakäyntiapua (jos vaikka sairaana), tai hetkellistä lapsenhoitoapua käydäkseni jollaina asialla mikä olisi helpompi hoitaa ilman vauvaa (gyne, hammaslääkäri). Ihan sama kuinka ajoissa pyydän, koskaan ei kenellekään sovi, ei vaikka kysyisin ensin että koska sopii ja sovittaisin menoni sen mukaan.

Ihan pohjat tuli tällä viikolla, olen muuttamassa ja sovitusta muuttoporukasta eilen (4 ihmistä) yksi oli sairastunut, 1 oli tavannut uuden miehen ja menossa treffeille, yksi ei vaan ilmestynyt paikalle, laittoi sitten vaan viestiä että sori unohtui. Onneksi se ihminen sentään tuli, jolla oli auto, ei tosin ole ystäväni vaan palkattu henkilö. No, tänään tämä unohtanut tyyppi soitti että voisi tulla auttamaan purkamisessa. Sovittiin että on meillä viideltä. Ei näkynyt, ei vastannut puhelimeen, äsken tuli viesti että meni töissä myöhään eikä enää viitsi lähteä :/ Kyllä mä lapseni hoidan, ja asiani hoidan, ainahan se jotenkin onnistuu. Mutta kaikille vetoomuksena tämä minkä jo otsikossakin sanoin: ÄLÄ LUPAA AUTTAA, JOS ET TODELLA OLE AIO SITÄ TEHDÄ! Mikään ei ole niin kurjaa kuin pettyä kerta toisensa jälkeen. Ja tyhjän lupaaminen ei ole edes kaunis ajatus... vaikka olisikin, niin kauniilla ajatuksilla ei valitettavasti auteta ketään! Väsynyt? Kyllä. Katkera? Kyllä. Mielestäni ihan aiheesta.

Kommentit (8)

Vierailija

Olen itsekin kolmen lapsen yh mutta onneksi ex:ä aina silloin tällöin ottaa lapset. Ontodella raskasta olla aina yksin. Voistko saada lapsesi säännöllisesti esim. puistotädille? Näin saisit edes 1,5-2 tuntia päivässä omaa aikaa vaikka se jonkun verran maksaakin.



Tsemppiä!

Vierailija

Ystäviesi eikä sukulaisten velvollisuus missään nimessä ole auttaa, lapsen hoito on vanhemman tehtävä.



Silti he ovat toimineet törkeästi, jos ovat luvanneet auttaa eivätkä auta.



Inhoan muutenkin valehtelemista ja tyhjiä lupauksia. Karsin paskanjauhajat ennen pitkää elämästäni.



Tsemppiä!

Vierailija

Sukulaisista vain äiti, joka on jo iäkäs eli häntä en niin ihmettele. Auttaa kyllä esim. taloudellisesti. Hyviä ystäviä on vain kolme, kaikki sinkkuja ja itse olen tuttavapiirin ainoa jolla on lapsi. Muutama hyvä kaveri on lisäksi, mutta hepä eivät ole mitään apua lupailleetkaan, eivät siis myöskään näinollen petä lupauksiaan ;) Ihan puolitutuilta en apua kehtaa edes pyytää. Arvaa vaan olenko yrittänyt pääni puhki miettiä mikä on vikana, ja teenkö itse jotain väärin tai hullusti?! En vaan millään keksi... vaikka itsestään ne viat on kai aina vaikeinta löytää. Uskon, että näillä ihmisillä vaan on niin hektinen vaihe elämässä menossa, ettei intressit riitä tällaiseen. Eikä siinä mitään, pointti olikin se että ei pidä luvata jos ei meinaa pitää lupaustaan! ap

Vierailija

Ja todellakin se PETTYMYKSEN tunne on musertava ja se toistuu ja toistuu.. Mutta kyllä sä pärjäät! Luota itseesi ja rakasta lastasi, sä olet vahva ja sun lapsesi tulee aina rakastamaan sua ja arvostamaan ponnisteluja, jotka hänen vuoksensa teit. Voimia!

Vierailija

kun mun mieheni kuoli ja jäin suurperheen yksinhuoltajaksi, EI kukaan koskaan suostunut auttamaan, vaikka kuinka yritin pyydellä, eivät tosin apuaan koskaan tarjonneetkaan, yhtä ystävää lukuunottamatta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat