Miten teillä nukutaan ja miksi?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Eli miksi olette valinneet perhepedin/pinnasängyn, kaikki samassa huoneessa vai omissa? Miten nukutatte? Ja nyt haluaisin kuulla juuri teidän syitä, en muiden valintojen arvostelua (perhepedissä lapsi tukehtuu/tippuu, omassa sängyssä traumatisoituu tms.).



Meillä tyttö 7 kk on nukkunut alusta asti omassa sängyssä, meidän makkarissa. Miehen kanssa ollaan levottomia nukkujia, ja koska olisin pelännyt mätkiväni tyttöä unissani tai hautaamalla tyynyn/peiton alle (vaikka ei varmaan olisikaan tapahtunut), oli valintamme pinnasänky. Ajattelin, että jos nukun pelkojeni vuoksi huonosti heräilyjen välissä, niin olen niin väsynyt ettei vauvan hoidosta tule mitään.



Muutaman kk:n ikäisestä tyttö on nukkunut alkuyön omassa sängyssä, aamun meidän välissä, koska aamun unet oleet levottomia. Nykyisin nukutaan aamulla yhdessä n. 1-2 h, saas nähdä kuinka kauan: tyttö tuntuu välillä häiriintyvän meidän liikkeistä ja olevan kuumissaan -> joskus pakko siirtää omaan sänkyyn että toinen saisi nukuttua. Tykkään kyllä siitä, että herätään kaikki yhdessä paikassa, vaikka likkakin meuhkaa unissaan niin että meikäläisen aamu-unet jää usein aika huonoiksi.



Meillä ei ole tiukkoja nukkumaanmenoaikoja, vaan seurailemme tyttöä ja nukkumaan viedään kun vaikuttaa väsyneeltä, yleensä siinä 22 tienoilla. Tytön vieressä istutaan kunnes nukahtaa, jos on levoton niin paijaillaan. Itse olen ajatellut, että jos tytön vieressä ollaan uneen asti, ei hälle tule tunnetta että olisi hylätty tai yksin. Käytössä ei ole tuttia, vaan unipupu ja mun paita turvana, sänkyyn tehty aika pieni " pesä" , jossa likka nukkuu (pieni tila tuo turvallisen olon?). Yleensä nukutukseen menee 15-20 min. Tämä tyyli tuntuu sopivan meille, tyttö nukkuu 8-10h, sitten syö ja jatkaa vielä hetken unia (luopunut itsekseen yösyötöistä). Yöllä tarttee rauhotella yleensä 0-2 kertaa silittelemällä.

Kommentit (5)

Vierailija

ja laitan tytön siihen illalla nukkumaan. Tyttö (kohta 3kk) viihtyy ihan yhtä hyvin yksin nukkumassa kuin vieressäkin, mutta kun nostan tytön neljän aikaan viereen syömään, en jaksakaan enää nostaa takaisin omaan sänkyyn (joka on sitäpaitsi ihan kiinni meidän sängyssä) vaan jätän vauvan siihen nukkumaan. Keskelle en uskalla sitä jättää kun mies ei herää mihinkään itkuun, saati sitten yninään, mutta aamuun saakka tyttö sitten nukkuu viekussa, ja herää ennen varsinaista heräämistä vielä toisen kerran syömään.

Vierailija

Pinnasänkyä me ei hankittu ollenkaan, vaan sellainen jatkettava lastensänky, joka on meidän sängyn ja seinän välissä sivuvaununa. Perhepeti kuulostaa ihanalta lapsen kannalta, mutta minä en osaa nukkua, jos toinen on ihan iholla kiinni. Välillä en tahdo saada unta omassakaan sängyssä, kun pelkään vauvan heräävän omiin kääntymisiini. Jonkun aikaa nukuinkin paljalla toisen huoneen lattialla, kunnes yhtenä iltana havahduin siihen, että parisenttinen hämähäkki juoksi otsani yli. Sen jälkeen olen kummasti saanut ihan hyvin unta omassakin sängyssä. ;)



Vauva (7 kk) nukkuu välillä yöt läpi, välillä syö kolmekin kertaa yössä. Nostan hänet takaisin omaan sänkyynsä, kun on ensin nukahtanut tissille. Illallakin useimmiten nukahtaa tissille, joskus minun syliin tai omaan sänkyyn yksin tai isin kanssa.



