Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka helposti sektioon?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Haluaisin kuulla kokemuksia siitä, kuinka helppoa ensisynnyttäjän (ja muidenkin) on halutessaan synnyttää sektiolla? Olen itse saanut sen käsityksen, että sektiota on lähes mahdoton saada ilman päteviä syitä (kuten aikaisemmassa synnytyksessä repeäminen jne). Itse vasta vauvakuumeilen, emmekä ole mieheni kanssa vielä edes yritysasteella (asiasta on kyllä ollut puhetta, että ehkä jo kohtapuoliin... :), mutta itseäni pelottaa kovasti normaali alatiesynnytys lähinnä siksi, että pelkään mahdollista välilihan leikkausta ja/tai pahaa repeämistä. Ymmärrän, että synnytykseen kuuluu " normaali" kipua ja olen sen valmis kestämään. En kuitenkaan haluaisi vammautua loppuelämäkseni.



Kertokaa kommenttejanne, jos jo odotusaikana olette ilmaisseet tahtonne synnyttää sektiolla. Kuinka asiaan on suhtauduttu ja etenkin: oletteko saaneet tahtonne läpi.

Kommentit (5)

Vierailija

välilihan leikkaamista. Sehän usein kuuluu osana " normaaliin" alatiesynnytykseen (käsittääkseni). Tarkoitin pahempaa III-IV asteen repeämistä, jossa siis saattaa jäädä pysyviä vammoja mm. peräsuolen sulkijalihakseen, mikä rajoittanee melkoisesti normaalia elämää.



Mutta hyvä kuulla, että pelosta voi myös päästä eroon ja synnyttää alateitse. Toivoisin tosiaan, etteivät nuo pelot varjostaisi koko odotusaikaa.

Vierailija

Taitaa riippua aika paljon paikasta kuinka helposti sektion saa halutessaan. Pääkaupunkiseudulla kai aika helposti synnytyspeko-diagnoosilla. Neuvolasta lähetetään pyydettäessä äitipolille puhumaan peloista ja synnytystavasta. Asiaa kannattaa tietysti harkita aika tarkkaan jos ei mitään muuta selkeää syytä sektiolle ole, koska onhan se suurehko leikkaus, ja vauvat on tarkoitettu tulemaan alakautta. Monelta olen kuullut että sektiosta toipuminen on kuitenkin paljon hankalampaa kuin alatiesynnytyksestä. Mutta tosiaan, oman paikkakunnan neuvolassa varmasti tiedetään kuinka alueen sairaalassa asiaan suhtaudutaan, ja miten juttua kannattaa lähestyä.

Vierailija


Ajattelin kommentoida sulle kun mua huvitti tuo sun kommentti : en halua vammautua ;) Eli tuskin nyt kuitenkaan vammaudut välilihan repeämisestä saatikka sen leikkuustakaan ;D Ja sitä ei edes tunne kun ne puuduttaa sen ensin =)



Mulla esikoista oottaessa oli vastaavanlainen tilanne kuin sinulla. Eli pelkäsin kuolemakseni synnytystä. Yleensäkin sitä kipua, en muuta.

Ilmaisin neuvolassa asiasta ja sain sieltä lähetteen Jorviin (synnytyssairaala) ja siellä kävin 3 kertaa synnytyspelkokeskustelussa.

Siellä sovittiin että yritän ainakin ensin alateitse mutta jos huudan pelinpoikki, käännetään sektioon, tietenkin vauvaa koko ajan ajatellen.

Eli ainakin minä sain sektiolle ihan ilman mitään kädenvääntöä.

(alateitse kuitenkin sitte esikoiseni synnytin..)



Mutta näin jälkikäteen ajatellen, erittäin järkevää on että ei ajattele sitä liikoja. Sillä alateitse synnyttäminen ei sitte tosiaankaan ollut niiiiiiin kamalaa kun olin sen koko ajan raskaana olles ja ennemminkin ajatellut ;) Ja sektiosta toipuminen kestää paljon kauemmin ja on aina riskimpää vauvalle kuin alatiesynnytys. Poikkeuksia lukuunottamatta:)



Joten suosittelen ainakin edes sinun harkitsevan kokeilla enisn alatiesynnytystä, sitte joskus kun sen aika tulee :)

Vierailija

Jos ei pelko heidän konsteillaan helpota, sektiota harkitaan. Oma esikoiseni syntyi sektiolla pitkittyneen synnytyksen vuoksi. Traumoja jäi ja toista odottaessa menin pelkopolille. Kätilö on varannut reilusti (ainakin tunnin) aikaa jutella kanssasi kaikista mahdollisista ja mahdottomista asioista synnytyssalissa. Kaikki toiveesi kirjataan papereihin jotka tulevat mukaan synnytykseen. Itseäni keskustelu helpotti valtavasti ja menin turvallisin mielin alatiesynnytykseen joka menikin hyvin. Kätilöt osaavat kyllä katsoa, milloin välilihan leikkaus on tarpeen, ensisynnyttäjillä yleensä aina. Siisti viilto on toki aluksi hieman arka, mutta parin viikon kuluttua parantunut jo huomaamattomiin.

Uusimmat

Suosituimmat