Mielenkiintoinen nukkumiseen liittyvä asia on se, että mies nukkuu minun ja vauvan poissa ollessa _vähemmän_ kuin tavallisesti. Selitys on se, että vaikka mies ei herääkään juuri koskaan vauvan takia yöllä, niin on kuitenkin aina se vaara, että näin käy. Siksi pitää varmuuden vuoksi nukkua niin pitkään kuin mahdollista... :)

Vierailija

Tyttö 1v7kk on vielä kuukausi sitten nukkunut tiukasti vieressäni.



Olen kesästä asti kuitenkin nukuttanut hänet omaan pinnikseensä ja ottanut viereen kun on herännyt, yleensä jo silloin kun itse menen nukkumaan. Muutenkin nukkuminen oli tosi hankalaa; nukahti hyvin, mutta heräili joskus tunninkin välein itkemään. Rauhoittui silittelyllä.



Hän käy vielä rinnalla kerran päivässä, iltaisin. Aika pitkään myös nukahti rinnalle, mutta koki käsittääkseni aikamoista eroahdistusta kun heräsi ja äiti ei ollutkaan paikalla; siksikin tuo pinnikseen totuttelu.



No, noin kuukausi sitten yöllä herätessään puisteli päätään kun kysyin tuleeko viereen. Minähän en tätä uskonut, vaan nostin viereen ja tyttö kiipesi sängystä alas ja meni oman sänkynsä viereen odottamaan, että nostan hänet sinne. Se ei ole siis sivuvaununa vaan erikseen, kylläkin oman sänkyni vieressä.

Nyt hän nukkuu siinä kaikki yöt, ei juuri heräile nukahtamisen jälkeen. Molempien unet ovat parantuneet, joten tilanne on sikäli loistava. Itse kyllä välillä kaipaisin lasta viereeni, mutta ei tuo tule:)



Siitäkin olen iloinen, että (vasten isovanhempien yms. " ohjeita" ) annoin lapsen nukkua vieressä niin kauan kuin halusi, ja sai itse päättää koska on valmis nukkumaan omassa sängyssään. Tämä oli meille paras tapa.

Vierailija

Meidän tytöt 3,5 v ja 1,5 v nukkuvat omassa huoneessaan ja hyvin nukkuvatkin. Esikoinen siirrettiin omaan huoneeseen 7 kk ikäisenä ja nuorimmainen isosiskon kanssa samaan huoneeseen kun oli 9 kk. Luen illalla hämärässä valossa iltasadun lähinnä esikoista varten, joka nukahtaa 5 min kuluessa. Pienimmäinen ei vielä nukahda, mutta käyn vaan peittelemässä ja sanon hyvää yötä ja antaa minun lähteä huoneesta.Minä nukun myös huonosti jos ovat samassa huoneessa kun minä ,koska herään heidän kääntyilyyn ja unipöllyssä etsin lapsia sängystämme yöllä vaikka eivät ole koskaan nukkuneet välissämme. Näitä ongelmia minulla ei siis enää ole koska tytöt nukkuvat omassa huoneessaan. Esikoinen nukkui nuorempana vähän rauhattomammin ja istuin vain sängyn vieressä ja tyynnyttelin jos heräsi yöllä. Nyt meidän tilanne on tosi hyvä, tytöt menevät ilman kitinöitä nukkumaan noin 20.30 ja heräävät noin klo 7.

Vierailija

Tai oikeastaan tytär (1v3kk) nukahtaa omaan pinnasänkyynsä, mikä on meidän sängyssä kiinni, mutta sitten alkuyöstä havahtuu hereille ja pyytää viereen. Otan sit omaan kainaloon. Esikoinen (poika 4v) nukkuu keskessä. Hän on aina ollut tosi herkkä nukkuja, ja on ollut paljon uniongelmia. Joskus kuunneltiin " neuvoja" omaan sänkyyn siirtämisestä, mutta ei ollut hyvä ratkaisu. Pitkän nukutustuokion jälkeen nukahti kyllä omaan sänkyyn, mutta heti kun me tultiin nukkumaan, niin siirtyi keskeen.

Mä olen itse ollut todella pelokas lapsi, ja pelännyt pimeää ja mörköjä ynnä muuta, ja nukkunut pitkään samassa hupneessa vanhempien kanssa. Siksi en henno omiani laittaa omiin huoneisiinsa. Ja mulla on itselläni (sekä miehelläni) turvallisempi olo, kun tuntee, että lapset on lähellä. Ei meillä siihen ainakaan sen kummempia tieteellisiä perusteluja ole!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat